Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Meritaimenta 2018 syyskausi
Anonymous
19.08.2018 - 08:31
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Turun suunnalla taimenista ei tietoakaan, 3 kpl haukia jotka pääsi takasin kasvamaan
Sama vika Paraisilla.. 6tuntia ja yksi kopaisu.. Maltti on valttia
Lännen taimemet on siirtynyt selvästi itäänpäin jostain syystä?
Turun suunnalla istutuspaikat on olleet viimeiset 10 vuotta todella huonoja. Aiemmin istutettiin pienissä erissä ympäri saaristoa, nykyään isossa köntässä sisälahtien perukoihin ja lähelle mannerta. Tuolta ei moni istukas selviä ulommas merelle.
http://airistovelkua.fi/wp/wp-content/uploads/2017/01/Meritaimen-Saarist...ä-1980-2014.pdf
Sivulta 13 voi katsoa mihin suuntaan kannattaaTurun seudulta lähteä taimenkalalle. Turusta vähän länteen onkin tullut aika kivasti isompia taimenia nyt syksyllä mitä faceryhmistä nähnyt.
Taimenen vaelluussuunnissa (tai eri alueiden pyynnin tehokkuudessa) on pääkaupunkiseudulle istutettujen taimenten merkkipalautusaineiston mukaan tapahtunut sellainen muutos, että aiemman lännen sijasta (80-luku) taimenet vaeltavat kasvamaan itään päin (2000-luku). Merkkipalautusaineistossa tietenkin painottuu alueet, joilla pyynti on voimakasta. Mutta mututuntuma vahvistaa tätä havaintoa, erityisesti isommat taimenet tuntuvat löytyvän nykyään Helsingin itäpuolelta.
Helsingin itäpuolelta tulee suuria taimenia koska itäiselle suomenlahdelle istutetaan edelleen isoksi kasvavaa Isojoen kantaa. Eipä silti, voi nuo vaellussuunnatkin olla muuttuneet, mutta pääsyy isojen kalojen puutteeseen läntisellä uudellamaalla on istutuskanta.
Turun suunnalla istutuspaikat on olleet viimeiset 10 vuotta todella huonoja. Aiemmin istutettiin pienissä erissä ympäri saaristoa, nykyään isossa köntässä sisälahtien perukoihin ja lähelle mannerta. Tuolta ei moni istukas selviä ulommas merelle.
http://airistovelkua.fi/wp/wp-content/uploads/2017/01/Meritaimen-Saarist...ä-1980-2014.pdf
Sivulta 13 voi katsoa mihin suuntaan kannattaaTurun seudulta lähteä taimenkalalle. Turusta vähän länteen onkin tullut aika kivasti isompia taimenia nyt syksyllä mitä faceryhmistä nähnyt.
Taimenen vaelluussuunnissa (tai eri alueiden pyynnin tehokkuudessa) on pääkaupunkiseudulle istutettujen taimenten merkkipalautusaineiston mukaan tapahtunut sellainen muutos, että aiemman lännen sijasta (80-luku) taimenet vaeltavat kasvamaan itään päin (2000-luku). Merkkipalautusaineistossa tietenkin painottuu alueet, joilla pyynti on voimakasta. Mutta mututuntuma vahvistaa tätä havaintoa, erityisesti isommat taimenet tuntuvat löytyvän nykyään Helsingin itäpuolelta.
Espoossa samaa ongelmaa istustuspaikkojen kanssa. Tietämykseni mukaan istutuksia tehdään tankkiautolla Suomenojalle ja Amiraalinsatamaan. Näistä etenkin Suomenojalla hauet varmasti istukkaiden riesana.
Itsellä kuitenkin erikäsitys kalojen pääasiallisesta vaellussunnasta.. Muistelen lukeneeni että pk-seudulle istutettujen kalojen merkkipalautuksista pääosa oli istututsalueiden länsipuolelta. Voi olla vanhaa tietoa, en nyt muista mistä tutkimuksesta tuo tieto oli peräisin, vai liekkö jostain nettitietäjiltä. Suomenlahden pohjoisrannikon pääasiallinen virtaussuunta on kuitenkin länteen, joka tietenkin puhuisi tavallaan sen puolesta että kalat liikkuisivat enempi länteen. Vaikka osaavathan nuo uiskennella vastavirtaankin.
