Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Pelastuuko Tornionjoen lohi sittenkin?
syd
24.05.2004 - 07:31
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Mikä päivä alkaa rysätouhut tänä vuonna jokisuussa, Ruotsin/Suomen puoli?
Laadukasta keskustelua kalakaverit. Itse kalastan puntilla ja perholla ja kaikella mahdollisella. Ja nautin kalastuksesta. Eikä vois vähempää kiinnostaa, mitä joku muu tekemisistäni on mieltä. Tämän ketjun lukeminen tuottaa lähinnä sitä kuuluisaa myötähäpeää. Ymmärrettävää on kyllä, että tällaiseen jaloon asiaan mikä herättää intohimoja, niin kuin lohenkalastukseen, liittyy myös paljon vihaa, kateutta ja katkeruutta. Ja omiin poteroihin kaivautumista.
Juuri tuolla MINÄ MINÄ asenteella on pilattu lukuisia toimivia hommia ja tullaan pilaamaan.
Komppaan edellistä, MINÄ, minun oma napa ja muut vex. Eipä tarvitse ihmetellä, miksi punttipellet on nyt epäsuosiossa.
Mitä loheen tai taimeneen tulee niin Valtio.
Menkää sieltä ostamaan, jos kiinnostaa. Taimenille eivät taida nyt lupia myydä.
Isoa lohta paljon meressä. Ahvenanmaalta Kokkolaan paljon yli 20kg kaloja uistelijoille. Siis paljon. 17 kiloa ja yli todella paljon. Suosittelen paksuja siimoja torniolle alkukesästä. Ja vahvoja koukkuja.
Hyvä tietää, täytyykin laittaa spinfluugaan 0.50 tapsi!
Hyvä tietää, täytyykin laittaa spinfluugaan 0.50 tapsi!
Juu, ja tommonen > 15 kilonen on vihanen reilunkokoiselle lusikalle ja puree vimmoissaan, nousun huumassa.
En kyllä vieläkään ymmärrä, että miksi mereltä kutupaikoille päässeitä lohia pitää kalastaa. Miksi niiden ei anneta kutea rauhassa. Edes muutaman vuoden kun antaisi rauhassa kutea, niin kanta kiittäisi pitkässä juoksussa. Onhan kuhallekkin kuturauhoitus käytössä monessa paikassa.
Jos sie jottai tajjuisit luonnon kiertokulkusesta, niin älyväisit että lohella on kuturauhoitus. Vieläpä paljon pitempi kuin kuhalla. Alkaapa elokuun lopussa ja kestää seuraavan vuojen kesäkuun alkuun. Ehtii siinä munia muutaman mätimunasen näinikkään.
Kyllä ne punttimiehetkin rahaa tuovat. Yleensä saavat kalansa jo aamulla ja loppupäivän juovat paikallisessa pubissa ja menevät mökille saunomaan ja nukkumaan.
Jos sie jottai tajjuisit luonnon kiertokulkusesta, niin älyväisit että lohella on kuturauhoitus. Vieläpä paljon pitempi kuin kuhalla. Alkaapa elokuun lopussa ja kestää seuraavan vuojen kesäkuun alkuun. Ehtii siinä munia muutaman mätimunasen näinikkään.
Voi järjen köyhyys. Ei voi muuta sanoa. Meinaatko että jos lohet pyydetään kesä-elokuussa, niin sinun pakastimestako ne menevät kudulle:))
Eikun minäminä minä saan kalastaa kalat pois kun haluan, koska olen minäminä. En ymmärrä kalojen lisääntymisestä mitään mutta kalastan silti, koska olen minäminä mulle kaikki.
Jos sie jottai tajjuisit luonnon kiertokulkusesta, niin älyväisit että lohella on kuturauhoitus. Vieläpä paljon pitempi kuin kuhalla. Alkaapa elokuun lopussa ja kestää seuraavan vuojen kesäkuun alkuun. Ehtii siinä munia muutaman mätimunasen näinikkään.
Voi järjen köyhyys. Ei voi muuta sanoa. Meinaatko että jos lohet pyydetään kesä-elokuussa, niin sinun pakastimestako ne menevät kudulle:))
Ketäs varte sie niitä kaloja tahtosit kasvattoo. Kun ei pyytee saa. Vai oletko sie semmoinen merirysäukko, jota varten kalojen pitäisi vaan kutuskella. Ja muut eivät saisi kaloja onkitella.
