Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Meritaimenta 2018 syyskausi
Anonymous
19.08.2018 - 08:31
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
"Mereltä". Eli ei kertonut paikkaa, paitsi että "vähän ulompaa". 4,65 kg ja 72 cm, eli ei ihan kyllä vitonen, mutta todella hienon kokoinen kala. Ei näitä paljoa ole viime vuosina tullut.
Hyvä että päästiin taas asiaan eli kalaa tulee jo.
Esko on kovaa vetää tanttuu
Näyttää Eskonkin kala isojokiselta ainaskin minun silmään. Loistava juttu että näitä isoksi kasvavia istutetaan edes välillä. Voi tulla kova syksy jos 2016 isoin osa istukkaista on tosiaan ollut isojoen isoa. Femman kalaa saattaa tulla jopa reilusti.
Entäs turun kahdet? Voiko r
Veneetön rantakalastaja tavoittaa taimenta?
Meritaimen nousu näköjään alkaa pikkuhiljaa käynnistyä Vantaanjokeen. Kaveri lähetti eilen kännyyn kuvan lähes femman kalasta - 4,8 kiloinen, jonka sai Niskakosken ja Pitkäkosken välisestä lyhyestä vuolteesta. Mörrum lippaan otti kuulemma, pari muutakin isoa tanelia oli paikallistanut sieltä. Isoksi kasvaa nuo Ingarskilan "tammukatkin" näköjään.
Kala oli muuten rasvaevällinen ja siten vapautettiin, toivottavasti pääsee vielä kutupuuhiin, oli naaraskala....
Veneetön rantakalastaja tavoittaa taimenta?
Ehkä parin kuukauden päästä
Kala oli muuten rasvaevällinen ja siten vapautettiin, toivottavasti pääsee vielä kutupuuhiin, oli naaraskala....
Kala oli muuten rasvaevällinen ja siten vapautettiin, toivottavasti pääsee vielä kutupuuhiin, oli naaraskala....
Jos se kerran vapautettiin, niin mitenkä se paino oli niin tarkkaan tiedossa.
Kala oli muuten rasvaevällinen ja siten vapautettiin, toivottavasti pääsee vielä kutupuuhiin, oli naaraskala....
Jos se kerran vapautettiin, niin mitenkä se paino oli niin tarkkaan tiedossa.
Esimerkiksi nykyisin voi haavissa itsessään olla puntari, eli kalaa ei tarvitse nostaa haavista pois.
Jos se kerran vapautettiin, niin mitenkä se paino oli niin tarkkaan tiedossa.
Haavissa kala oli kuulemma haavissa punnittu, siinä ei mene montaa sekuntia. Väsytykseen meni noin 10 minuuttia, ei mikään noviisi poika kyseessä, kaveri saanut Kymijoelta 90-luvulta lähtien paljon kookkaampiakin mertsareita ja lohia. Uistimessa oli väkäsetön yksihaara......
Meritaimen nousu näköjään alkaa pikkuhiljaa käynnistyä Vantaanjokeen. Kaveri lähetti eilen kännyyn kuvan lähes femman kalasta - 4,8 kiloinen, jonka sai Niskakosken ja Pitkäkosken välisestä lyhyestä vuolteesta. Mörrum lippaan otti kuulemma, pari muutakin isoa tanelia oli paikallistanut sieltä. Isoksi kasvaa nuo Ingarskilan "tammukatkin" näköjään. Kala oli muuten rasvaevällinen ja siten vapautettiin, toivottavasti pääsee vielä kutupuuhiin, oli naaraskala....
Hieno taimen ! Joo, kyllähän ne Ingarskilan tammukat kasvaa melkoisiin mittoihin, kun annetaan kasvaa ja mahdollisuus siihen, eikä verkoteta niitä alamittaisina merellä .....
Viime vuonna kalakaverin kanssa kun oltiin Vanhankaupunginkoskella, niin kaverin uistimeen otti melkoinen mölli. Arvatkaapas paljon tällä Ingarskilan "tammukalla" oli painoa ? !
Yllätys että tomi otti taas verotuksen puheeksi. Vaikka näköjään uistimeenkin ottaa. Onhan ammattikalastajien verkot toki pahasta mutta vapaa-ajan verotusta pitäisi oikeastaan jotenkin tukea kun näyttää että loputkin lahnojen ja matikoiden pyytäjät katoaa.
Hyvä että Ingankin kalat kasvaa, tuskin sitä on kukaan kiistänytkään. Mutta toisaalta sopivasti istutettuna Isojoen smoltti pääsee kuvan kokoon helposti jo toisen kesän aikana. Eli samalla rahalla saadaan koko meri täyteen tuollaisia 4-8 kilon jölliköitä.
Juurikin näin. On ihan eri asia, että onko 5-kiloinen kaksi (isojokinen) vai 4-6 vuotta (ingsrssilainen) meressä kasvanut. Kaksi vuotiaaksi merellä selviää monikin istukas. 4-6 vuotiaaksi aniharva.