Jos jollakulla olisi linkata uusimpia tutkimuksia aiheesta niin lukisihan semmoisen ihan mielellään.
Tutkimusrapsa vuodelta 2017. Kalojen merkinnät ajalta 1998-2010.
http://www.borenv.net/BER/pdfs/ber22/ber22-431-444.pdf
Sivulta 433 löytyy talukko jossa merkkipalautusten suunnat istutuspaikkaan nähden eri merialueilla. Nämä on olleet jokisuuistutuksia.
Suomenlahdella erityisen paljon merkkipalautuksia istutuspaikasta itään on tullut Vantaanjokisuun istutuksista. Siellä itäpuolelta on saatu 87% palautuksista, länsipuolelta 13%. Näissä vantaanjoen suun istutusten merkkipalautuksissa yli puolet palautetuista merkeistä on löytynyt lintujen pesistä!!!
Muissa tutkituissa paikoissa Suomenlahdella meni luvut aika fifti-sixti. Tai itse asiassa 40-60 länsi-itä -akselilla, itäpainotteisesti.
Saaristomerellä muuten 77% palautuksista tuli lännen suunnalta Aurajoen suun istutuspaikasta.
Olen itsekkin nähnyt jonkun vanhemman tutkimustuloksen, jossa espooseen istutetut kalat oli merkkipalautusten mukaan saatu pääsääntöisesti lännen puolelta istuttuspaikkaa. Ilmeisesti istutuspaikka vaikuttaa paljonkin ainakin siihen, missä kalat pyydetään. Mahdollisesti myös siihen mihin ne vaeltavat.
Espoossa samaa ongelmaa istustuspaikkojen kanssa. Tietämykseni mukaan istutuksia tehdään tankkiautolla Suomenojalle ja Amiraalinsatamaan. Näistä etenkin Suomenojalla hauet varmasti istukkaiden riesana.
Tarkistin istutustiedoista tämän ja vaikuttaa siltä, että nuo molemmat istutuspaikat olisi jätetty pois käytöstä Espoossa. Viime vuodet istutuksia on tehty lähinnä Kivenlahden venesatamaan ja Nuottaniemeen. Osassa istutuseriä paikkatieto puuttuututu rekisteristä, eli voi olla että noihin kahteen mainitsemaasi paikkaan myös istutetaan edelleen.
Kivenlahden venesatama kuulostaa omaan korvaan aika tuhoon tuomitulta paikalta poikasten kannalta :-(.
Suomenojalta olen kuullut juttuja, että lokit söivät joistakin istukaseristä suurimman osan, ehkä se on osattu lopettaa?
Vantaajokisuuhun ei myöskään enää istuteta, viimeinen istutus sinne tapahtui 2013. Stadin nykyiset istutuspaikat on Hernesaari ja Santahamina (2014 lähtien).
Pientä parannusta siis tapahtunut istutuspaikkojen osalta pääkaupunkiseudulla, paitsi tuo Kivenlahti.
2015 Kivenlahteen meni kaikki Espoon istukkaat, 2016-2018 vain pieni osa (5-10%). Istutuspaikkojen valossa veikkaan hyvää kehitystä tapahtuvan meritaimenkannoissa, ja näkyyhän kehitystä tapahtuneenkin nyt parin viimeisen vuoden aikana. Pientä kalaa on ihan hyvin.
Joo voi olla että suomenojalta on siirrytty jokunen satametrinen itään.. ei sillä mitään käytännön merkitystä kuitenkaan ole.
Mun mielestä ne pitäis kipata niin pitkälle suvisaariston eteläpäähän kuin olisi mahdollista. Ehkä itse laskisin ne liikkelle Furuholmista, jos lautalla ei saada istukkaita vietyä merelle asti...
