Pohjois Kallavesi
11.11.2020 - 11:52
Terve kaikki kyseisellä alueella vaikuttavat. Itse olen pari viime vuotta uistellut aikalailla Etelä Kallaveden puolella ja siellä kohtuuhyvin jo paikat hallussa. Pohjois Kallalla on tullut veneiltyä aika paljon mutta ei juurikaan kalasteltua. Mitä kaikkea kalaa pohjoispuolella on? Pohjois kalla ilmeisesti hyvän kuhaveden maineessa? Onko pohjoispuolella taimenta lainkaan?
Joko alkaa madekausi?
Varovainen kuitenkin kannattaa olla liikkuessa alueella.
https://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Jaanpaksuus/Jaanpaksuus.htm[/q...
Hyvinhän siinä kävi. Vesittyi plussakelien aikaan ja nyt on ollut aika kireet pakkaset päiväkausia. Viime sunnuntaina kävin ja pintajääkansi oli yli 10 centtiä, välissä vettä ja sen alla jäätä melkein 20cm. Nyt tuo kyseinen alue on varmaan jo 35cm umpijäätä.
Lumisilla alueilla on edelleen heikkoja paikkoja ja tietenkin virtapaikoilla. Vesi oli syksyllä korkealla.
Porukkaa varmaan jo käynyt pilkillä?
Etelä-puolella tuli pyörähdettyä kahtena päivänä sunnuntai-maanantaina konttikiven matalikolla ja lähialueen pakkoja ja säyneensalon edustalla. Jäätä yms. oli riittävästi porattavaksi, kaikkikensa pahimmillaan noin 75-78 cm. vähimmillään noin 65-68 cm, oli semmoisia hieman paljaampia kohtia.. Keskiarvo lienee jossain 70-72 cm tuntumassa.
Viikossa keli oli muuttunut todella paljon, Jään pinta oli muuttunut upottavaksi sohjosta ns. hankiaskannoksi ja hyvä oli kävellä jäällä, kun ei upottanut, pariin päivään noin 15 km kävelyä. Rupesi hyydyttämäään loppupäivästä kun kuuden tuuman moralla väänti kymmeniä reikiä, toisinaan oli aika kuivahkoa jäätä, sitten oli tätä vettä väilissä. sohjokerroksia ja teräsjääkerros oli useasti ns. vetisen tunntuista ja aikamoista vääntämistä oli reijän tekeminen,.
Syönti itsellä oli aika heikkoa, isoin ahven oli noin 80 g, pariin päivään viitisenkymmentä sinttiä pääasiassa tasapainolla. Kaveri onki kauin kanssa ja isoin ahven oli siinä 350 g. Yksi syöntipiikki osui kahteen päivään, jolloin tuli hänelle kahdeksan ns. pannukarkeata.
Miten lie vaikuttanut hankiaiskantoon, kun meni plussalle ke-to ja aurinko paistaa täydeltä terältä? Itkonniemen mittauspisteellä 20.2 jäätä oli 46 cm ja 28.2, 56 cm. Sen verran veti pakkaselle 8 päivän ajan..
Parhaimmat pilkkikelit on vasta tuloillaan, tällä hetkellä tuolla jään alla on vielä pimeätä kuin tontun persiissä.
https://yle.fi/uutiset/3-12369869
Talvinen verkkokalastus on hitaasti katoavaa kansanperinnettä – Ylen suorassa lähetyksessä Kallaveden kuha muuntui saaliista ruuaksi asti
Nostetaanpa ketjua ylös.
Miten on muilla sujunut alkukesän kalastus? Itselle sattunut kohtuullisesti ahvenia, lähinnä kivikoista. Kuhiakin löytyy, valtaosin alamittaisia. Isompia en tosin kutuaikaan ole pyrkinytkään hätyyttelemään. Eilen lähes peilityynellä ja kirkkaassa paisteessa ei meinannut syödä mikään, mistään.
Viikonloppuna olisi ajatus lähteä selkäpakkoja ja patteja koluamaan ahvenen perässä.
