Tanskalaiset taimenet käyttäytyy ihan samalla tavalla. Eli on kaikkien taimenien luontaista käyttäytymistä. Helpompi löytää evästä.

No ei ollut mitään luonnotonta käytöstä tietenkään. Isojokinen viihtyi paremmin kirkkaassa vedessä, Ingarskilalainen viihtyy paremmin hieman sameassa. Ihan loogista sitä kautta kun katsoo tuota Ingarskilanjoen veden väriä. Näkösyvyys joitakin senttejä, sateiden aikaan 2-3 cm. Semmoiseen veteen ovat sopeutuneet.

Kyllä isojokinenkin keväällä hakeutui lämpimään veteen, oli sameaa tai ei - mutta muina vuodenaikoina ero tähän ingarskilan taimeneen on aika suuri.

Tanskassa taimenta kalastetaan todellisuudessa pääasiassa kirkkaammasta vedestä kuin mitä meiltä edes löytyy.
Väite, että kaikkien taimenien luontaista käytöstä hakeutua sameaan veteen on ihan höpöjuttua.

Se mikä isojokisessa taimenessa oli parasta, oli kova kasvuvauhti ja suurikasvuisuus. Pitäisi saada takaisin tänne uudellemaalle istutuskannaksi. Aivan ehdottomasti. Isojen kalojen määrät monikymmenkertaistuisivat saaliissa välittömästi tällä yhdellä päätöksellä. Tästä on myös tutkimusdataa 90-luvulta ja samaa osoittaa käytäntö niiltä merialueilta joihin Isojokista vielä istutetaan.

Toi olis hiukan tykkiä, jos toi saalivarmuus olisi edes Gotlannin tasolla, mutta kalat isoja Isojokisia. Kelpais normaalitalvena kalastella vuodet läpeensä. Kalaoppaillakin riittäis hommia vuoden ympäri. Turisteja tulis ja myös mökkikapasiteettia olisi käytössä kautta vuoden. Paikallisesti viritetyt pienpajapuikot kävis kaupaks, kuten saarikohtaiset erikoisvärit.

Ja massit jäis Suomeen, kun ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Uistelemaan suurille järville ja Bornholmiin sekä heittelemään Gotlantiin, Öölantiin, Skåneen, Norjan lappiin.

No, mitä kukin pitää houkuttelevani. Ajaahan jotkut Lappiinkin tyhjää kävelemään. Mä tykkään talvisista meritaimenrannoista.

Tänä talvena ei sitten päässyt kalastamaan meritaimenta heittämällä Saaristomerellä avovedessä läpi talven. Nyt alkoi sellaiset pakkaset että loppuviikon aikana merta jäädytellään oikein kunnolla, ulkosaaristoon asti on mentävä aivan pian jos haluaa avovettä nähdä. Mielenkiintoista itseasiassa nähdä kuinka ulos jääkansi jo ulottuu kun ollaan ensi maanantaissa.

Kovat tuulet vaikeuttavat meritaimenen kalastusta lokakuun jälkeen. Esim. Helsingin vesillä saaria on vain vähän blokkaamassa tuulia, joten talvikalaaan pääsee liian harvoin. Vuosia tuli kytättyä kalakelejä pitkin talvea, eikä niitä tullut, joten nykyään nostan paatin siis jo maraskuussa.