Nuottaniemi on tosiaa vain puoli kilsaa suomenojalta itään. Kuitenkin puolisen kilsaa lisää etäisyyttä niihin naurulokkiyhdyskuntiin. Suomenojalla pesivät siinä jätevesialtaassa ja sataman edessä olevalla luodolla. 200 metrin päässä istutuspaikasta. Nuottaniemeen etäisyyttä sentäs vähän enemmän. Hauetkin on varmaan keväisin runsaammin suomenojan kieppeillä, isot kutulahdet molemmin puolin satamaa.
Furuholm / lilla bådö olisi varmaan paljon järkevämpi paikka, siitä ihan samaa mieltä. Eikä se amiraalisatamakaan välttämättä ihan huono paikka ole, ulkosaaristo lähellä ja enimmät hauet ja lokit keväisin muualla.
Lautta ja siitä ripoteltu istuttaminen olisi kova juttu. Pieniä satseja sinne tänne haukiköyhiin paikkoihin ja isompia pumpseja silakan kutupaikkojen läheisyyteen. Alkaisi istutukset onnistua hieman eri malliin.
Tänään kolme tuntia itä-helsingissä. Ranta täynnä kolmipiikejä ja tuuli rantaan päin, taimenista ei tietoakaan.
Mistä ton istutusrekisterin löytää?
Elykeskusksesta pyysin ja sain. Jos on kysyttävää, voin tsekata huomenissa.
... jos laitat sp-osoitteen, niin voin lähettää.
Turun suunnalla istutuspaikat on olleet viimeiset 10 vuotta todella huonoja. Aiemmin istutettiin pienissä erissä ympäri saaristoa, nykyään isossa köntässä sisälahtien perukoihin ja lähelle mannerta. Tuolta ei moni istukas selviä ulommas merelle.
http://airistovelkua.fi/wp/wp-content/uploads/2017/01/Meritaimen-Saarist...ä-1980-2014.pdf
Sivulta 13 voi katsoa mihin suuntaan kannattaaTurun seudulta lähteä taimenkalalle. Turusta vähän länteen onkin tullut aika kivasti isompia taimenia nyt syksyllä mitä faceryhmistä nähnyt.
2000 luvun istutuspaikoista tuo kartan kuvien vuosnainen on varmaan ainut joka tuottaa jotain pyydettävää saaristomerellä. Justiinsa luin vanhemman yhteispohjoismaisen tutkimuksen, missä velkuan istutukset tuotti palautusten mukaan 500-800 kiloa saalista per tuhat smolttia. Noi oli korjaamattomia lukuja, eli todellisuudessa n. 1000-1500 kiloa / tuhat istukasta, koska merkatuilla kaloilla kuolleisuus suurempaa, merkkejä irtoaa ja osa jää palauttamatta. Nykyään korjaamattomat tuotot muutama kilo per 1000 istukasta kun laitetaan kaislikkolahtiin poikaset. Koko istutushomma on ihan heitteillä.
Onko tapahtumia kuggön /pensarinsuunnalla??
Soittelin tänään sen istutusrekisterin perään ja pyynnöstä laitoin pyynnön siitä sähköpostilla. Puhelimessa sain tiedon jonka mukaan Espoossa istutettu Saunalahteen. Epäilen että tarkoitti nimenomaan Kivenlahtea koska ei Saunalahdessa ole sopivaa satamaa johon pääsisi täysperävaunulla operoimaan.
Sähköpostissani kommentoin noita sisälahtiin tehtäviä istutuksia samalla. Kivenlahden satamasta ulos kun smoltit suunnistavat, jos suunnistavat, on siinä matkalla väistämättä vastatta kunnon haukiarmeija. Långvik ja Morsfjärd on hyvinkin tiedossa olevia hauen kutualueita samoin tuo koko Espoonlahden alue. Myös kuhan kutualueita on noilla vesillä. Ei siis liene kovinkaan fiksua istuttaa taimenen poikasia tankista keskelle näitä vesiä.
Kerroin myös että mielestäni noi poikaset kannattaisi varmaankin laskea mereen juuri tuolta Furuholm-Lilla Bodå alueelta, jolloin riski joutua hauen tai isomman kuhan evääksi tai kaltoinkohtelemaksi on paljon pienempi.