Ihan samanlailla ne mereltä pyydetyt on pois kutuhommista. Lohi kutee pohjoisessa syys/lokakuussa ja on rauhoitettu.
Kalamies ei kalaa pakasta, vaan syö aina tuoretta
mihin johtaa lohen meripyynti. 1970-luvulla oli lohenpoikasten määrä Tornionjoen kutualueilla 0-2kpl/a
ja poikasten esiintyminen oli pudonnut toistasataa kilometriä kohti merta.
Kun me muutamat huomautimme tästä niin hyvä ettei heitetty Arkadianmäen talosta ulos ja ruiskutettu kärpäsmyrkkyä perään.Ja peli jatkui vuosia samanlaisena - ei puuttunut maaherra,ei ministeri.Kyseessä oli törkeää törkeämpi luonnonsuojelurikos joka sai aina vain jatkua eivätkä tuolloiset Kepun + RKP:n siloiset ministerit tunnusta tekosiaan vieläkään.Eikä julkinen sana liioin.
Tornionjoen lohesta ei tehdä TV-dokumentteja,ainahan on mukavampaa pyörittää Ngorongoroa ja Serengetiä ja mangustien persekarvoja.
Jeesustelu kutulohien pyynnistä joella on kaksinaamaisuuden huippuja - touhu lienee kotoisin SAKL:n sylttytehtaalta MMM:n avustuksella.
Ei pelastu.
Syyt. 1. Yksilö / yhteisö ajattelu nykyisin
2. Liikakalastus
3. Ilmastonmuutos
4. Kutupaikkojen puute
Taustaa: 1. Ammattimaisesti lohta saavat pyytää kalastajat joilla on lohikiintiötä, Suomella ja Ruotsilla nyt yhteensä n. 60 000 kpl, muilla mailla paljon vähemmän. Kotitarve tai harrastajakalastaja ei saa lohta ottaa minkä havaspyydyksellä saa, koska hänellä ei ole kiintiötä. Sensijaan vetouistelija saa lohen ottaa. Suomessa nykyisin harrastajia tässä lajissa n. 2000. Ruotsissa ja Tanskassa lienee molemmissa maissa n. 10 000. Muut itämeren maat mukaanlukien harrastajia ehkä n. 30 000 kaikkiaan. Projätkä saa kymmeniä lohia kesässä, nälsy jää nollaan. Mutta jos pannaan keskiarvoksi 3 lohta per vetouistelija niin lohia tulee saaliiksi n. 90 000 kpl. Enemmän kuin ammattikaladtajisn kiintiö on. Tämä johtaa tilanteeseen 2.
Harrastus aiheuttaa liikakalastusta. Harrastus joka on täysin elitistä ja tuhlaa fossiilisia polttoaineita monikymmenkertaisen määrän kuin ammatti- ja kotitarvekalastus. Tämä fossiilisten polttoaineitten tuhlaus taas kiihdyttää ilmastonmuutosta joka lopullisesti johtaa kutupaikkojen tuhoutumiseen.
Tilanne 3. Kutupaikat tuhoutuvat ilmastonmuutoksen kautta. Ja sitte joku muka väittää ettei lohta tuhota vapavälinein.
Eli hommahan menee niin ettei lohi nykyisellä kalastuspolitiikalla pelastu.
.... .
+++
Pikkusen suhteellisuutta.
Vaikka jokainen suomalainen ajaisi veneellä ja autolla yhtäaikaa ei tuo näy maailman päästöissä mitenkään. Mutta sinun mielestä tässä oli nyt vetouistelija syypää ilmastonmuutokseen 😂
Ota nyt edes nolla pois noista uisteluveneiden määristä. Ei siellä noin helkutisti niitä ole.
Oliko tämä joku epätoivoinen ammattikalastajan provokaatio yritys?
Jos jossain bornholmin kisoissa otetaan tuhat lohta päivässäm ei tuo mun arvio kauas nakkaa...