Ja tässä vaiheessa cr-jutut stoppiin. Alle 60 senttiset saa hyvin päästellä pois ja isommatkin jos oma vakaumus niin sanoo, mutta mereen istutetut kalat on pyydettäväksi istutettu. Ne ei ole uhanalaisia tms. Ainakin istutusvaikutuksesta paasaavien pitäidi pamputtaa kaikki mitalliset. Muistutuksena.
Hieno on tuo vanskin taimen kanssa. Mie ihmettelen näiden ketjuun osallistunriden vantaanjoen kalastajien kantoja tähän taimenkanta asiaan. Vanskista voi saada nykyään femmoja, jopa 6-7,5 kiloisia. Mutta jos sinne nousisi isojokista, niin isoimmat kalat olisi 10-15 kiloisia. Eikä kiinnosta oikeasti isot taimenet?
Nyt niitä pitää lähteä Ruotsiin pyytämään.
Oisko niin, että uskovat että isojokinen ei nouse vanskiin?
Nythän merelle istutetut ingarssin istukkaat nousee halukkaasti. Mutta saattasi isojokisetkin hyvinkin nykyään nousta. Kevään vaelluskalaillassa ratiossa Saura mainitsi uudesta teoriasta, että taimen haistaa jokipoikaset ja vaelluspoikaset, ja seuraa hajujälkeä lisääntymispaikoille. Eläinmaailmassahan feromoniasiat on vähän joka lajilla toimivia. Ihmisillä ja muilla nisäkkäillä, jopa perhosilla, miksei mysö kaloilla?
Jos se kerran vapautettiin, niin mitenkä se paino oli niin tarkkaan tiedossa.
Haavissa kala oli kuulemma haavissa punnittu, siinä ei mene montaa sekuntia. Väsytykseen meni noin 10 minuuttia, ei mikään noviisi poika kyseessä, kaveri saanut Kymijoelta 90-luvulta lähtien paljon kookkaampiakin mertsareita ja lohia. Uistimessa oli väkäsetön yksihaara......
Kaipa nyt kymijoelta voi saada isompaakin taimenta. Sinne kun on laitettu Isojoen Isoa. Hyvähän tommoinen femman kalakin on nykyään stadin suunnalla. Eipäs siinä mitään.
Komeita taimeniahan sinne vantaanjokeen nousee. Suurin tietooni tullut on 7,5 kiloinen joka saatiin perholla Nukarinkoskesta, joen yläosista Nurmijärveltä muutama vuosi takaperin.
Nyt Pohjanmaalle muuttaneena voi vaan todeta että eipä nuo jokeen nousseet kututaimenet ole Isojoki / Lapväärtinjoella yleisesti ottaen sen kookkaampia kuin Vantaallakaan. Sitä 2,5 - 5 kiloista kalaa se pääasiassa on, vaikka kala on tuota Isojoen kantaa. Jokunen yksittäinen yli viiden kilon taimen saadaan vuosittain, mutta aika harvassa ne on.
Hienoa että Vantaanjoessa luonnonkierto on saatu pyörimään kohtuullisen hyvin, Luke:n tutkijoiden ja Virtavesien Hoitoyhdistyksen mukaan kaikki (Vantaankosken yläpuolisen alueen) keski- ja yläjuoksun taimenet ovat nykyään luonnonkudusta peräisin, eikä sinne enää ole tehty taimen istutuksia aikoihin.
Toisin on Isojoen laita, joki on pääosin istarijoki ja runsaiden istutusten varaan se paikallinen kalastuskulttuurikin on täällä rakentunut. Uhanalaisuus ei paljoa tunnu tai näy, jos joki on ajoittain taimenta tukossa. Sitten kun taimenta ei enää näy eikä kuulu, saatetaan osakaskunnissa vihdoin oivaltaa, että kyseinen kalalaji on oikeasti vaarassa. Jatkuva istutuskierre on omiaan aiheuttamaan lähinnä lisäongelmia yhdessä kalastuksen kanssa. Ja kun istutusten tuottoa mitataan lähinnä saalistuoton kautta, nämä kaksi asiaa ovat erittäin sidoksissa toisiinsa. Kalastus tarvitsee istutusta ja istutusten jatkuva taloudellinen tuottavuus vaatii taimeneen kohdistuvaa
kalastuspainetta.
Kyllä olis täällä osakaskuntien puuhamiehillä todella paljon opittavaa siitä, miten Vantaanjoessa hommia on hoidettu. Toki sielläkin on parantamisen erinäisissä asioissa. Esimerkkinä nuo Vanhankaupunginkosken kalastusjärjestelyt.....
Olisi varmaan kalastusalueiden ja osakuntien aktiiveilla paljon opittavaa Isojoen taimenesta ja ylipäätään Luken tutkimuksista taimenen kasvusta ja istutusten tuotosta.
Nykytilanteessa istutukset nähdään vain euroina joista on päästävä eroon mitä helpoimmalla tavalla. Eli jonkun "asiantuntijan" neuvoilla rahat ingan taimeniin. Tutkijoilla on kova työ saada muutettua koko kalatalouskenttä edes oppimaan miksi istutetaan.