Jotain istutuksia tuonne Suvisaaristoonkin kuulemma on tehty, ei ollut puhetta tarkemmasta istutuspaikasta. Ehkäpä se on juuri tuo mainitsemani alue. Se selviää varmaankin kun saan tuon rekisterin. Pyysin samalla historian 4-5 viimevuodelta.
Sähköpostissani kommentoin noita sisälahtiin tehtäviä istutuksia samalla. Kivenlahden satamasta ulos kun smoltit suunnistavat, jos suunnistavat, on siinä matkalla väistämättä vastatta kunnon haukiarmeija. Långvik ja Morsfjärd on hyvinkin tiedossa olevia hauen kutualueita samoin tuo koko Espoonlahden alue. Myös kuhan kutualueita on noilla vesillä. Ei siis liene kovinkaan fiksua istuttaa taimenen poikasia tankista keskelle näitä vesiä.
Kerroin myös että mielestäni noi poikaset kannattaisi varmaankin laskea mereen juuri tuolta Furuholm-Lilla Bodå alueelta, jolloin riski joutua hauen tai isomman kuhan evääksi tai kaltoinkohtelemaksi on paljon pienempi.
Jotain istutuksia tuonne Suvisaaristoonkin kuulemma on tehty, ei ollut puhetta tarkemmasta istutuspaikasta. Ehkäpä se on juuri tuo mainitsemani alue. Se selviää varmaankin kun saan tuon rekisterin. Pyysin samalla historian 4-5 viimevuodelta.
Kiva kun jotain kiinnostaa nämäkin asiat.
Mistä muuten kysyit noita istutustietoja? Ite sain tiedot ELYstä.
Papereita selatessa huomaan, että istutusrekisterin paikkatiedot eroaa joinakin vuosina kalastusalueen raporteista. Esim. 2015 istutusrekisteri sanoo kaikkien istutusten paikaksi Kivenlahti, ja kalastusalueen raportin mukaan taas ainakin merkityt kalat olisi istutettu Nuottaniemestä. Muitakin eroavaisuuksia löytyy ja rekisteristä puuttuu aika paljon paikkatietoja. Että ota näistä nyt selvää mihin ne kalat sitten loppujen lopuksi on laitettu. Suurin osa tiedoista lienee oikein ja Kortelaiselta varmaan saisi tarkennuksia jos viitsii kysyä.
Voin laittaa tässä jo vähän yhteenvetoa viimeiseltä 5 vuodelta:
2014 - 39.992 kpl, joista 14.992 Nuottaniemestä (25.000 paikkatieto puuttuu)
2015 - 23.222 kpl, kaikki Kivenlahdesta
2016 - 32.500 kpl, joista 27.000 Nuottaniemestä, (5.500 paikkatieto puuttuu)
2017 - 48.331 kpl, joista 46.500 Nuottaniemestä, 1.831 Kivenlahdesta
2018 - 39.337 kpl, joista 18.000 Nuottaniemestä, 3.920 Kivenlahdesta (17.417 paikkatieto puuttuu)
Veikkaan, että kaikki ym. puuttuvat paikkatiedot on käytännössä = Nuottaniemi. Unohtunut vaan merkata
kaikkien istutuserien osalta rekisteriin. Jostain syystä samalla tankkiautolla samaan paikkaan tuodut istukkaat on jaettu useampaan eri erään rekisterikirjanpidossa.
Kaikki 2010-2018 istutetut taimenet oli Ingarskilan kantaa, paitsi vuonna 2016 25.000 kalaa oli Isojoen kantaa.
Ja kaikki istukkaat 2v ja 20-25cm pituisia.
Kaikki 2014-2018 istutetut taimenet oli...
