Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Painouistin vetouistelussa
juto
05.02.2003 - 18:11
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
joo moi . minulla oli ihan sama ongelma ,mutta korjaantui kun muistelin pikkupoikana näkemiäni "litkoja" joissa oli noin 5-8 painouistinta ja vaappu viimeisenä .. se oli niin että aina painavampi oli alimmaisena ... aika simppeliä ,mutta ei aina toiminu siltikään. itse kokeilin viime kesänä noin (eli iso ja todella painava uistin painoksi) ,niin ei tullut kertaakaan sotkua ja kun uistelin syvällä ??!! järvellä niin ei yhtään pohja kosketustakaan !!!
ehkäpä tästä ei ole apua , mutta ....
Käytä myös sopivan pituista tapsia; liian lyhyt tai liian pitkä aiheuttavat ongelmia. Itsellä noin 40 -50 cm tapsi ja riittävän painava painouistin. Kevyet uistimet nousevat herkästi pääsiimaan kiinni.Kokeile eri painoisia painouistimia niin löydät sopivan yhdistelmän.
Kolmesta leikarista ja kookkaasta uistinrenkaasta
saa laadukkaamman ja paremmin toimivan kolmoisleikarin, valmiit toimivat harvoin. Tälläinen painavakin litka tulee reilussa soutuvauhdissa yllättävän matalalla. Jenkkien urheilukalastussivuilta löytyi joskus taulukko kuinka syvällä painot kulkevat hiljaisessa uisteluvauhdissa. Uisteltaessa hiljaa, 120g
paino noin 40m siimassa ui 9-11 metrin syvyydessä nopeuden kasvaessa paino nousi välittömästi.
Vaapun uintisyvyys on myös ratkaiseva. Jos painouistinta käyttää hyvin syväuintisen vaapun kanssa, on sotkut varmoja.
Ei ole ollut ongelmia.Varmaan on just niinkuin jo todettu että painouistimen pitää vaan olla tarpeeksi painava.
Tuntuu muuten että suurin osa esim.ahvenista on napannut juuri painouistimeen eikä "varsinaiseen" uistimeen.
Mulla on toiminut yhdistelmä jossa perää pitää joku normaali ei syvänne vaappu, seuraavana on pienempi painouistin ja kärjessä vetää suurempi painouistin. Välit on tyypillisesti metrin puolentoista luokkaa ja tapsit 15 - 30 cm. Lisäksi etua on jos painouistin on mallia nokasta viistetty jolloin se vetää myös itsestään syvemmälle.
Yhdistelmiä kannattaa kokeilla että löytyy toimiva.
Tuli mieleen aiheeseen liittyen että onko moni kokeillut ahventa vedettäessä esim. ydistelmää: Fat Rap perässä ja sivutapsissa esim seniori-vaappu? Vois kyllä itse kokeilla. Taimen ja haukivaarakin on ko. yhdistelmällä vähintään kohtuullinen.
Seniorista ei kokemusta, mutta 5cm orginaali+läski-räppi toimii ahvenelle. Paikkana kirkas ja haueton järvivesi.
Temes; tuotahan ei saa lääniluvalla hinata,naurettavaa kyllä.
kelalta tulevan siiman päähän kolmoisleikari. kolmoisleikarin alahaaraan ohuemmalla siimalla 40-50cm siimatapsi jonka päähän 50g Kuusamon painouistin tai matalammassa vedessä 30g Nils Masterin painouistin. sitten vielä kolmoisleikarin viimeiseen vapaaseen haaraan 1,5m siimatapsi jonka päähän kelluva vaappu. vaapun tulee olla suht matalauintinen tyyliin rapala original, grosari, husky jerk; siis ei mikään syvännevaappu.
tälläisilla virityksillä olen soutu-uistellut satoja tunteja ilman sen suurempia sotkuja ja kalaakin (kuhia ja haukia) on tullut mukavasti.