Kireitä kanssakalastajille!
Lievijärveltä kokemäeltä kallaa
Miten on muilla sujunut alkukesän kalastus? Itselle sattunut kohtuullisesti ahvenia, lähinnä kivikoista. Kuhiakin löytyy, valtaosin alamittaisia. Isompia en tosin kutuaikaan ole pyrkinytkään hätyyttelemään. Eilen lähes peilityynellä ja kirkkaassa paisteessa ei meinannut syödä mikään, mistään.
Viikonloppuna olisi ajatus lähteä selkäpakkoja ja patteja koluamaan ahvenen perässä.
Kireitä kanssakalastajille!
Nostellaan ehdottomasti!
Itse oikeastaan vasta ensi viikolla pääsen kallaveelle kunnolla kalalle ja veneilemään ylipäätään, kesäkuulta tähän mennessä vain pari päivää vesiillä. Työkuviot haitanneet harrastuksia. Kireitä jsip ja muut kallalla kalastavat!!
Eka reissu olisi tarkoitus varmaan heittää joko kelloselälle tai jonnekkin muuaalle etelä-kallaa. Ollinselkä? Sitten tarkoitus myös tulla pohjoispuolelle
Mistähän mahtaisi löytyä hyviä paikkoja heitellä ja joista mahdollisesti löytyis kuhaa ja ahventa
Käytännössä jokainen matalikko rinteineen on hyvä.mahis saada kuhaa tai ahventa
Sen verran kirkasta vettä tuollakin ettei alta 10 metrin löyvy kuhaa.
Noita kuhia on löydetty 3-5 metristäkin pakkojen rintuuksista pohjois-kallavedellä.
Jos haluaan rannalta käsin kokeilla kuhaa, niin savilahti on yksi paikka, jossa on kuhaa ja ahventa. Puruperuke jigatessa kannattaa pitää, kun savilahdessa on paljon haukea. Siellä on myös paljon tätä särkikalaa, petokaloille riittää apetta. Myös jigipäiden menetyksiin kannattaa varautua, kun osittain on paljon kiviikkoa, on pohjassa puutavaraa (oksia, risuja, lautaa, tukkipuuta) tms.
Onko vielä ollut katiskoissa kuhaa? Aikaisempina vuosina sattumakuhia on ollut katiskassa Pöyrynlahden toisessa pohjukassa, noin metrin vedessä, kilon pulikoita. Mikä ajaa kuhia noin matalaan kuin metrin veteen mahdollisesti lähistöllä kuhan kutualue tai sitten tulevat "poikkeuksellisen" matalaan pikkukalan perässä.. Katiskoissa kaverilla sattumakuhia, isoimmat ovat olleet siinä 60 cm pintaan, weke-katiskat tms. ovat olleet 2-4 metrin vedessä.
Joskus saatiin heittämältä heinäkuun alkupuolella eräältä pohjois-kallaveden matalikolta , jossa paljon kivikkoa, isoja kiviröykkiöitä pinnan alla, vesikasvillisuutta, vesileinikkiä ja ahvenruohoa, vettä on 1,-2,5 m noin suurin piirtein'.
Itselle tuli rapalan 11 cm coutdownilla kuha ja kaverilla perään räsäsen 20 g lusikalla 50 cm kuha. Myös kolmas oli saanut samalta matalikolta 60 cm kuhan heittämällä. lusikkauistimella. Matalikolta on saatu heittokalastamalla myös isohkoja haukia, suurimmat siinä noin 5 kg pintaan.
Onko tätä ilmiötä ollut vielä, että kuhat tulevat noinkin matalaan kuin metrin veteen P-kallavedellä ja menevät katiskoihin.
Mikä ettei, ettei kuha olisi matalassa, sillä sielä on lämmintä ja paljon syömistä.
Tiedän Uudellamaalla savisamean järven, missä kuhaa voi saada myös matalasta. Samoin Satakunnassa turpeen samentama vesi, ja jos PohjoisSavossa ei kirkas vesi, niin mikäs se kuhan matalassa köllötellä.