Sain juuri neuvoteltua huomisen vapaaksi töistä ja taimenen perään olisi aikimus lähteä :-)
Sen lisäksi kyselin muitakin tietoja aiheesta myös muutamalla puhelulla Luken tutkijoille. Saamani tiedon mukaan istutuspaikan valinnassa nykyisin pyritään ilmeisesti siihen että istukkaatkin löytäisivät tiensä myöhemmin jokeen kudulle. Tosin se mitä ei ilmeisesti tarkkaan tiedetä on se, miten se kala sinne jokeen hakeutuu.. Hakeutuuko ne
sinne "veden" hajun perusteella vai aistivatko ne siellä joessa elävät jokipoikaset.. Jos siis Kivenlahteen istutetaan sillä ajatuksella että pelkän merilaidunnuksen sijaan olisi tarkoitus istukkaiden myöhemmin kutea Espoon- tai Mankinjokeen, olisi niissä ojissa ehkä oltava myös riittävästi luontaista poikastuotantoa. Käsittääkseni niissä ei suuremmin sitä kuitenkaan ole.. Uskoisin että vaikka istutukset tehtäisiin Furuholmiin, Pentalan salmet ovat kuitenkin senverran lähellä istutuspaikkaa, että vaellukselta palatessaan istutusalueelleen ne kyllä siitäkin osaisivat haistella tiensä sinne jokiin. Jos ne ikinä sinne muutenkaan olisivat menossa. Ainakin varmemmin siitä kuin Nuottaniemestä..
Ari Sauralle minua kehotettiin soittamaan näistä asioista, muutaman kerran yritinkin ja yritän myöhemmin uudelleen.
Selvää vastausta siihen kuka tai mikä taho nuo istutuspaikat valitsee en tänään saanut. ELY keskukselta niihin kuitenkin on lupa saatava ja niin ollen ELY:llä olisi kaiketi valta lupaa myöntäessään ohjata istutuspaikkojen valinassa..
Vai onko niin että nuo Espoon istutukset on Kortelaisen takana? Hänkö ne paikat valitsee?
Kireitä siimoja.
Aika yllättäviä vastauksia olet saanut lukesta. Aika varmaa on, että kun saat Sauran langan päähän, niin vastaukset on toisenlaisia.
Ajatuksena jossain 1990-2010 kieppeillä on ollut tosiaan se, että istutuskaloja olisi hyvä saada jokiin nousemaan ja istutuspaikkoja on 90-luvulla siirretty tästä systä jokisuihin ja niiden lähelle.
Nyt kun noita jokien alkeperäisiä kantoja on tutkittu ja löydetty, niin asiantuntijat painottavat niiden geeniperimän säilyttämisen tärkeyttä. Istutuskaloja ei enää toivota nousevaksi jokiin, joissa on alkuperäinen kanta olemassa. Näitä on espoonlahden perukan mankinjoki, jossa alkuperäinen muista poikkeava kanta ja muistini mukaan myös espoonjoki jossa istutusvaikutusta oli selvästi enemmän. Kivenlahti on hyvin lähellä noita, ja istutukset pitäisi tehdä tässä mielessä mieluumminkin kauemmas / mahdollisimman kauas noista joista.
Ely keskus päättää minun tiedon mukaan velvoiteistutuksissa käytetyt taimenkannat. Kaupunkien omat vapaaehtoiset istutukset saa kai tehdä millä kannalla haluaa, ainakin uudellamaalla porvoo ja helsinki on istuttanut ingarskilan kannan lisäksi aika säännöllisesti pienempiä määriä isojoen kantaa. Istutuspaikoista en tiedä kuka päättää, veikkaan että Kortelainen voi hyvinkin olla avainhenkilö Espoossa tässä suhteessa. Käytännössä näytetään istutetavan sinne minne ennenkin.
Laitahan puhelinhaastattelun tulosta ja oppia kun saat Sauran langan päähän.
Joku feromoniteoria oli lukessa arvioinnissa tai kehitteillä. Että haistaisivat jokipoikaset ja seuraisivat hajujälkeä. Selittäisi ihan hyvin sen miten mäti-istutusten jälkeen puroihin nousee eväleikattuja kaloja merestä. Tästä olisi kiva kuulla lisää. Kevään vaelluskalaillassa radiossa taisi olla juuri Saura kun mainitsi asiasta.
