Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Pelastuuko Tornionjoen lohi sittenkin?
syd
24.05.2004 - 07:31
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
"kuorimattomien tukkien uitto"
oli puut "kuorien" ( 🤗 ) kanssa tai ilman, niin nehän suorastaan suojeli lohta.
putsasivat väylän seisovista (esim. verkot) pyydöistä tehokkaasti. kukaan täyspäinen ei jokeen verkkojaan levitellyr kevättulvaan, parhaaseen nousuaikaan - puut vei mennessään kyllä joka pyydön.
Tuossa Jukurin tutkimuksessa on otettu noiden kuorimattomien puiden uiton merkitys lohikantoihin. ja tukkien uittaminen 1800-1900 luvulla oli ns massiivista, joten tukkien uittaminen vei tilaa pyydyksiltä ja kuorimattomista puista irtoaa tuota kiintoainesta, joka voi vaikuttaa lohen lisääntymisen onistumiseen. Kiintoainesta on kuorimattomista puista irronnut melkoisesti vuosikymmenten aikana.
Mielenkiintoista oli myös tutkimuksessa esille otetut saalismäärät:
1539-1562 saalismäärät olivat keskimäärin 43 tonnia ja silloin pyydettiin lähes yksinomaan kulkeella. 1600-luvulla otettiin käyttöön karsinapadot niin saalismäärät vuodessa olivat parhaimmillaan 360 tonnia ja keskimääräinen saalis 120 tonnia. Varhaiset saalistiedot perustuvat mm. verotusasiakirjoihin ja kruununvuotien kertomuksiin.
1800-luvun loppupuolelle asti vuosittaiset saaliit vaihtelivat huomattavasti keskimääräisten vuosisaaliiden ollessa 100 tonnia. 1800- luvun lopussa lohisaaliiden taso aleni, syyksi on esitetty runsasta jokikalastusta ja kuorimattomien tukkien uittoa.
1900 -luvun alkupuoliskolla lohta pyydettin tornionjoesta keskimäärin 50 tonnia ja parhaimmillaan yli 100 tonnia.
Erityisen suuria saaliita Tornionjoelta saatiin sodan jälkeisinä vuosina 1945-1950, jolloin pelkästään Tornionjoen Ruotsin puolelta saatiin lähes 70 tonnin vuotuisia lohisaaliita.
1940-luvun lopulla alkoi lohen avomerikalastus, samalla Tornionjoen lohisaalit saatiin selvästi. 1950 ja1960 luvuilla Tornionjoen Ruotsin puolelta saatiin keskimäärin yli 10 tonnin lohisaaliita ja sama. Suomen puolen lohisaaliit arvioitiin 10 tonnin lohisaaliiksi.
1970 ja 1980-luvuilla Tornionjoen lohen saalismäärät laskivat edelleen, joesta pyydetyn lohen kokonaissaaliit olivat tällöin keskimäärin selvästi alle 10 tonnia.
Kalastuskyselyjen perusteella tehtyjen saalisarvioiden mukaan Tornio-Muonionjoen Suomen puolen lohen kokonaissaalis ylitti tutkimusaikana 10 tonnia vuosina 1980, 1990 ja 1991. 1980 vuoden saalishuippu johtui todennäköisesti 1970-luvun lopun kylmien talvien aiheuttamasta lohen keväisen merikalastuksen aloittamisen viivästymisestä.
Vuosina 1984-1988 lohisaaliin keskiarvo jäi alle kahden tonnin.
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/535157/tornionjoen_lohi_ja...
"kuorimattomista puista irtoaa tuota kiintoainesta, joka voi vaikuttaa lohen lisääntymisen onistumiseen."
Itse kyllä näen, että tukeissa kulki fölissä monen moisia ötököitä, jotka olivat sopivaa sapuskaa lohen, taimenenkin jokipoikasille. Uiton lopetus oli tässä(kin) mielessä häviö lohelle ja taimenelle.
Epäilen olisivatko jalokalamme kaarnaa syöneet huonoinakaan vuosina.
[quote=Anonymous]"kuorimattomista puista irtoaa tuota kiintoainesta, joka voi vaikuttaa lohen lisääntymisen onistumiseen."