Mikä ettei, ettei kuha olisi matalassa, sillä sielä on lämmintä ja paljon syömistä.
Tiedän Uudellamaalla savisamean järven, missä kuhaa voi saada myös matalasta. Samoin Satakunnassa turpeen samentama vesi, ja jos PohjoisSavossa ei kirkas vesi, niin mikäs se kuhan matalassa köllötellä.
Järvenä on kuitenkin erilainen kuin savisameat järvet,
Pohjois-Kallavesi rehevä ja humuspitoinen/ekologinen tila on tyydyttävä. Pohjois-Kallaveden tila on parantunut mm 80-luvulta, jolloin tila oli välttävä. Tuosta viereisestä virtaava vanajaveden/läpvirtausvesistön tila luetaan välttäväksi ja ison Vanajanselän tila on tyydyttävä. Vanajavedessa katiskassa kuha ei ole mikään ihme metrinkään vedessä, on aika savipitoista vettä ja sameata, näkösyvyys on kuitenkin parantunut paikoitellen jopa reiluun metriin, kun pahimmillaan näkösyvyys on ollut 10-20 cm kauan sitten takavuosina, kun kuormitus oli äärettömän kova ja Vanajaveden tila oli huono.
Pohjois-Kallavedellä kuhien eksyminen katiskaan ja metrin veteen on kuitenkin "pienoinen" ihme. Varmaan tulee pikkukalan perässä ja yhä rannemmas etsimään saaliskalaa ja verratuna 20 vuoden takaiseen aikaan, kuhakannat ovat kasvaneet kovasti.
https://www.iisalmenreitti.fi/jarvet-ja-joet/pohjois-kallavesi/
Tiedän Uudellamaalla savisamean järven, missä kuhaa voi saada myös matalasta. Samoin Satakunnassa turpeen samentama vesi, ja jos PohjoisSavossa ei kirkas vesi, niin mikäs se kuhan matalassa köllötellä.
Järvenä on kuitenkin erilainen kuin savisameat järvet,
Pohjois-Kallavesi rehevä ja humuspitoinen/ekologinen tila on tyydyttävä. Pohjois-Kallaveden tila on parantunut mm 80-luvulta, jolloin tila oli välttävä. Tuosta viereisestä virtaava vanajaveden/läpvirtausvesistön tila luetaan välttäväksi ja ison Vanajanselän tila on tyydyttävä. Vanajavedessa katiskassa kuha ei ole mikään ihme metrinkään vedessä, on aika savipitoista vettä ja sameata, näkösyvyys on kuitenkin parantunut paikoitellen jopa reiluun metriin, kun pahimmillaan näkösyvyys on ollut 10-20 cm kauan sitten takavuosina, kun kuormitus oli äärettömän kova ja Vanajaveden tila oli huono.
Pohjois-Kallavedellä kuhien eksyminen katiskaan ja metrin veteen on kuitenkin "pienoinen" ihme. Varmaan tulee pikkukalan perässä ja yhä rannemmas etsimään saaliskalaa ja verratuna 20 vuoden takaiseen aikaan, kuhakannat ovat kasvaneet kovasti.
https://www.iisalmenreitti.fi/jarvet-ja-joet/pohjois-kallavesi/
3 metrin vedestä tuli vertikaalijigaamalla pari päivää sitten pari kuhaa :D ja myöhemmin illasta 6m syvyydestä.
Eli matalassa olivat. Parin päivän päästä meen seuraavan kerran, en tiedä vieläkö ovat sitten samassa paikassa.
Tiedän Uudellamaalla savisamean järven, missä kuhaa voi saada myös matalasta. Samoin Satakunnassa turpeen samentama vesi, ja jos PohjoisSavossa ei kirkas vesi, niin mikäs se kuhan matalassa köllötellä.
Muutama päivä sitten tuli tällejä 3-4m vedestä
Miten muille kuhaa tullut tänä kesänä? Itselle kausi ollut paljon huonompi kuin vuosi sitten. Tiukassa ovat kuhat olleet.