Siis nimeomaan sain kuulla että istutuksia pyritään nykyisin tekemään jokisuihin / jokien läheisyyteen jotta kalat saataisiin nousemaan sinne jokiin.. Että aiemmin keskityttiin enemmän pelkkään merilaidunnukseen, mutta siitä olisi luovuttu. Jostain Tanskan epäonnistuneista meri-istutuksista kuulin, joiden seurauksena meressä oli paljon kaloja jotka eivät ollenkaan ymmärtäneet mitä kutuaikaan olisi pitänyt tehdä.. Tämä kutunousujen odottaminen selittäisi sen Kivenlahteen istuttamisen. Eihän siinä muuten olisi mitään järkeä.. Kuulemma samasta syystä stadissa istutetaan Vantaanjoen suulle. Hieman sitä tietoa ihmettelin kun juuri aiemmin Elyn kaveri kertoi istutuksien painottuvan enempi Hernesaareen. Hän toki sanoi Espoossa istutetun viimevuosina lähes yksinomaan Saunalahteen.. Saunalahden venesatamaan? Ota näistä selvää.. Itse en ole moiseen satamaan koskaan eksynyt.. Eihän siellä ole kuin se vanha kivisellä aallonmurtajalla varustettu pikkusatama, hieman lähempänä jokisuuta vielä, mutta ei sekään Saunalahtea ole.. Ja sehän se olisi vielä huonompi paikka kuin Kivenlahti.
Kaikenkaikkiaan melko sekava soppa tuo istutuspolitiikka, onkohan se kenelläkään millääntavoin hanskassa onko olemassa joku yhteinen tavoite mihin noilla istutuksilla ja niiden paikkavalinnoilla tähdätään? Se on niin kallista puuhaa että toivoa sopisi että joku logiikka tossa hommassa olisi, mikä se sitten on niin se olisi hauska tietää..
Palaan asiaan kun olen jutellut Sauran kanssa.. Hän kuulemma tuntee erityisen hyvin juuri tuon Espoon tilanteen. On ilmeisesti juuri se henkilö joka näistä asioista eniten tietää ja jonka kanssa niistä kannattaisi puhua. Näin nuo muut Luken ihmiset kertoivat..
Tällä hetkellä tässä mennään täysin jokiporukan ehdoilla, että jokiin saataisiin nousemaan purotaimenta ja istutetaan pieneksi kasvavaa pienijokista jokisuihin.
Koska itse en joessa kalasta vaan meressä, niin itse toivoisin että mereen istutettaisiin isoksi kasvavaa isojokista ulkomerelle laiduntamaan.
Mun puolesta taimen voisi vaikka olla rauhoitettu joessa.
On aika sekava soppa tosiaan. Suositukset ja käytännöt on muuttuneet pariin otteeseen 80-luvun jälkeen. Osa taitaa edelleen puhua edellisen käytännön ja suositusten mukaisesti. Nyt on tehty ja on tekeillä jokikohtaisia hoitosuunnitelmia, ja niiden mukaan koitetaan ohjata myös merialueiden istutuspolitiikkaa.
Pääsääntönä on se, että alkuperäisen taimenkannan omaavaan jokeen tai sen lähistölle ei enää saisi tehdä istutuksia vierailla kannoilla.
Jos alkuperäistä kantaa ei enää ole, niin joen kotiutusistutuksin voi köyttää jotain lähialueen joesta kotoisin olevaa istutuskantaa.
Meren laidunnusistutuksissa luken nykyinen kanta on kai käyttää k.o. alueelta kotoisin olevaa kantaa. Siksi uudellamaalla on nykyisin kotiutusistutuksissa ja myös velvoiteistutuksissa köytössä Ingarskilan kanta, se kun on ainoa viljelyksessä oleva uusimaalainen taimenkanta.
Tämä on vapakalastajan kannalta vähän harmillista, koska ingarskilan taimen kasvaa paljon hitaammin ja jää pienemäksi kuin Isojoen taimen jota tänne ennenvanhaan istutettiin.
Palaillaan aiheeseen.
Tanskassa on siis tehty laidunistutuksia ulkomerellä, joissa havaittiin, että istutetut taimenet jäävät ulkomerelle, kun eivät osaa hakeutua jokiin kutemaan.