Syyt. 1. Yksilö / yhteisö ajattelu nykyisin
2. Liikakalastus
3. Ilmastonmuutos
4. Kutupaikkojen puute
Taustaa: 1. Ammattimaisesti lohta saavat pyytää kalastajat joilla on lohikiintiötä, Suomella ja Ruotsilla nyt yhteensä n. 60 000 kpl, muilla mailla paljon vähemmän. Kotitarve tai harrastajakalastaja ei saa lohta ottaa minkä havaspyydyksellä saa, koska hänellä ei ole kiintiötä. Sensijaan vetouistelija saa lohen ottaa. Suomessa nykyisin harrastajia tässä lajissa n. 2000. Ruotsissa ja Tanskassa lienee molemmissa maissa n. 10 000. Muut itämeren maat mukaanlukien harrastajia ehkä n. 30 000 kaikkiaan. Projätkä saa kymmeniä lohia kesässä, nälsy jää nollaan. Mutta jos pannaan keskiarvoksi 3 lohta per vetouistelija niin lohia tulee saaliiksi n. 90 000 kpl. Enemmän kuin ammattikaladtajisn kiintiö on. Tämä johtaa tilanteeseen 2.
Harrastus aiheuttaa liikakalastusta. Harrastus joka on täysin elitistä ja tuhlaa fossiilisia polttoaineita monikymmenkertaisen määrän kuin ammatti- ja kotitarvekalastus. Tämä fossiilisten polttoaineitten tuhlaus taas kiihdyttää ilmastonmuutosta joka lopullisesti johtaa kutupaikkojen tuhoutumiseen.
Tilanne 3. Kutupaikat tuhoutuvat ilmastonmuutoksen kautta. Ja sitte joku muka väittää ettei lohta tuhota vapavälinein.
Eli hommahan menee niin ettei lohi nykyisellä kalastuspolitiikalla pelastu.
Mulla on paattina silver hawk. Kestää keliä ja Porin edustan mainingit. Paatti maksoi 13.500 ja kaikkine varusteineen menny tällä hetkellä ehkä 15 ke.
Kuinka persaukisia täällä pyörii jos toi on elitismiä. Kuitenkin vähintään kymmenen vuoden satsaus.
Ps. Normi uistelu reissulla palaa bensaa sama kuin 100 km autoiluun. Eli 5 litraa kun noi mestat alkaa ihan koti rannasta. Että se kai sen ilmaston tuhoaa.
Pps. Nyt valot päälle siellä!
Syyt. 1. Yksilö / yhteisö ajattelu nykyisin
2. Liikakalastus
3. Ilmastonmuutos
4. Kutupaikkojen puute
Taustaa: 1. Ammattimaisesti lohta saavat pyytää kalastajat joilla on lohikiintiötä, Suomella ja Ruotsilla nyt yhteensä n. 60 000 kpl, muilla mailla paljon vähemmän. Kotitarve tai harrastajakalastaja ei saa lohta ottaa minkä havaspyydyksellä saa, koska hänellä ei ole kiintiötä. Sensijaan vetouistelija saa lohen ottaa. Suomessa nykyisin harrastajia tässä lajissa n. 2000. Ruotsissa ja Tanskassa lienee molemmissa maissa n. 10 000. Muut itämeren maat mukaanlukien harrastajia ehkä n. 30 000 kaikkiaan. Projätkä saa kymmeniä lohia kesässä, nälsy jää nollaan. Mutta jos pannaan keskiarvoksi 3 lohta per vetouistelija niin lohia tulee saaliiksi n. 90 000 kpl. Enemmän kuin ammattikaladtajisn kiintiö on. Tämä johtaa tilanteeseen 2.
Harrastus aiheuttaa liikakalastusta. Harrastus joka on täysin elitistä ja tuhlaa fossiilisia polttoaineita monikymmenkertaisen määrän kuin ammatti- ja kotitarvekalastus. Tämä fossiilisten polttoaineitten tuhlaus taas kiihdyttää ilmastonmuutosta joka lopullisesti johtaa kutupaikkojen tuhoutumiseen.
Tilanne 3. Kutupaikat tuhoutuvat ilmastonmuutoksen kautta. Ja sitte joku muka väittää ettei lohta tuhota vapavälinein.