Itse kyllä näen, että tukeissa kulki fölissä monen moisia ötököitä, jotka olivat sopivaa sapuskaa lohen, taimenenkin jokipoikasille. Uiton lopetus oli tässä(kin) mielessä häviö lohelle ja taimenelle.
Epäilen olisivatko jalokalamme kaarnaa syöneet huonoinakaan vuosina.[/quote
Eiköhän toi tukeista irtoava kiintoaines tuki kutusoraikot joessa..
Riippuu määrästä. Jos tarkoitus on kuoria miljoonia tukkeja koskiin, voi kiintoainetta tulla liikaa.
Muuten jokeen päätyvä metsän kiintoaine on vain hyödyksi ja kasvattaa einesmäärää pienpoikasille. Myös haot ja tuulenkaadot ja irtotukit ovat joen hyvinvoinnille erittäin tärkeitä hyödykkeitä.
"..jokeen päätyvä metsän kiintoaine on vain hyödyksi ja kasvattaa einesmäärää pienpoikasille. Myös haot ja tuulenkaadot ja irtotukit .."
Mutta siitä kai yksimielisyys, ettei eläinten, ei ihmisten ulosteet jokeen ajettuna ole kalakantojen hoitoa, vaan rikollista menoa?
"Myös haot ja tuulenkaadot ja irtotukit ovat joen hyvinvoinnille erittäin tärkeitä hyödykkeitä"
Joku on niin innostunut näistä joen hyvinvointihyödykkeistä, että jättää lipporenkkujen jämätkin koskikivien väliin pyytämään viehekalastajien vieheitä.
Ja jäähän ne vieheet kiinni, tuottoisaa jollekin ne vähällä vedellä kerätä ne. Eikä taas vähään aikaan häiritse vapakalastajat.
"jokeen päätyvä metsän kiintoaine"
kohtuus kaikessa.
soilta kulkeutuva mönjä on ikävää - kakille.
"Erikoiseksi näiden lippomiesten touhut menee, kun he keväällä - kun siioista ei vielä tietoakaan - sättien ja sadatellen ajavat muut kalastajat koskenrannasta."
Tämähän on sen verran erikoista touhua, että virkallankin sietaisi selvittää asia ja tarvittaessa puuttua näihin "touhuihin".
kuten kulkuverkkopyytäjienkin touhu perustuu johonkin iankaikkisen vanhaan "manttaalioikeuteen"joka ei ole tästä maailmasta vaan jonkinlainen jäte ruotsinvallasta tai mistä lienee.Se ilmenee ylimielisyytenä ja kopeutena ja luulona,että on oikeuksia ilman minkäänlaisia velvollisuuksia.Lohen tai taimenen eteen ei tämä herrakansa pane tikkua ristiin koska ".
se on meän kaikki".
Tämä sakki on kepun ja Lapin Kansa-lehden erityissuojeluksessa.Se ei viitsi tehdä edes saalisilmoituksia - ja kaikki hyväksyvät tämän käytöksen - ollaanhan Lapissa ja Tornionlaaksossa!
se on meän kaikki".
Tämä sakki on kepun ja Lapin Kansa-lehden erityissuojeluksessa.Se ei viitsi tehdä edes saalisilmoituksia - ja kaikki hyväksyvät tämän käytöksen - ollaanhan Lapissa ja Tornionlaaksossa!
Tähän vielä lisäyksenä, että lupavalvontakaa ei vaivaudu jokivarteen häiritsemään touhua. Mukavampi nostaa palkkaa ja lukea toimistolla lapinkansaa ja maaseudun tulevaisuutta.
"Se ilmenee ylimielisyytenä ja kopeutena ja luulona,että on oikeuksia ilman minkäänlaisia velvollisuuksia."
Tämä manttaalioikeus annattiin aikoinaan veroja vastaan. Meidän verottajan on syytä selvittää se taloudellinen etu, mikä tästä manttaalioikeudesta koituu - ja verottaa sen mukaan.
Tämän verotusmenettelyn tulee olla julkista, niin kuin muunkin verotuksen.
sokeutumassakin kun en Lapin valtalehdestä havainnut minkäänlaista kommenttia siitä,että kulkuttajaherrat eivät viitsineet ilmoittaa saalistietojaan.Katson molempien syyllistyneen ylimielisyyteen ja asioiden vähättelyyn.