Saatko Juto käsiisi jostain Vetouistelulehden 3/98 siinä on kuhanuistelijalle kunnon tietopaketti litkalla uistelusta ja mitoitukset ym.Täällä Tampereen seudulla kyseinen jutun tekijä seuraa isänsä jalanjälkiä valmistaen alkuperäisen mallin mukaisia "ruutteja".Kyseinen kuhan uistelumuoto on tietääkseni näiltä seuduilta lähtöisin,ja edelleenkin aika suosittua ja päivästä riippuen jopa tehokkain tapa uistella. Litkan pyytävyys paranee yleensä loppukesää kohti,mutta samalla vaikuttaa myös lukematon määrä muita tekijöitä.lÄHTÖKOHTANA litkauistelun onnistumiselle pidän muutamaa perustietoa,jotka ovat OMIA mielipiteitäni.Mahdolllisimman jäykkä ja isorenkainen vapa,selkäsiima saa olla 0,50-0,70 sen parempi käsitellä pimeässä mitä paksumpi,tavalliset leikarit,josta hakasleikareilla tapsit,ja painavin ruutti alimmaiseksi,kelana esim,jakajaton Penn 85.Ja vielä ruutti on ruutti ja truutit ja muut ropelliperseet on painokuvia.(Hauet tykkää ropelliperistä erityisesti.)
Myös Lohjanjärvellä on painouistimilla uisteltu iät ja ajat ja on se perinteikäs ja kalastava tapa kuhan narraamisessa.
Yleisin tapa täällä on käyttää käsikelaa johon n.0.80 mm paksuinen siima ja siihen 3-5 metrin välein sidotut 3-tieleikarit kelataan.
Tämä ruutti-sana on kyllä mulle ihan outo. Tarkoittanee painouistinta ilman propellia vai?
Tällainen propelliton lyijymöntikkä mennee vielä syvemmälle kuin propellillinen.
Jos laittaa esim- .20 kuitusiimaan yhden painavahkon(.80 g ) painouistimen, saa sen kyllä vetovauhdista riippuen vajoamaan hyvinkin syvälle.
Paksulla monolla asia on tietty ihan eri.
Ruutti onkin tämä Tampereen "tupakkiholkin"alkup,Tampereen kiälinen nimi ja monen mielestä se ainoa oikea.Se on todella ilman propellia,ja aika tarkka vetovauhdista,että keikuttaa hanuriaan,joo-o se todellakin ui omalla tavallaan,kunhan on oikein säädetty ja sopiva vauhti.
Käytän vetouistelussa vekotinta, josta käytetään täällä Hämeessä Vanajaveden alueella nimeä "banjo" oikeasta nimestä ei hajuakaan. Vekotin on kolmionmallinen rautalankahäkkyrä. Vaappu lasketaan ensin veteen normaalista vetohyrrästä, siimaa lasketaan alle vavan mitta perään, jonka jälkeen banjo kiedotaan siimaan. Banjosta lähtee tapsi ( 40 -50 cm)jonka päässä on lukkoleikari ja painousitin. Painosta, peräkuvasta ja vetonopeudesta riippuen systeemi menee enemmän tai vähemmän syvälle. Parhaiten homma toimiin kun laite kulkee välivedessä. Banjo-systeemi on nopea poistaa uistelun jälkeen siimasta, mutta paskamainen säilyttää, koska tapsi ja banjo sotkeetuvat helposti. Siiman kiertäminen banjon ympärille ei tee tietenkää siimalle hyvää. Homma kuitenkin toimii ja käytän sitä kuhalle poikkeuksetta kisoissa ja hupikalastuksessa. Banjot on muuten vielä halpoja n. 0,50 € kpl.
Tämä banjo taitaa olla toiselta nimeltään,"jakaja"tai jotain sinne päin.Olen nähnyt ja kokeillutkin,mutta itse en ihastunut tähän rautalanka hässäkkään.
