Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Pelastuuko Tornionjoen lohi sittenkin?
syd
24.05.2004 - 07:31
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Rajavartioston kamerakyltit ovat ilmestyneet Torniossa pääteiden varteen. Kyse on rajavalvontaan liittyvistä uusista kameroista raja-alueella. Kyltit teiden varsilla, kamerat raja-alueella.
Sopivasti juuri ennen kauden alkua. Veikkaan, että kamerat vielä vaihtelevat paikkaa - tarpeen mukaan.
Onneksi koskee vain Ruotsin puolta, Suomessa puntti lentää niinkuin ennenkin!
Se on jännä ku ostaa kalastusluvan niin luullaan että sillä saa kaikki valtuudet mitä suinkin voi saada. Oma maapala lippokuopan reunalta ja oikeuden häätää muut kuin punttimiehet pois. Sitten vielä viittitään moittia paikallisia.
Saathan sä sinne tulla, sun pitää vaan kunnioittaa muita kalastajia, aivan niinkuin punttimiehet kunniottavat heittojen rytmitystä... Jos yrität jollain yhdenkäden risulla siellä viuhtoa, niin oot aivan väärässä paikassa!
Käsittääkseni missään ei oo määritelty missä saa kalastaa milläkin välineellä. Kaikilla luvan ostaneilla on oikeus kalastaa oli se lippokuoppa tai suvanto. Se on hyvä harrin pyynti paikka matkakosken lippokuopoa.
"Se on hyvä... pyynti paikka"
Kun ostaa seuraavan kausiluvan, niin kannattaa tavata tarkkaan ne rivit ja kuvat, luvan liitepaperista, missä asiasta maininta.
Ja jos tyrkkimistä tai älämölöä, yms aiheetta esim. paikallisten taholta ilmenee, niin antaa virkavallan selvittää asia.
Minulla taas jäänyt sellainen käsitys, että ne jotka kalastusluvan ostavat, tietävät parhaiten myös säännöstön.
Ongelmana mielestäni ovat nämä paikalliset manttaalimiehet, joille säännöstö epäselvää. Liekö lupalapun liitteeseen tullut lainkaan tutustuttua.
Edelleenkään lupalapuissa ei lue että joku paikka on tietylle kalastus muodolle pyhitetty. Jos joku haluaa pikku virvelillä tulla lippaiuista heitteleen lippokuoppaan niin hänellä on siihen täysi oikeus omalla vuorollaan tai vaikka pikkuvavalla perhoa. Jokaisella luvan ostaneella täysi oikeus omalla vuorollaan kalastaa luvassa määrättyjen ehtojen mukaisesti kalastaa lupaan kuuluvalla alueella. Vaikka siinä ois tuhat piäuntin heittäjää niin siltikin siihen oikeus omalla vuorollaan kaikkien tulla kalastusmuodosta riippumatta. Eiköhän punttimiehillä ole tarve tarkastaa lupalappujen tekstit. Siellä lukee mm. jotain kalastuksen pitkittämisestä samalla paikalla. Kannattaa tarkistaa.
Kalastusoikeuden haltija, joka on pääsääntöisesti vesialueen tai kosken omistaja, on määritetty
vuonna 2016 voimaan tulleen kalastuslain 4 §:n 10 kohdassa. Maanmittauslaitoksella ei ole huo-
mautettavaa sanotussa lainkohdassa säänneltyyn. Lainkohta ei kaipaa muutosta. Kiinteistörekisteriin
voidaan merkitä toisen omistamaan kiinteistöön tai kiinteistöjen yhteiseen vesialueeseen kohdistuvia
ulkopuolisten kalastusoikeuksia ja yhteisiä erityisiä etuuksia, kun kalastukseen oikeutettuja ovat kiin-
teistöt. Kiinteistörekisterimerkinnät perustuvat aina lainvoiman saaneisiin maanmittaustoimituksiin.
Siten esimerkiksi sopimuksen perusteella henkilökohtaisen kalastusoikeuden saanutta yhtiötä tai luon-
nollista henkilöä ei voida merkitä kiinteistörekisteriin kalastusoikeuden haltijana toisen omistamalla ve-
sialueella, kuten koskitilalla. Sama koskee henkilöitä, joilla on omistajalta saatu kalastuslupa tai joka
saa vuokrasopimuksen perusteella kalastaa. Sanottuja oikeuksia ei voida merkitä kiinteistörekisteriin.