Lehti ei liioin mietiskele sitä mistä tulevat nousulohien "mekaaniset" vauriot.Ja mitä tulee mielipidevapauteen Lapissa niin "toimituksella on aina vapaus lyhentää tai muuten muotoilla tekstiä..."
Että silleen...
"lupavalvontakaa ei vaivaudu jokivarteen häiritsemään touhua."
Tätä minäkin olen ihmetellyt. Ei kysellä lupia, ei seurata kalastusaikoja, ei yhden lohen/vrk sääntöä. Kyse sadoista kaloista.
Jos pikku poika menee mato-ongella rantauomasta keväällä harria pyytään, niin siihen kyllä joutuun valvoja ehtii.
Ihmeellinen maailma.
Lehti ei liioin mietiskele sitä mistä tulevat nousulohien "mekaaniset" vauriot.Ja mitä tulee mielipidevapauteen Lapissa niin "toimituksella on aina vapaus lyhentää tai muuten muotoilla tekstiä..."Pellosa on verkotus yleistä syksysin......seppokin tietää tämän
Että silleen...
Tätä minäkin olen ihmetellyt. Ei kysellä lupia, ei seurata kalastusaikoja, ei yhden lohen/vrk sääntöä. Kyse sadoista kaloista.
Jos pikku poika menee mato-ongella rantauomasta keväällä harria pyytään, niin siihen kyllä joutuun valvoja ehtii.
Ihmeellinen maailma.
Kohta luulis olevan kalastuksen valvojilla aika mennä ratsaamaan kukkolan, matkakosket, vuennonkosket ja kattilakosket kun kaikki kalastus on pian kielllettyä, mutta osaa porukkaa se ei paljon hidasta....
nyt minullekin missäpäin Pelloa verkotus on Väylällä yleistä.Vihjailu ei riitä.
"porukkaa se ei paljon hidasta...."
Luulis laista löytyvän jarrut?
Julkinen laiton meno on pidemmän päälle monella lailla pahaksi.
Luulis laista löytyvän jarrut?
Julkinen laiton meno on pidemmän päälle monella lailla pahaksi.
Laista löytyy kyllä jarrut, valvonta vain puuttuu.
"Laista löytyy kyllä jarrut, valvonta vain puuttuu."
Kyllähän se kertoo jotain ko. kalastajien moraalisesta tasosta, jos valvonnan puuttuessa mennään heti säädösten ulkopuolelle.
"Ei kysellä lupia, ei seurata kalastusaikoja, ei yhden lohen/vrk sääntöä."
Mutta nepä vasta tosi typeriä, jotka totisena päivätolkulla laativat sääntöä ja pykälää, joilla ei koskella merkitystä.
Mennään kuitenkin ikiaikaisen "se on meän kaikki"-säännön mukaan. Ja valvojat hoidellaan sitten tarvittaessa erikseen.
Ihmeellinen maailma.
Oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti kaikilla kansalaisilla on velvollisuus noudattaa oikeussääntöjä. Näihin ikiaikaisiin oikeuksiin kyseisiä periaatteita ei taideta soveltaa?
"Mennään kuitenkin ikiaikaisen "se on meän kaikki"-säännön mukaan. Ja valvojat hoidellaan sitten tarvittaessa erikseen."
No näin se "koskella" valitettavasti on.
Valtio valtiossa.
.
"lupavalvontakaa ei vaivaudu jokivarteen häiritsemään touhua."
Oliskohan aika, jotta lupavalvonta ryhdistäytyisi?
Perehtyisi tehtäväänsä ja alkaisi toimia.
Taitaa vain olla niin, että valvojien pesti alkaa silloin kun kalastuskin ja päättyy samoin kun kalastuskin. Muina aikoina ei ole sitä vähäisintäkään valvontaa.
https://areena.yle.fi/1-50101023
ne jotka haikailevat tenon sääntöjä ja tornionjoen joki rajoituksien lisäämistä,niin tuossa vähän historian havinaa. tenolle kävi kuin kävi koska rajoitukset kohdistettiin niihin ketkä vähiten lohikantaa verottaa. Nxxxxxxx Exxx sai norjalaisilta palkinto viran sujuvasta asioiden vääristelystä, mutta kuinka mahtaa omantunnonkanssa olla? on hyvä myös nykyisten tutkijoiden muistaa ettei lohimies unohda ikinä kokemaansa vääryyttä. kun menetetään jotain niinkin merkittävää kuin tenon suurlohi ei luulisi ihan helpolla unen tulevan. hommat oli perseellään jo 80 luvulla ja sitäkin ennen, niin vaan syyllisinä pidettiin turisti raasua ja vieläkin ollaan samalla kannalla ainakin osittain.
