Meritaimenta heittämällä 2022
04.01.2022 - 00:01
Avataanpa uusi ketju aiheelle 2022 meritaimenta heittämällä. Onko kukaan käynyt aivan lähipäivinä tai menossa koittamaan ? Turun saaristossa ainakin lounaassa meri selkävesialueiden läheisyydessä ja välisaaristossa laajalti avoinna eikä näytä nyt mitään napakoita pakkasia ihan heti olevan reilusti näkyvissä jotka taimenen pyynnin voisi estää. Itsellä tarkoitus panostaa loppuviikosta parikolme päivää taimenen pyyntiin jos sieltä kauden eka heittokala löytyisi.
Tyhjät on rannat kaloista näillä lämmöillä. Saathan sä sitä katkaa heitellä huvikseen😅
Ja taas jäätyy onki paikat.
Mistähän niitä saaristomeren istutusmääriä voisi katsoa tai kysyä?
Tyhjät on rannat kaloista näillä lämmöillä. Saathan sä sitä katkaa heitellä huvikseen😅
Ihan hyvin on vuosien varrella maaliskuussa kaloja tullut. Se että sinä et saa ei tarkoita etteikö asiaan perehtynyt intohimoinen kalamies saisi. Meitä on niin eritasoisia kalastajia tässäkin maassa.
Toki foorumilla on mukava naureskella ettei tule. Eipä se loppupeleissä ole keneltäkään muulta kuin sinulta itseltäsi pois.
Tyhjät on rannat kaloista näillä lämmöillä. Saathan sä sitä katkaa heitellä huvikseen😅
Ihan hyvin on vuosien varrella maaliskuussa kaloja tullut. Se että sinä et saa ei tarkoita etteikö asiaan perehtynyt intohimoinen kalamies saisi. Meitä on niin eritasoisia kalastajia tässäkin maassa.
Toki foorumilla on mukava naureskella ettei tule. Eipä se loppupeleissä ole keneltäkään muulta kuin sinulta itseltäsi pois.
Kokemusta löytyy sen verran, että tiedän milloin sinne kalaan kannattaa mennä. Tyhjät reissut on hukkaan heitettyä aikaa. Mutta kukin tyylillään. Poikasenahan sitä heitteli ihan vain huvikseen kun opetteli kalastuksen saloja. Enään ei tarvitse.
Säälittävää suorittamista on kalastusharrastus jos tyhjä reissu on hukkaan heitettyä aikaa! Näin perhokalastajalle jokainen onnistunut heitto on nautinto. Pohjan tutkiminen luonnon äänien havaitseminen kaikki se yhdessä niin hieno kokonaisuus.
Kalat mitä tulee on plussaa alle 5kilon taimen ei edes tarjoa kovin suurta väsytyskokemusta eikä ole ruokakalanakaan kummoinen joten se saalis on viimeisin palanen kokonaisuutta.
Kalat mitä tulee on plussaa alle 5kilon taimen ei edes tarjoa kovin suurta väsytyskokemusta eikä ole ruokakalanakaan kummoinen joten se saalis on viimeisin palanen kokonaisuutta.
Miten heitto voi olla onnistunut jos et saa kalaa? Miksi et sitten siinä omalla pihalla heitä sitä perhoa ja kuuntele linnunlaulua?
Ja lisättäköön, että se 5kilon taimen on ei toivottu saalis, koska se on rasvaevällinen elikkä se vapautetaan aina. Pienemmät kalat päätyy ruokapöytään. Sen takia siellä kalassa käyn.
Muttakun nämä nyky jonnet kalastaa some kuvien takia. Niin ovat pahasti luonnosta vieraantuneet. Kaloilla siis leikitään omat statuksen pönkittämiseksi. Niin hulluksi ajat muuttuneet!
Niin on ikävää että on saaliskeistä suorittamista. Omalla pihalla ei myöskään kuule aaltojen murtumista kivikkoon.
Rasvaevällinen kala voi olla minkäkokoinen tahansa painon kanssa sillä ei ole mitään tekemistä 5kiloinen voi olla joko evällinen tai evätön.
Ruokakalat otetaan ahvenista ja kuhista. Vapautettavaa taimenta en myöskään kuvaa koskaan. Hyvä olo mikä merenrannasta tulee riittää itselleni.
Erittäin uhanalainen! Tämä kannattaa muistaa meritaimenesta, joten sen ei pitäisi olla kenenkään pääasiallinen ravinto.
Rasvaevällinen kala voi olla minkäkokoinen tahansa painon kanssa sillä ei ole mitään tekemistä 5kiloinen voi olla joko evällinen tai evätön.
Ruokakalat otetaan ahvenista ja kuhista. Vapautettavaa taimenta en myöskään kuvaa koskaan. Hyvä olo mikä merenrannasta tulee riittää itselleni.
Ei istarista tule 5 kiloista. Tässä sen taas huomaa.
Rasvaevällinen kala voi olla minkäkokoinen tahansa painon kanssa sillä ei ole mitään tekemistä 5kiloinen voi olla joko evällinen tai evätön.
Ruokakalat otetaan ahvenista ja kuhista. Vapautettavaa taimenta en myöskään kuvaa koskaan. Hyvä olo mikä merenrannasta tulee riittää itselleni.
Ei istarista tule 5 kiloista. Tässä sen taas huomaa.
Niin huomaa kun kaltaisesi kaikki papitetaan niin eipä ne kasvamaan ehdi.
Kyllä huomaa taas ihmisen ahneuden.