Löytyisikö mistään kuvaa tästä banjosta/jakajasta?
Ahaakuhaa. Truutti on kai alunperin kehitetty heittokalastukseen. Muistat kai kuinka mm. lohjalaisukot aikanaan käsivaralta nakkelivat pilkkiä , siihen truutti on mainio peli. Itse olen sitä mieltä, että tasainen moottoriuistelu vaatii painouistimeen propellin.
Ei ton käsivaralta heittelyn suhteen tarvitse mennä kovinkaan kauas ajassa taaksepäin.Ennen viehelakia pilkkiä heiteltiin virityksillä joissa siima oli kierrtty jnkl pelti tms. lieriön päälle.Täytti lain vaatimukset!
Minkälaiset kokemukset vaappu vetureista.
Pelaako painouistin syvänne vaapun veroisesti kuhalle ja ahvenelle. Välläri hauelle sen sijaan kelpaa mikä vain mikä ensiksi näkökenttään ilmestyy.
Itsellä ei painouistimet ropelilla tai holkki malliset ole kummoisesti saalista antaneet. Mistähän voisi johtua, toiset niin kehuu ottavaksi.
Puntti uistin pelaa kyllä hauelle jos riittävän räikiä väri, myös tosi pieniin räikeisiin ottaa ahven. Kuhalle olisi oltava tosi tumma väri että huolisi, tuntuu vain olevan vähemmän tarjolla ottivärejä.
Olen maalannu räikeistä ottipelejä tiilen punaisella rosteksillä ja selän matta mustalla helmasuojalla. Karsii tehokkaasti hauet.
Propelliperäiset painouistimet mulla käytössä aina kuhaa uistellessa. Painouistimien avulla vaaput viedään oikeaan syvyyteen. 50g painouistin = 4-4,5m, 100g = 7m jne. Välillä on päiviä jolloin iso osa kuhista ottaa painoon. Useimmiten tosin ottaa vaappuihin. Painoiuistimen värillä on yllättäen hyvin vähän merkitystä.
Tosiaankin painouistimeen ei kuha juurikaan ota ja värillä on mahottomasti merkitystä varsinkin kuhalle.
50g päässe noin 3.5 metriin satkulla reiluun 5 metriin.
50g päässe noin 3.5 metriin satkulla reiluun 5 metriin.
Kyllä se vaan niihin painouistimiin ottaa yhtä lailla kun vaappuihinkin ja toimivat parhaimmillaan soutu-uistellen. Mutta se on niin harva uistelija, joka viitsii viritellä näitä painouistin letkoja. Kyllä niillä on vuosikymmenten ajan kuhaa saanut. Siihen ei tarvita, kun kaks vapaa. Ne haravoivat kohtuu hyvin eri syvyyksiä. Jos kala yhtään syönnillä, niin kyllä näillä ruokakalat saa. Tämä uistelu muoto ei vaadi kukkarolta paljoa. Riittää kun on jonkinlainen vene ja vavat, kelat ja uistimet saa varmaan ens hätään noin 150-300€ ja vapatelineet voi rakennella itse.
Tosiaankin, tämä kertoi kaiken oleellisen kirjoittajan asiantuntemuksen tasosta. Eipä juurikaan ota vieheeseen, joka on kyseisen kalalajin pyyntiin muutaman sukupolven aikana kehitetty.
Mitä kuulemme seuraavaksi? Ahven ei juurikaan ota tasapainopilkkiin tai morriin? Hauki ei ota juurikaan uistimeen?
Vähemmän tulee painouistinta nykyään vedettyä mukavuussyistä. Ennen vedettiin paljonkin vaapun ja 2—3 painokuvan litkaa. Varovaisesti arvioiden 80 % kuhista tuli painouistimilla.
80%Kuhista painouistimilla?Turhaan niitä vaappuja säätää ja uintia hakee, kun on olemassa
painouistin.Mutta millainen painouistin?