Toisen omistamaan vesialueeseen kohdistuvaa kalastusrasitetta ei kiinteistönmuodostamislain (KML)
nojalla voida perustaa kiinteistön hyväksi. Rasitetyypit, joita saadaan tyyppipakkoperiaatteen perus-
teella perustaa, on lueteltu KML 154 §:ssä. Jos taas säädettäisiin jälkikäteen, että kalastusrasitteita
voitaisiin vastaisuudessa perustaa kiinteistön hyväksi esimerkiksi rasittamaan toisen omistamaa koski-
tilaa tai yhteistä vesialuetta kuten perustuslakivaliokunnan lausunnossa 5/1981 vp. esitetään, tulisi
joka tapauksessa sovellettavaksi KML 282 a § rasitesopimuksen sitovuudesta.
Esimerkiksi kauppakirjalla vuonna 1917 tehty kalastusoikeuden pidätys yhteisalueosuuden omistajalle,
kun kosken omistusoikeus on luovutettu esimerkiksi voimayhtiölle tai valtiolle, on 2020-luvulla vain ra-
joitetusti sitova. Sikäli kuin vuonna 1917 kalastusoikeuden pidättänyt taho tai tämän jälkeläinen ei
enää omistaisi kiinteistöä, hyvin vanhaan oikeusperusteeseen pohjautuvaa kalastusrasiteoikeutta ei
voitaisi perustaa ja merkitä kiinteistörekisteriin.
Aika keskeinen kohta tuossa Eduskunnan selvityksessä on:
"Esimerkiksi kauppakirjalla vuonna 1917 tehty kalastusoikeuden pidätys yhteisalueosuuden omistajalle, kun kosken omistusoikeus on luovutettu esimerkiksi voimayhtiölle tai valtiolle, on 2020-luvulla vain ra-
joitetusti sitova."
tosiaan syytä hieman siivoilla ja ennen muuta kehoittaa jengiä palaamaan aiheeseen.LK tiesi tänään kertoa että Matkakosken kalastus supistuu.Lehden linjan mukaisesti ei ilmoitettu mitään mitä SUOMEN PUOLELLA tapahtuu - ilmeisesti punttikalastajalaumat saavat kerääntyä jakamaan koronaa toisilleen.
Uutinen kuvasti erinomaisesti Suomen kalastusviranomaisten kantaa:hällä väliä,samantekevää,ei tehdä mitään kun ei ole tehty ennenekään...
Erityisesti hämmästyttää että punttikalastus sallitaan nykyisessä muodossa pysäyttävissä virtapaikoissa.
Korona on siinä lisämausteena.
Jos olisi valta ja voima, korkealla vedellä tällainen kalastusmuoto kiellettäisiin paikoissa joissa kova virtaus ja syvempi uoma muodostavat kaloille ruuhkaisen pysähdyspaikan.
Eikä minusta yksistään tällainen kalastusmuoto vaan myös tollainen. Eli jos viehe/perhokalastus kielletään, niin syytä on kieltää silloin myös lippokalastus. Sama ruuhka, sama helppous.
Ja lippoamiselle sama sääntö, yksi lohi/vrk
Lippoamisessa on jo kiintiö 1/vrk ja sitä valvotaan tarkasti, koska useampia lippomiehiä pyytää samasta paikasta niin kalan saatuaan pitää antaa tilaa seuraavalle. Ja eihän tuollaisessa paikassa voisi edes harjoittaa vilunkia koska koko ajan turisteja ja muita kylänmiehiä katselemassa.
Kannattaa käydä ihan itse toteamassa ettei lippoajat noudata kiintiötä.
Lähikaupassa taitaa väylän lohen hinta olla eri tasolla kuin viime suvena.
Sen vuoksi salakalastus käryjä ei väylällä juurikaan ole, koska suurin osa syyttelyistä on vain eri kalastusmuodon harjoittajien paskapuheita ja tämä pätee kaikkiin kalastusmuotoihin! Eli rikkeitä on todellisuudessa paljon vähemmän mitä nettiä lukemalla voisi päätellä. Tietysti rikkureitakin on, kuten joka lajissa...
Tämä "loppolohi" väittely on suorastaan naurettavaa.Mitään vaikutusta lohikantoihin sillä ei ole.Ajoverkkokalastuksen kieltäminen 2008 oli ns.Tornionjoenkin lohen pelastus.Senjälkeen siimakalastuksen lopettaminen Suomen ja Ruotsin osalta,vielä paransi tilannetta.Toki Tanska vielä pyytää parilla siimapaatilla lohta pääaltaalla,sekä suursaastuttaja Puola.
Tällähetkellä rajoitusaikana "kielletylle" saalislohelle annettu korvausarvo pitää nämä rannikon salakalastajat hyvin aisoissa.
Mutta moraalin kautta kerrannainen, suuri vaikutus. Lippomiehet suurimpia toisten tuomareita ja syyllistäjiä. Eivät taitaa huomata malkaa omassa silmässä, huomio menee toisten rikkoihin.