Eli hommahan menee niin ettei lohi nykyisellä kalastuspolitiikalla pelastu.
Kateus se on erikoinen vitsaus. Kun joku saa mereltä uistellen ison lohen, niin jonkun muun mieli vääntää siitä mitä kummallisempia tuhoteorioita.
Säilyykö Tornionjoen lohi? Eiköhän se sata vuotta ainakin säily. Palstan ilmapiiri jos on mittarina, niin väylän kalastajat tai jokivartiset ei sitä kyllä ansaitse.
A. Savikon taannoinen haastattelu oli hyvä. Tornion lohi pelastettiin poikasistutuksilla ja kalastussäätelyllä. Ja nyt on jokivartisilla mistä riidellä. Minun puolesta olisi saanut jäädä pelastamatta. Helmiä sioille.
"Tornion lohi pelastettiin poikasistutuksilla..."
Ja tämän mahdollisti paitsi valtion resurssit niin myös muutaman paikallisen palkaton vapaaehtoistyö.
"Helmiä sioille."
No, näin.
Lohia meänmeän—ahneudelle.
kiinnostaisivat kovasti.Mihin istutettiin,kenen toimesta ja milloin?Meikäläinen on kuullut vain suoraan mereen tehdyistä Tornionjoen kantaa olevista kylvöistä jotka menivät ammattikalastajien pyydyksiin ts Tornionjoen lohi yritettiin tappaa sillä itsellään.
Huomauttaisin,ettei suurjoen asioita hoidella muutaman tuhannen poikasen kylvöllä.
Huomauttaisin,ettei suurjoen asioita hoidella muutaman tuhannen poikasen kylvöllä.
Virkistetään hieman sepon muistia. kaiken kaikkiaan noin 8 miljoonaa yksilöä eri ikäisiä lohenpoikasia leustojärven kalanviljelylaitokselta istutettiin vuosina 1989-200.
Pitäisi jokiseuran entisen puuhamiehen olla paremmin kartalla tornionjoen asioista.
Näin Tornionjoen lohikantoja elvytettiin istutuksilla
Torninjoen lohen elvytysistutukset aloitettiin 1980 luvulla Muonion kalanviljelylaitoksen toimesta. 1989 Muoniossa aloitti toiminnan Leustojärven kalanviljelylaitos, joka rakennettiin nimenomaan Tornionjoen lohen hoitoa varten. Tästä käynnistyi ennen näkemättömän laaja lohen istutustoiminta tavoitteena palauttaa lohi takaisin Tornion/Muonionjokeen.
Tornion/Muonionjoen vaelluspoikastuotanto oli 1980 luvun loppupuolella ainoastaan muutamia kymmeniätuhansia vuodessa. Joen tuotantopotentiaaliksi arvioitiin tuolloin n. 0,5 milj. smolttia vuodessa. Nyt arvioidaan, että smolttituotanto voisi olla n. 2 milj. tai jopa enemmän. 1990 luvun alkupuolella tuli riesaksi myös lohen M 74 ongelma, joka tuhosi pahimmillaan n. 90 % lohen luonnon poikasista. Istutuspoikasia M 74 ei haitannut, sillä mäti poikaskasvatukseen saatiin laitosemokaloista.
tornionjoen-emokalapyynti-1998-2002
Lohia istutettiin pääasiassa jokipoikasina. Vuositasolla määrät vaihtelivat 150 000 – 725 000 tuhannen jokipoikasen välillä. Vaelluspoikasia istutettiin vuosittain 15 000 – 85 500 kpl. Istutuksia tehtiin myös mäti ja vastakuoriutuneilla poikasilla. Istutuksia tehtiin myös Ruotsin puolen Tornionjokeen ja Lainionjokeen. Kaikki istukkaat rasvaeväleikattiin, lukuun ottamatta v. 1995. Rasvaevän perusteella istutuspoikaset voitiin erottaa luonnon poikasista.