Oma kokemus on että ehkä 20% kuhista tulee painouistimilla. Väreillä ei ole juuri väliä. Itse lähinnä käytän painouistinta vaapun upottamiseen haluttuun syvyyteen.
painouistin.Mutta millainen painouistin?
Pääosin olivat perinteisiä viistonokkia ja melko pieniä, KooVeetä ym. Nämä kokemukset lajin syntysijoilta Hämeestä kauan sitten. Vaappuna oli yleensä Rapalaa ja Kuusamon vastaavaa muikkumallia.
Varmasti pärjää nykyään, kuten olisi pärjännyt silloinkin, pelkillä vaapuilla. Nykyiset kuhavedet ovat siinä määrin matalia, että ei ole painouistinlitkoja tullut kokeiltua. Kerran pari vuotta sitten laitoin huvikseni yhden Nils Masterin painouistimen vaapun eteen, kun oli hiljainen päivä järvellä. Vartin päästä irrottelin siitä sen illan ainoan mittakuhan.
Postaus ylempänä oli vain kommentti typerään väitteeseen, että kuhat ottaisivat harvoin painouistimeen.
Olen noita aikoinaan testannu paljonkin punttiuistimia, ainakaan Keski-Suomen isossa järvessä ei lyijymöntin uinti juurikaan kuhaa kiinnosta, sellaiset hakevat truutit jonkun verran, lähempänä pintaa, siinä taas on se oikea metallipinta aina haettava paikan ja kelin suhteen.
Muikkuselällä eri meininki kun pienemmillä sisälahukoilla ym...
Se on kuhalle pirukseen helppo tehä testiä kun ne möllöttää siellä hyllyn lipalla, siihen vetelee eri tarjouksia.
Tätä kun tarpeeksi monasti vuosia tekee samalla mestalla niin alkaahan siinä jo hitaampikin tajuta humpan juonen.
Punttiuistin samaan ottiväriin perävaapun kanssa maalattuna ja 3-5 meriä siittä vaaputin. Karkea arvio, 95% takavaapussa roikkuu kesällä kuha, ja 3% veturissa luntti. Aika pieneksi jää kuharosentti veturille.
Tämä on siis testattu ja tutkittu asia, ei mielipide.
Syksyn edetessä rupee luntit rouhimaan samalla lipapalla veturia, oli se mikä hyvään.
Hinatkaa toki punttiuistinta, syksyllä paras haukiuistin.
Vai sellaista kokemusta? Et sitten kuitenkaan ehtinyt huomata, että viistonokkainenkaan painouistin ei varsinaisesti "ui"? Käyttämissämme on potkuri tai lippa perässä. Se tuntuu kiinnostavan kuhaa usein kovastikin.
Tämä ei ole mielipide, vaan lukuisten kalastajasukupolvien kokemukseen, tuhansiin ja taas tuhansiin kuhiin perustuva tieto.
Vai sellaista kokemusta? Et sitten kuitenkaan ehtinyt huomata, että viistonokkainenkaan painouistin ei varsinaisesti "ui"? Käyttämissämme on potkuri tai lippa perässä. Se tuntuu kiinnostavan kuhaa usein kovastikin.
Tämä ei ole mielipide, vaan lukuisten kalastajasukupolvien kokemukseen, tuhansiin ja taas tuhansiin kuhiin perustuva tieto.
Testasin aikoinaan kaikki mahdolliset painouistimet. Huonosti tuntui kuhalle kelpaavan, toki pienoisia eroja on.
Pienet lipalliset houkuttaa pikkasen paremmin ahvenaa.
Ropeliperseet kaikista huonoimpia kuhalle.
Laita holoteippiä ropeliin ja kylkeen kera paksujen raitojen niin ottipeli vailla vertaa hauelle.
Sivut
Lisää uusi kommentti