Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Meritaimenta 2018 syyskausi
Anonymous
19.08.2018 - 08:31
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Jep, oon aina ihmetellyt näitä jotka pyytää laittamaan tarkat ottipaikat. Siis mitä?. Itse olen etsinyt omat huippupaikat 30v. aikana, eikä tule kuulonkaan että niitä alkaisin muille jakelemaan. Jokainen etsiköön itse paikkansa tai menköön sitte vaikka uimarannalle virpomaan jos ei oikeesti muuta keksi. Kartta ja järki käteen![/quote)]
Uimarannat on hyviä paikkoja loppukaudesta kuhan sijaitsee meren puolella eikä missään sisälahdissa
Tjoo, ei mielellään enää case Särkisaloja. Paikkojen julkituonti johti tolkuttomaan kalastuspaineeseen ja paikan taantumiseen. Kyllä toi paikkojen etsiminen on kalastuksen suola.
Espoossa Kytön reunamilta tänään 3kg kala.
Kuulin jokunen vuosi sitten erään verkkomiehen saaliista.Jonkun aikaa hänen lämpimän veden aikaan pitämiin verkkoihin oli jäänyt pieniä 20-30 cm meritaimenia.Niillä paikoilla ei olisi pitänyt olla yhtäkään meritaimenta varsinkaan siihen aikaan vuodesta.Ne olivat eväleikattuja ja erikoinen piirre niissä oli koukkuleuka.Hän lähetti yhden kalan jollekkin asiantuntijalle ja sai haukut,kun kala oli alamittainen.Tosin eihän se olisi enää luonnossakaan selvinnyt.Ovatko luvut tärkeämpiä kuin istutettujen kalojen laatu tai paikka mihin kalat istutetaan?
Laskenut verkkonsa johonkin sisälahteen. Ingassrin taimenet laumalla sitten uineet verkkoon kun eivät muusta ymmärrä.
Ei taida Ingrsilan taimenilta olla evät leikattu,paikalla ei ikinä ennen tai jälkeen ole ollut taimenia KESKELLÄ kuuminta kesää.Uskoisin niiden olevan istutettuja kaloja.Niitähän on laitettu kasvamaan Lauttasaareenkin kesäaikaan.
Ingaskilan kantaa olevia istukkaita varmaan tarkoitti.
Pointtia tuossa kyllä on. Istutuspaikan väärällä valinnalla satetaan tuhota koko tankkiautollinen taimenia. Mutta monelle osakaskunnalle olisi kauheaa edes ajatella, jotta istukkaat laitettaisiin jonnekkin muualle kuin oman osakunnan vesille.
Tsekkasin Helsingin ja Espoon meritaimenistukset vuodesta 2014 eteenpäin. Yllättävän isoja vaihteluja vuosien välillä. Kaikki istukkaat olleet 2-vuotiaita vaelluspoikasia. Tässäpä lukuja ja käytetyt kannat kaupungeittain.
Ekaksi Helsinki:
2014: 29.291 kpl (kaikki Ingalaisia)
2015: 14.875 kpl (kaikki Ingalaisia)
2016: 3.867 kpl (1.878 isojokista, 1.989 Ingalaista)
2017: 28.378 kpl (18.738 isojokista, 9.640 Ingalaista)
2018: tiedot puuttuu
Ja sitten Espoon istutukset:
2014: 39.992 kpl (kaikki Ingalaisia)
2015: 23.222 kpl (kaikki Ingalaisia)
2016: 32.500 kpl (25.000 isojokista, 7.500 Ingalaista)
2017: 48.331 kpl (kaikki Ingalaisia)
2018: 39.337 kpl (kaikki Ingalaisia)
Ja tämmöinen yhteenveto Hki + Espoo:
2014: 69.283 kpl (kaikki Ingalaisia)
2015: 38.097 kpl (kaikki Ingalaisia)
2016: 36.367 kpl (joista n. 26.878 isojokisia)
2017: 67.715 kpl (joista 18.738 Isojokisia)
2018: 39.337 kpl (kaikki Ingalaisia / Helsingin luvut puuttuu)
2013 tai aiemmin istutettuja kaloja ei paljoa merellä enää ole, mutta katon noikin jossain vaiheessa jos joku kaipailee.
Stadin 2018 istutuksissa käyttämät kannat ja tulevaisuudessa käytettävät kannat olisi kiva tietää. Että hankkiakko vene vai ei. Siinäpä pulmaa.
Nyt on tänä syksynä ollut jo aika hyvin noita vähän alta viiden kilon kaloja liikkeellä, näköjään ensi vuonna on sitten luultavasti vähän vähemmän näitä femman kaloja mutta toisaalta 2016 istutetut isojokiset on jo sitten vähän vauraampia, 6-8 kg mölliköitä.
Korjattuna hki + espoo:
2014: 69.283 kpl (kaikki Ingalaisia)
2015: 38.097 kpl (kaikki Ingalaisia)
2016: 36.367 kpl (joista n. 26.878 isojokisia)
2017: 76.709 kpl (joista 18.738 Isojokisia)
2018: 39.337 kpl (kaikki Ingalaisia / Helsingin luvut puuttuu)
Eikös jatkossa istutuksissa kannattaisi suosia Vantaa "omaa" sekakantaa?
Vantaan "oma" sekakanta ei ole viljelyssä. Viljelyyn ottaminen ei ole ihan halpaa eikä nopeata puuhaa, mutta ideana ihan hyvä, varsinkin jos vanskiin nousevien luonnonkalojen kasvu on hyvää. Asia selviää jos selviää vkk:n suomunäytteitä tutkimalla. Toivottavasti ottavat suomunäytteitä myös luomuista vkk:lla.