Rasvaevällinen kala voi olla minkäkokoinen tahansa painon kanssa sillä ei ole mitään tekemistä 5kiloinen voi olla joko evällinen tai evätön.
Ruokakalat otetaan ahvenista ja kuhista. Vapautettavaa taimenta en myöskään kuvaa koskaan. Hyvä olo mikä merenrannasta tulee riittää itselleni.
Ei istarista tule 5 kiloista. Tässä sen taas huomaa.
Niin huomaa kun kaltaisesi kaikki papitetaan niin eipä ne kasvamaan ehdi.
Kyllä huomaa taas ihmisen ahneuden.
Joka ikinen rasvaevätön papitetaan. Sen takia ne on sinne mereen laitettu. Luonnonkalat saavat kasvaa rauhassa ja hyvä niin🙂
Luulevatko nämä jonnet oikeesti, että istarit kasvaa isoon mittaan?? Ne on ruokakaloja, joiden ansiosta ahneet eivät ota niitä rasvaevällisiä luonnonkaloja ruokapöytään.
Laitapa hakuun "Vantaanjoen jättitaimen". Kuvan kanssa eväleikattu 7.6kg,76cm.
Taimenia ne on nekin, luonto ei tavallaan pistä rajaa, että tämä yksilö on syntynyt altaassa, joten lopetetaanps kasvu tässä kohtaa... 🙄
Kalastuspäiväkirjani mukaan, olen onnistunut saamaan 328 taimenta 40vuoden aikana. Näistä suurin osa on tullut huhti-kesäkuu. Taulukosta myös huomaa, että silloin kun vesi on ollut jäätön jo marraskuussa niin taimenia on tullut 40v aikana 6kpl marraskuussa. Syksyllä on tullut vähemmän kuin keväällä. Monesti kun keväällä löytyy se spotti jossa on lämmintä vettä, niin yhdellä reissulla saa sen 5-10 taimenta. Nekin ovat parvikaloja. Mukavaa oli 3m korkean kallion reunalta heittää perhoa kristallin kirkkaaseen veteen jossa näki viiden taimenen parven. Se sama spotti toimii joka kevät ja lähes joka vuosi samaan aikaan.
Tuohon lipsahti virhe eli marraskuu on maaliskuu. Pahoittelut siitä.
Minä harrastin kuusi vuotta taimenen heittokalastusta ja sain 53 mittakalaa, jokaista mittakalaa kohden tuli vähintään viisi, joskus kymmenenkin alamittaista. Ja 99,5 % kaloista tuli syksyllä.
Minä harrastin kuusi vuotta taimenen heittokalastusta ja sain 53 mittakalaa, jokaista mittakalaa kohden tuli vähintään viisi, joskus kymmenenkin alamittaista. Ja 99,5 % kaloista tuli syksyllä.
Oma saaliini, satoja tai tuhansia, tuli joulu-huhtikuun välisenä aikana.Pääpaino tammi-helmikuun välillä.
Selvä piikki oli myös parin keväisen viikon aikana.Riippuen kevään tulosta.
Mielenkiinnosta kyselisin näiltä palstan talvieksperteiltä,että mikä on se ravinto näin kylmällä kelillä,joka tuo pulskat taimenet jääkylmään rantaveteen?
Keväällä meritaimen on useimmiten laiha ja nälkäinen. Ei jaksa taistella eikä ole ruokakala. Helsingin vesillä ovat Vantaassa kuteneita lähes kaikki, poikkeuksia vähän. Nykyisin pääosa on evällisiä.
Tässä lainaus Kalastaja lehdestä...Juha "Murtaja" Niemelän mietteitä meritaimenkalatuksesta s.34-
Lainaus:
https://kalamies.com/kalastus-lehti/kalastuslehti-1-19/
Näitä meritaimenjuttuja (Vanhoja) kyllä piisaa...Nykyään Facebook ryhmissä,ehkä.
http://www.meritaimenblogi.com/
Uistimia ne tulee syömään kun ei meressä enää muutakaan ole tarjolla.
Uistimia ne tulee syömään kun ei meressä enää muutakaan ole tarjolla.
E.V.Trutta ja rapatuikki.Siinä ne.
1979-1994 katsoin mitä taimenet olivat syöneet keväällä aikaisin. Ensin maistuivat niille katkat,ahvenet,piikkikalat,mudut ja kivinilkat.Sitten alkoi löytymään tuulenkaloja ja viimeisenä silakoita.
Helsingin vesiltä tulivat nuo taimenet.2007-2008 lauhana talvena ruoaksi olivat kelvanneet lähinnä katkat
ja piikkikalat.
Ne oli hienoja aikoja. Kalaa oli paljon.
Totta. Onneksi kalakantojen hoito järjestelmä ”hoiti” sen pois päiväjärjestyksestä.
Totta. Onneksi kalakantojen hoito järjestelmä ”hoiti” sen pois päiväjärjestyksestä.
Kyllä isojokista istutettiin sitkeästi edelleen, mutta merkkarikannat vain heikkenivät, koska poikaset jostain syystä eivät menestyneet. Lopulta tämä todettiin merkkipalautusten puuttuessa kokonaan, ja istutukset lopetettiin. Ei ole järjestelmän vika. Nyt joka ojassa kutee Ingarskilan dominoivaa sekakantaa, joka käyttäytyy aivan eri tavoin kuin isojokinen, eikä kasva yhtä suureksi.
Sivut
Lisää uusi kommentti