Istutustoiminta ajettiin alas 2002 luonnontuotannon voimistuessa. Kaiken kaikkiaan eri ikäisiä lohenpoikasia Leustojärven kalanviljelylaitokselta istutettiin vuosina 1989 – 2002 n. 8 milj. yksilöä.
leustojarven-kalanviljelylaitos
Poikasten levitys kutualeille tehtiin erityisen huolella. Kaloja kuljetettiin ja levitettiin koskialueille, veneellä. kanooteilla, kantamalla, moottorikelkoilla, mönkijällä, autoilla ja helikopterilla. Näin toimien saatiin istutusten piirrin myös kaikkein hankalimmat ja kaukaisimmat alueet.
Lohi-istutukset kohdennettiin tyhjille ja vajaille poikastuotantoalueille. Alueille joissa oli runsaampaa luonnontuotantoa, ei tehty lainkaan istutuksia. Tällä tavoin lohikannat onnistuttiin palauttamaan myös niille alueille joilta ne olivat hävinneet kokonaan. Nyt joki tuottaa n. 1,5 milj. vaelluspoikasta vuodessa. Poikastuotantoalueet jokisuulta latvoille saakka ovat käytössä. Kalastusjärjestelyin ja onnistunein tuki-istutuksin lohi on palannut takaisin Tornionjokeen.
https://www.suomenkalakirjasto.fi/tornionjoen-lohi-ja-meritaimen/
https://www.suomenkalakirjasto.fi/wp-content/uploads/2016/05/Leustoj%C3%...
"Mihin istutettiin"
Vojakkakasta Matkakoskelle virta/koskipaikkoihin. Tuotiin tankkiautoissa n. 5-10 cm poikasina/"koskihärkinä". Myös muovitorpeedoja uitettiin keskelle väylää, missä putki rikottiin ja poikaset vapautuivat koskeen.
"kenen toimesta"
Muistini mukaan RKTL:n, joka myös järjesteli emokalojen pyynnin ja lypsyn. Osa kaloista vietiin laitoksiin kehittymään, osa lypsettiin rannassa, mäti hämmennettiin maitin kanssa jo rannassa.
"ja milloin?"
70-luvun. Itsekin pääsin jonkun kerran näkemään noita lypsettyjä, mustia kaloja. Kyllä niitä joku vielä evääksi keitteli.
"Huomauttaisin,ettei suurjoen asioita hoidella muutaman tuhannen poikasen kylvöllä."
Huomauttele vaan, lopputulos ratkaisee?
Hyvä on suutarin lestissään pysytellä?
Vojakkakasta Matkakoskelle virta/koskipaikkoihin. Tuotiin tankkiautoissa n. 5-10 cm poikasina/"koskihärkinä". Myös muovitorpeedoja uitettiin keskelle väylää, missä putki rikottiin ja poikaset vapautuivat koskeen.
"kenen toimesta"
Muistini mukaan RKTL:n, joka myös järjesteli emokalojen pyynnin ja lypsyn. Osa kaloista vietiin laitoksiin kehittymään, osa lypsettiin rannassa, mäti hämmennettiin maitin kanssa jo rannassa.
"ja milloin?"
70-luvun. Itsekin pääsin jonkun kerran näkemään noita lypsettyjä, mustia kaloja. Kyllä niitä joku vielä evääksi keitteli.
"Huomauttaisin,ettei suurjoen asioita hoidella muutaman tuhannen poikasen kylvöllä."
Huomauttele vaan, lopputulos ratkaisee?
Hyvä on suutarin lestissään pysytellä?
Ei taida olla mäkisen leo kaleva-lehdestä olla sepon tuttuja.
https://www.kaleva.fi/lohi-oman-onnensa-nojaan/2282811
olivat lähinnä päättäjien sielunhoitoa ja niiden teho korkeintaan tekohengitystä kuolleelle.Istutuspaikat
kertovat (Matkakoski,Vojakkala) sen että tarkoitus oli pitää meripyytäjät tyyväisinä ja toki he olivatkin .
Se hyvä lopputulos on kotoisin meripyynnin rajoituksista joita taas nykyään koetetaan karsia.
Mihinkään ylpeilyyn näiden istutusten vuoksi ei ole syytä koska ne ovat olleet puhtaasti hätäapua.Ainakin entiseen aikaan arvioitiin luonnossa syntyneen smoltin vastaavan viittä kasvatettua istukasta.Syy: luonto karsii huonot ja opettaa omansa.
Sivut
Lisää uusi kommentti