Suomessa on luovuttu ulkomerelle tehtävistä laidunistutuksista (Isojoen kannalla), koska pelättiinn, että taimenet eivät jääkään ulkomerelle (toisin kuin Tanskassa on havaittu), vaan hakeutuvat puroihin ja isojoen kanta sekaantuu jäljäjelläolevaan purotaimenkantaan.
Suomessa on siirrytty istuttamaan jokisuihin Ingnarskilan pieneksi jäävää purokantaa, joka ei osaa elää meressä, vaan jää haukien, kuhien ja merimetsojen ruuaksi ja loput jää verkkoihin. Kuitenkin toivotaan, että joku jäisi jäljelle ja nousisi jokiin kutemaan.
Suomenlahteen taannoin istutetut isojokiset pyörivät ulkoluodoilla. Kutuajan lähestyessä ne hölmöilivät ja hyppivät kariko0illa, kaiketi ihmetelleen, että pitääkö tänne kutea. Elokuussa saattioi saada heittämälläå tummia kaloja. Ilmeisesti ne kutivat merelle, koskapa olivat jo huhtikuussa hyvässä kunnossa ja erinomaisia ruokakaloja.
Kyllä taimen palaa istutuspaikalle kutemaan.
Tiedän vuoksen suurjärviltä kaksi istutuspaikkaa, joista molemmista syksyllä tavoittaa kutukaloja. Toinen on selkäluoto, jonne tankkiauto pudotti ennen smoltteja. Siellä ihan näkee kutevia taimenia. Toinen on latvajärven heinikot, josta niitä saa kuulemma hauenpyynnin lomassa marraskuussa.
Veikkaan, että merellä väärä istutuspaikka kostautuu taimenelle kahdesti, istutusta seuraavana kesänä ja sitten vielä kutuvaelluksella. Ei ole ihme, että yli 95 % taimenista päätyy petojen suuhun.
Eli nykyään sitten istutetaan tuota Ingnarskilaista 'purotaimenta', joka ei välttis koskaan ylitä alamittaa, ja istutukset tapahtuu jokisuihin, että teoriassa joku saattaisi nousta jokeen 'vahvistamaan' kantaa. Todellisuudessa hyvin suuri osa päätyy petojen suihin, eikä koskaan ymmärrä vaeltaa ulkomerelle laiduntamaan, ja pitämään silakkakantaa kurissa ja kasvamaan suureksi. Kaikki sen takia, että istukkaat teoriassa voisivat vahvistaa jokien jo olemassa olevaa sekakantaa. Ihan kuin sen Isojokisen geenit olisi jotenkin vammaisia ja epäkelpoja.
Ulkomerelle laiduntamaan ja kalastettavaksi istutettavia Isojokisia ei istuteta, koska pelätään, että havainnoista huolimatta se saattaisi sittenkin vaeltaa jokiin. Vaikka ne ilmeisesti ei osaa vaeltaa jokiin, vaan ainaostaan laiduntaa ulkomerellä ja pitää silakkaa kurissa ja kasvavat isoksi.
Kyllä se ingarssilainenkin sentään ylämittaiseksi kasvaa. 50cm mitta täyttyy noin 14 kuukaudessa kuten isojokisellakin, ingarssilaisen kasvu jää isojokisesta jälkeen vasta toisena kesänä meressä.
Laidunnuskalat pitäisi nykyohjeistuksen mukaan istuttaa kaummaksi luonnonkantajoista oli käytettävä istutuskanta mikä hyvänsä. Useimmasta suomenlahteen laskevasta joesta ja purosta on jo löydetty jonkinmoinen luonnonkiertoinen taimenkanta, joissa on enemän tai vähemmän alkuperäisten meritaimenkantojen perimää tallella.
Kalojen istuttaminen ulommas saaristoon kauemmaksi joista ja puroista olisi sekä olemassaolevien luonnonkantojen suojelua että todennäköisesti huomattavasti enemmän saalista tuottava istutustapa.
Merelä kalastavien kannalta isojokinen olisi huomattavasti parempi vaihtoehto istutuskannaksi myös suomenlahdella, koska se tuottaa saaliiksi monikymmenkertaisesti yli 3kg kaloja.
Sivut
Lisää uusi kommentti