Siellä rajan pinnassa on venäläisiä luonnonkaloja. Samoin kuin Virolaiset, ovat nuo venälöisetkin useammin harvapilkkuisia kuin suomalaiset tanet.

Stadin edustalta tulee joinakin vuosina virolaisia taimenia ihan hyvin, 90-luvulla sain muutaman 3-5 kg harvaan pilkutetun ehjäeväisen. Hyvin usein tulivat ihan matalasta syyskuun alkupuolella, eivät olleet hopeisia vaan reveerivärissä, kultavatsaisia ja vähän kirkasta tummempia. Hienoja kaloja.

Kannattaako noilta seuduilta yrittää rannalta?

Vai onko meritaimen turussa rannalta niin puhdasta optimismia, jotta kannattaa ennemmin odottaa pilkkikautta.

Liian lämpimät vedet, ei ole tane vielä rantautunut

Onnittelut saamamihelle, jos ei oo provo :) . En ole muutamaan vuoteen rymättylän nurkilla taimenta heittämällä kalastanut, mutta viosien 1998 - 2012 välillä taimen tuli noin sisälle vasta joulukuussa. Olisko hylkeet ajaneet tanet jo sisävesiin. Itsellä viikonloppuna iniönaukolta mp:t, paitsi hylkeenpurema hauki.

Pieni päivitys tähän Ingarskilan taimenen kasvutaulukkoon. Tutkin Uudenmaan alueen meritaimenistutukset läpi, ja koska mereen ei ole istutettu Uudellamaalla 3 vuotiaita taimenia vuoden 2003 jälkeen, on 99% varmaa että VKK:n aineiston 3 vuotiaana istutetut kalat on istutettu Vantaanjokeen (Vantaankoskeen on istutettu 3v taimenia 2010-2014, VKK:n ainaiston 3v istutetut kalat on istutuseristä 2010, 2011 ja 2012).

Kun aineistoisa poistetaan nämä 3 v eli onkikokoisena jokeen istutetut kalat, saadaan meren smoltti-istutuksien osalta Ingarskilanjoen taimenen kasvusta seuraavaa:

Kalojen keskipituus oli 59,6 cm
Naaraita oli 43% kaloista, koiraita 57%

Kalojen istutuksen jälkeiset merivaellusvuodet ja keskipituudet olivat seuraavanlaisia:

1 kesä meressä, keskipituus 40,0 cm (1 kpl = 1,5% kaloista)
2 kesää meressä, keskipituus 55,1 cm (17 kpl = 25,8% kaloista)
3 kesää meressä, keskipituus 58,4 cm (21 kpl = 31,8% kaloista)
4 kesää meressä, keskipituus 64,3 cm (19 kpl = 28,8% kaloista)
5 kesää meressä, keskipituus 65,8 cm (5 kpl = 7,6% kaloista)
6 kesää meressä, keskipituus 75,3 cm (3 kpl = 4,5% kaloista)

Suurin osa VKK:n kaloista oli pyydetty elokuun lopussa tai syyskuun alussa.
Kalojen keskipituudet ja niiden mukaiset keskipainot olivat:

1. kesän jälkeen syksyllä 40,0 cm = n. 0,5 kg
2. kesän jälkeen syksyllä 55,1 cm = n. 1,8 kg
3. kesän jälkeen syksyllä 58,4 cm = n. 2,4 kg
4. kesän jälkeen syksyllä 64,3 cm = n. 3,2 kg
5. kesän jälkeen syksyllä 65,8 cm = n. 3,5 kg
6. kesän jälkeen syksyllä 75,3 cm = n. 4,8 kg

3 vuotiaina Vantaanjokeen istutetttujen kalojen poisto aineistosta ei juuri vaikuttanut eri "meri-ikäisten" kalojen kokoon, se laski max 0,1 kg. Keskipituus laski 0,4 cm. Nousukalojen merivaellusvuosien prosenttuaalisiin osuuksiin vaikutus oli suurempi. Eniten VKK:n aineistossa oli 3 vuotta merellä vaeltaneita, toiseksi eniten 4 vuotta merellä viettäneitä ja kolmanneksi eniten 2 vuotta merellä pyynnin kohteena uineita taimenia.