"ne jotka haikailevat ....."
Haikailijoista en tiedä, mutta taitaa olla vanhaa näkemystä, kun suurin osa ohjelmassa esiintyvistä on ollut jo hyvän aikaa manan majoilla.
"ettei lohimies unohda ikinä kokemaansa vääryyttä."
:-), puhumattakaan lohinaisista. Näitä vääryyksiä ja niitä kokeneita - näissä lohiasioissa - voi käydä ihmettelemässä Kemijoki-varressa.
Tenolla pelkäävät täitä, mutta Väylä hukkuu tai täyttyy oudolla möhnällä, joka peittää kutusorakot. Sietäisi väylän vartella sitäkin "lohimiesten" ihmetellä.
"oudolla möhnällä, joka peittää kutusorakot"
paljon ja monen moista sitä selvitellään opinnäytetöissä. tässä olisi oiva paikka jollekin kalatalous- tai biologiaopintojensa loppuvaiheessa olevalle.
"jokitöhnän vaikutus lohensukuisten kalojen kudun onnistumiseen tornionjoessa".
saa lainata.
p.s. saattais riittää aihetta muutamallekin tutkijalle tai vaikka väitökseen ast?
ei tenolla täitä pelätä vaan lohi vaan yksinkertaisesti loppuu, kun tappamista ei rajoiteta. jos et tiedä historiaa, niin et myöskään osaa katsoa nykyisyyttä realistisesti. joella tapahtuvat rauhoitukset ei ole ikinä lohikantaa merkittävästi auttanut, niin ei se auta nytkään, jos ja kun merellä lahdataan entiseen malliin. tornionjoki on huomattavasti tenoa isompi virta ja nousijamäärät ei siihen suhteutettuna ole merkittävästi isommat. kummastakin joesta lohen saat kun osaat ja jaksat olla joella, mutta paljon paremmassakin jamassa voisi lohi olla. tornionjokeen mahtuisi sellaiset 300000 nousijaa ja tenoon 150000 kpl ehkä jopa enemmänkin. kutukanta tavoitteen minimi on saavutettu 2 kertaa luotaushistorian aikana. väylän vedestä täytyy myös olla huolissaan ja seurata noita kaivoksia ja niiden touhuja tarkkaan.
"seurata noita kaivoksia "
ja ennen kaikkea turvesoita.
kevättulvan myötä soilta lähtee melkoiset kuutiomäärät auki auratuilta ja jyrsityiltä pinnoilta liikkeelle ja laskeutuvat pohjaan - niin, missä, siitä kyse.
käykääs hillareissuilla katsomassa väylän latvavesillä tätä turvetyömaiden menoa, siitä on estetiikka kaukana - ympäristönsuojelusta puhumattakaan. helsinki-vantaan lentokenttä on pikku laikku näiden aurattavien ja jyrsittävien turvealueiden rinnalla.
kyllä niistä turvetta riittää, vaikka perämeren pohjukka täyteen. Saa taas kohta tulla ruoppaaja avaamaan väylää Kummulle.
ja kun paikalliset vielä keväisin pumpaavat paskakaivonsa koskeen, niin kohta on väylässä oiva kasvualusta. koko joen väri kuin kepun viirissä. varsinainen tunturipuro raikkauksineen.
"joella tapahtuvat rauhoitukset ei ole ikinä lohikantaa merkittävästi auttanut, "
tätä nämä jokikalastajat hokevat.
arvatkaspas mitä merikalastajat?
jokainen lipottu lohi on päässyt muutaman kilometrin päähän lisääntymisalueestaan, kunnes lippomies sen moralla pistää. tämä on totuus.
Sivut
Lisää uusi kommentti