Onkohan vieläkin olla noissa Torniojoen säännöissä määräys että ulkopuolelta tartutettu kala on vapautettava elävänä tai kuolleena ? Ajattelin vain että kai sitä mahdollista rokastusta hillitsee jos tuollaisen ulkopuolelta tarttuneen kalan mukaanottajalle lyödään 3380 euron lappu kouraan joka on laittomasti pyydetylle lohelle määritelty,kaipa tuo lain puitteissa onnistuu,vai miten on määritelty ?
"lyödään 3380 euron lappu kouraan joka on laittomasti pyydetylle lohelle määritelty"
Hyvä asia, että tämä on tiedostettu.
Alkaa lohiluvat ja kalastussäännöstö kiinnostaa.
Joskus se lohi tarttuu myös vaappuun ulkopuolelta kiini. Ei pelkästään puntinheittäjillä. Ja tätä on turhaa tingata. Olen itsekkin saanut aikoinani soutamalla lohia ulkopuolelta tarttuneena kiini. Se on sama 3380 ekua vaappumiehillekki ja tänäpäivänä kamarat kulkee jokaisella mukana niin eipä ne ole soutuhempatkaan turvassa keskellä väylää jos sattuu että yllätys käy.
Monta lohta olen vaapulla saannut ja yleensä keskikoukku on suussa ja peräkoukku poskessa/silmässä. Niitäkin tapauksia on sattunut että peräkoukku on poskessa ja nehän on rokastettuja kaloja ne olen pois laskenut
Jos elämä on tornarilla punttia, niin hyvää kessää vaan kaikille. Meikät kalastelee rauhassa hieman paremmilla vesillä. Kireitä puntteja vaan teille.
Jo teillä on kummalliset soututavat, kun olette ulkopuolelta kiinni lohet saaneet. Itse olen 25 vuotta Tornion-Muonionjoella soutanut ja en yhtään lohta ole onnistunut ulkoa tartuttamaan. Taitaa olla rannaltarokastajien sepittämiä satuja nuokin väittämät suun ulkopuolelta vaappuun tarttuneista lohista. Se, että jos keskikoukku on suussa ja peräkoukku poskessa ei vielä tarkoita sitä, että kala olisi rokastettu, eli ulkoa tartutettu. Lohi vaan ei aina ota vaappua perästä, joskus se ottaa sen suuhun myös poikittain.
Juuri näin! Joskus itellä ollut lohi hetken pyrstöstä kiinni, mutta nekin irronneet. Ja siinäkin tapauksessa lohi itse ärsyyntynyt vaapusta ja käyny pois auttamassa pystölle niin kun ne välillä tekee. Eri juttu kun jos vedetään iso koukku isolla puntilla vauhdilla montunpohjia pitkin kylkeen kiinni.
On nuo tulva ennusteet luvanneet vauhtia vedelle kalastuksen aloitukseen ja vielä koko kesäkuulle. Kaikissa paikoissa ei veneellä ole asiaa kovaan virtaan ja roskaa kulkee runsaasti. Heittopaikat rannoilla ovat myös normaalia korkeammalla ja vaikeita kovan virtauksen takia. Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta kunhan on varovainen.
Muistakaahan te Suomen puolelle Matkakoskelle kalastamaan jäävät rannalta heittelijät, että väistätte venettä. Se on turvallisuuskysymys, koska teidän kuitusiimat (punttiperholla kalastavat) saattavat tehdä todella karua jälkeä soutajalle sen ison kalan iskiessä kiinni. Maltti on valttia ja hyvät tavat yleensä muistetaan. Tuonne on turha tulla uhoamaan jokeen nakkaamisesta rannaltarokastajien (oikeita rokastajia) toimesta, saattaa olla kiinni Suomenkin puoli seuraavana vuonna tai jo vuoden edetessä. Lohenperhostelijat ja muut normaaleihin ja kaikille turvallisiin kalastusmuotoihin keskittyvät kalastajat, teille löytyy tilaa.
Juuri näin! Joskus itellä ollut lohi hetken pyrstöstä kiinni, mutta nekin irronneet. Ja siinäkin tapauksessa lohi itse ärsyyntynyt vaapusta ja käyny pois auttamassa pystölle niin kun ne välillä tekee. Eri juttu kun jos vedetään iso koukku isolla puntilla vauhdilla montunpohjia pitkin kylkeen kiinni.
Taitaa olla vaapuissa isommat 3haara koukut kun perhoissa. Perhoissa ei kuitenkaan saa käyttää kun sinkkukoukkua minkä kidan leveys on max 12mm
Sivut
Lisää uusi kommentti