Esim. Mörrumilla on jokisuussa pieni kasvattamo, jossa haudotaan ja kasvatetaan poikasia jokeen nousevista emoista lypsetyistä sukutuotteista. Luonnon poikastuotanto Mörrumilla välillä 5-10 tuhatta smolttia, keskiarvo jotain 6-7 tuhatta. Hautomolta n. 10.000 lisää. Noista riittää siellä ihan kohtuumäärä suuriakin nousijoita, joskin iso osa jokeen nousevista taimenista on meri-istukkaita myös siellä. Esim. Puolassa 200 km Mörrumista etelään istutetaan n. miljoona mt-smolttia + Ruotsin eteläosien + muiden lähialueiden istukkaat päälle.
Vantaanjokisuuhun istutukset lopetettiin 2013 jälkeen, mikä on näkynyt tänä vuonna eväleikattujen kalojen pieninä määrinä vkk:lla. Jokeen kehittyvän taimenkannan kannalta hyvä asia, että istutuskalat ei enää nouse ainakaan suurissa määrissä. Vkk:nkalastajien kannalta ehkä vähän huonompi juttu, ruokakaloja ei enää tule ja kalastuksen mielekkyyttä jotuu miettimään vähän uudesta vinkkelistä, kun saalis on pääosin rauhoitettua luomua.
Minun mielestä merialueen laidunnusistutuksiin pitäisi käyttää sellaista kantaa, josta saadaan paras tuotto sekä kiloissa että "virkistysarvossa". Tässä suhteessa isojokinen on erinomainen valinta. Kilomääräinen tuotto on parempi kuin Ingalaisella, ja suurempien kalojen osuus saaliista merkittävästi suurempi. Isot kalat tarjoaa ihan eri luokan elämyksiä kalastajille kuin pienet. 2000-luvulla meritaimenen kalastus on useimpina vuosina ollut käytännössä alamittaisten kiusaamista. Nyttemmin on ollut vähän parempiakin vuosia.
Jokos jengi on käyny rannoilla yrittää? Hesas aika lämpimät vedet vissiin vielä rantaheittelyyn.......
Jos rannat on edelleen täynnä auringonottajia veikkaan että on liian aikaista.
Siinä vaiheessa kun bikinikansa ei rannoilla viihdy mahtuu paremmin kalastamaankin.
Vielä on vähän aikaista saalisvarmuuden kannalta rantaheittelyyn stadissakin. Kannattaa silti käydä, porukkaa on vähän ja isompia kaloja voi saada jopa syksyä paremmin juuri nyt.
Ehdottomasti kannattaa koittaa jos ei muuta keksi. Aikanaan sain ennätys taimeneni syyskuun alussa helsingistä. Painoa 8,6kg. Tätini asui silloin vielä helsingissä ja rannan nimeä en muista. Kala tuli 90 luvun alussa.
Silloin syyskuussa satoi usein myös ensilumen ja meri tankattiin täyteen istukkaita.
Joo varmistin juuri. Lauttasaaresta tuli kala
Lunta ei kyllä maassa ollut, eikä toppa vaatteita päällä. Mutta kylmempää varmasti kuin nyt on.
Kalat mereen? Olen nähnyt vain miten ne lasketaan jokeen lokkien juhlapöytään. Meri kyllä kuulostaa järkevältä ratkaisulta mutta miten kalat osaa palata koti jokeen kutemaan?
Eikö ole tutkimuksia jossa todettu joidenkin yksilöiden kutevan myös meressä?vai muistanko väärin
Ei.
:D
Onhan noista Ingaskilan taimenista tuollaisia havaintoja ja osaksi sen takia niitä tutkijat ovat päättäneet niitä istuttaa. Lisäksi lisääntyvät jopa hyvin pienissä puroissa, joissa ei juurikaan ole virtaamaa eikä paljon vettä. Oikein otollinen taimenkanta istutuksiin.
Kalat mereen? Olen nähnyt vain miten ne lasketaan jokeen lokkien juhlapöytään. Meri kyllä kuulostaa järkevältä ratkaisulta mutta miten kalat osaa palata koti jokeen kutemaan?
Ei istukkaiden kuulukaan palata jokeen. Ja kaiken lisäksi padot estivät ja edelleen estävät jokeenpaluun luonnonkaloilta.
Merelle ne yleensä istutettiin, tankkiauto venesatamaan oli yleinen ratkaisu. Losseista laskettiin myös saliin ja joskus jopa suoraan merelle laivalta käsin.
Varmaan ne mereen kutee, mutta kutu ei onnistu. Vähän sama juttu murrosikäisissä pojissa, niin ellei maiteja jonnekin tyhjennä, niin kyllä ne jonnekin tyhjenee. Yleensä ei johda suvun jatkamiseen.
90 luvulla oli enemmän verkkoja ja ammatti kalastajia ja kalaa riitti kaikille. Pitäisikö jälleen alkaa työntää kalaa meren puolelle eikä jokiin lokkien ruuaksi. Verkkojen silmäkootkin oli pienempiä ja verkkoja kaikki matalat täynnä. Myös joet oli pelkkiä viemäreitä.
Nyt kannattaa kokeilla. Silakka tullut jo litkaus paikoille ja isot taimenet lähellä.
Missä nuo ihmeelliset litkauspaikat ovat?Keskellä Suomenlahtea?
Väärin. Lueppa silakan litkaus ketjua
Ketjussa kerrottiin ettei ole vielä silakkaa.
Sivut
Lisää uusi kommentti