Joo, pk-netissä ollut taas kanssa esillä nuo vanhankaupunginkosken kalatien puuttuvat rauhoitusalueet. Semmonen tuntuma, että ei oikein ketään ihan oikeasti kiinnosta riitauttaa asiaa kunnolla. Tuuleen huutelua vain.
Vanskin yläosillä oli ainakin 2016 myös eväleikatuista taimenista kutuhavaintoja. Virhon sivuilta löytyy. Kyllähän ne ne ainakin pojat tykkää narttuja seurailla, oli evä tai ei.
Vantaanjoki on toistaiseksi alaosiltaan igarskilan laitoskannan viljelylaitoksen jatke, mutta kai se on ollut vähän tarkoituskin. Vieljelykantojen luonnonkiertoinen komponentti auttaa jokiselviytymisperimän ylläpitoa. Ja myös kudulle selviytymisen perimän, eli myös merellä pärjääminen on "säilytysjalostuksen" kohteena vanskin poikastuotannossa, vaikka emojen geeniperimä on laitosperimää.
Kanta on vanskiin vieras, eikä varmaan optimaalinen, mutta näillä mennään.
Isojoen kutunousijat ei tosiaan ole välttämättä juurikaan suurempia kuin vanskissa. Siellä suunnalla verkkokalastuspaine merellä on aivan valtava verrattuna suomenlahteen. Siltikin jotkut kalat aina ehtii kasvaa suuriksi, kuten nuo pari viime vuoden 13 kiloista https://yle.fi/uutiset/3-9528755
Kaikista suurimmat isojokiset on suomenlahdelta ja saaristomereltä, 15-16,5 kg:n kaloja 70-90 luvuilta.
Kaikistan suurimmat ingalaiset on n. 8kg:n kaloja.
Tuo on kuitenkin sellainen liru jonka vuoksi todellinen merkitys luonnontaimenelle on vähäinen. Muutamassa merkityksettömässä sivuojassa taimen lisääntyy.
Siksi kalatietä ei ole rauhoitettu, ja koska pääkaupunkiseudulla on tarvetta perhokalastuspaikoille.
Perhokalastuspaikoille? 10-15 g dropshot paino ja metrin tapsissa "perho" hyvin menee...rokastusta mutta kaiketi hyväksyttävää kun tapahtuu perhovehkeillä... pitäis jonkun puuttua siihenkin touhuun. Siellä taimenen halaajat vetää surutta koukkuja kylkeen että saa muutaman kivan kuvan näistä ihanista mammoista jotka saa kyljet auki jatkaa matkaa ylöspäin. 👍👍
Höpö, ei kukaan niin tahallaan tee.
Joo, mutta tuossa voisi kieltää upposiimat ja painot jos nyt kalaportaassa on pakko kalastaa.
Nyt niitä pitää lähteä Ruotsiin pyytämään.
Kyllä on korkealentoista utopiaa nää jutut. Vai että 10-15 kiloisia. Tuolla Isojoessa minne sitä Isojoen kantaa istutetaan, hyvä jos päästään jokeen nousevien taimenten keskipainossa nippa nappa 3 - 3,5 kiloon. Jossain Mörrumilla, Em-joella Ruotsissa ja vaikka Rio Grandessa Argentiinassa joissa esiintyy maailman suurinpia meritaimenia tuollaiset 10- 15 kiloiset ovat todellisia harvinaisuuksia joita ei ihan joka vuosi edes saada, kun saadaan ne joitakin harvoja yksittäisiä kaloja. Saati sitten jostain Vantaanjoesta, jossa kalastus on pääosin kielletty kun meritaimen alkaa sinne nousemaan suuremmissa määrin lokakuun puolella. VKK:sta en tiedä, saako tuolla kalastaa rauhoitus aikaan ?
Suomenlahdelta on saatu useita kymmeniä yli 10 kilon painosia isojokisia istukkaita. Yli 15 kiloisiakin useita. Suurin vapakala 15,15 kg, oli aikanaan maailmanennätyskala. Suurimmat verkkokalat yli 16 kg. Ei mitään utopiaa siis. Kymppi on ihan normipaino isojokiselle suomenlahdella. Niitä on uistinmiehetkin saaneet ennevanhaan lähes vuosittain. Pintaverkkoihin ja rysiin noita ui monta joka vuosi 70-90 luvulla.
Kaverin verkoissa oli 2 yli 10kg kalaa ja vavalla tuli porkkalan edestä 7,8kg.
Taimen noussut jo aikoja sitten vantaanjokeen. Ei nouse lokakuussa.
16.05 niinpä eihän kukaan tahallaan laita painoa siimaan ja viistätä sitä niskan monttua... aivan tahatonta ja normaalia touhua.
Joko 02 alueelta taimenta saa,vesi noin.19 Airistolla ja nauvossa
Sivut
Lisää uusi kommentti