VKK:n kalojen kasvunopeus osuu edelleen aika hyvin siihen mitä RKTL 90-luvun lopun tutkimuksessa saatiin merkkipalautusaineiston perusteella arvioitua. Siellä Ingarskilan taimen painoi:

2. merivuoden syksyllä n. 1,7 kg (vs. 1,8 kg vkk:lla 2013/2014)
3. merivuoden syksyllä n. 2,7 kg (vs. 2,4 kg vkk:lla 2013/2014)
4.-5. merivuoden syksyllä n. 3,2 kg (vs. 3,2 - 3,5 kg vkk:lla 2013/2014)

Summa summarum, Ingarskilan taimenen kasvunopeus näyttäisi pysyneen samana kuin 90-luvun lopulla ja se on noin puolet Isojoen taimenen kasvunopeudesta, joka RKTL:n mukaan painoi 90-luvulla Suomenlahdella:

2. merivuoden syksyllä n. 2,7 kg
3. merivuoden syksyllä n. 4,9 kg

Luken mukaan meritaimenen kasvunopeus on parantunut 90-lukuun verrattuna jonkin verran kaikilla Suomen merialueilla.

Uusimaa on merkittävä poikkeus, koska tänne on alettu istuttamaan pääsääntöisesti tätä hidas- ja pienikasvuista Ingarskilanjoen taimenkantaa.

Metri / kierros.

No sehän riippuu ihan että kuinka syvää siinä rannassa on...

Vantaanjokeen nousevia meritaimenia voi luonnehtia Vantaanjoen erilliskannaksi, yleisesti ottaen voi puhua Vantaanjoen sekakannasta, ei mistään Vantaanjoen Ingarskilalaisista. Jokeen on vuosien mittaan istutettu Aurajoenkantaa /Isojoenkantaa, Luutajoen taimenkantaa ja ties mitä. Vantaan taimenkannat ovat sekoittuneet melkolailla vuosien varrella, mikä voi olla ennemminkin positiivinen asia kuin negatiivinen, sanokoot kalabiologit mitä tahansa.

Kevennetyt on suunniteltu kylmille vesille; niitä voi kelata matalassakin kohtuullisen hitaasti. Useimmissa kevennetyissä on vain kohtuullinen, kiemurteleva uinti, sillä kylmissä vesissä tulee olla kohtuullinen uinti ilman voimakasta potkua. Useat puikot toimivat kuten kevennetyt. Kalahan on vaihtolämpöinen ja siten hidas kylmissä vesissä. Vielä toimivat myös pellit, ja sekä potkua että nopeuttakin saa joinain päivinä olla. olla. On päiväkohtaista, mikä tanttuja kiinnostaa.

Tänään meritaimenen vetouistelua Stadin edustalla 5h. Vesi sisempänä +9 ja Isosaaren eteläpuolella +10. MP, ei tärppiäkään.

Tänään Espoosta Gåsgtundetin ympäriltä 2kpl, toinen jopa otettava.

Eipä osunut omalle kohdalle viikonloppuna

Luulen kysyjän tarkoittavan kuvaa jota vedessä uitetaan, tuskin ymmärrät vieläkään mutta ei sillä väliä. Jotain kevennettyjä itse heittäisin, väreillä en ole vaikutusta saaliiseen huomannut. Ehkä luonnon väreillä aloittaisin ja siitä siirtyy ärsykkeisiin. Tarpeeksi pitkillä pysäytyksillä kyyditettynä. Onnea reissuun!!

Tänään taas kotkan edustalta rannalta 2x meritaimen. Ensimmäinen 55cm rasvaevällinen (oli muuten kaunis kala) ja heti perään 60cm rasvaevätön joka otettiin soppa kalaksi.

Porkkalan kyljellä tänään vähän turhan miehekäs keli ulompana. 8 vuoden tauon jälkeen avoveneellä taimenkalassa. Oli hienoa, vaikka vähän hätäistä heittelyä tuulen takia. Pari tärppiä ja karkuutus hetki enne haavia. Hienoa hommaa ja maailman upein saaristo! Alleja näkyi noin miljoona zibaletta.

Piti käydä makkaraa paistamassa saaressa, mutta koska tupakkalakko, ei tulitarpeita. Makkarat maistui myös kylmänä. Viikolla uusiksi vähän kevyemmässä tuulessa ja sitten vene ylös.