Pari kertaa tuli P-kallavedellä käytyä venepilkillä/jigipilkillä. Itselle ei oiken napsunut, ekalla reissulla alamittanen kuha ja tärppejä, kalakaveri sai 3 mitallista ja kasan alamittoja. Totsella kerralla itselle tuli yksi mitallinen, siinä vajaa 50 cm ja puolenkymmentä alamittaa. Kaverille tuli 4 mitallista kuhaa ja kasa alamittoja. Saira jigi 8-10 cm koossa on kyllä kova kuhalle ja myös ahvenelle. Ekalla kerralla hauki oli syännillään, kaverilla meni 3 jigiä hauen suuhun ja 2 haukea tuli haaviin asti, oisko isoin noin kaksi kiloinen.
Tosiellakin kerralla haukia tuli pari kappaletta, tällä kertaa jigit säästyi.
Oisko 2,5 vko sitten oli aika huippusyönti venepilkille, kahteen mieheen ja 1,5 tuntiin olivat käyttäneet 25 kuhaa veneessä, joissa 8 oli mitallisia. Lähtivät pois, kun kuhaa oli riittävästi 1,5 tunnin pisto järvelle riitti.
Kelit muuttuivat ja oli aika tuulista, ukkosti, vedet kylmeni, niin kuhat pistivät välillä suunsa kiinni.
Tosiellakin kerralla haukia tuli pari kappaletta, tällä kertaa jigit säästyi.
Oisko 2,5 vko sitten oli aika huippusyönti venepilkille, kahteen mieheen ja 1,5 tuntiin olivat käyttäneet 25 kuhaa veneessä, joissa 8 oli mitallisia. Lähtivät pois, kun kuhaa oli riittävästi 1,5 tunnin pisto järvelle riitti.
Kelit muuttuivat ja oli aika tuulista, ukkosti, vedet kylmeni, niin kuhat pistivät välillä suunsa kiinni.
6-viikkoo oon pelkkää kuhaa syöny.
Luulis jo alkavan tökkii...
Ite syön kuhaa 1-2 kertaa viikossa ympäri vuoden.
Kerkesin jo uuden topicin ko. Aiheesta tehdä jonnekka linkitettiin tämä joten jatketaampas tämän vuoden asioilla. Selvästi kuha ruennut nousemaan, viime viikonloppuna laivon kuppeesta useampi mittakuha (45-48cm) ja sama mokoma pieniä. Selvästi paremmin ottaa räikeisiin, isolla turpalätkällä varustettuihin vaappuihin kun ns. Pintapeleihin. Ripatti käyty myös koluamassa jossa näky mm. Annikinkivellä olevan jigittelijöitä, kiinnostas tietää miten toisilla tämä kesä lähteny kuhan osalta käyntiin?
Pari kertaa tuli Pohjois-kallavedellä käytyä. Jigipilkillä/venepilkillä + uistelu oisko veneessä käynyt reilu 20 kuhaa kahdella reissulla olikohan yhteensä 8-9 kpl mitallisia. Toisella reissulla ensin 1,5 tuntia venepilkkiä ja 2 tuntia vetouistelua. Veneessä kävi muistaakseni reilu 10 kuhaa, joista viisi mitallista ja loput alamittoja. Kaveri sai 85 mm ärsyvärisellä spearheadilla 67 cm kuhan, painoa 2,5 kg. Itse sain samalla spearhead värillä 2 mitallista ja 2 kuhaa tuli beggarilla ja yksi alamitta. Kuha tuli lähelle pintavettä tuolla reissulla. Klo 16.45-17.45 satoi ja ukkosti lamperilan ja Kaisalstenlahden suunnalla ja rupesi tuulemaan, pilvi meni sitten ohi kehvon suuntaan ja keli rauhoittui , meni aika tyyneen ja rupesi aurinko porottaa kllo 19 jälkeen ja kuha pintautu. Tämä reissu oli reilu viikko sitten sunnuntaina.
Kuhan alamittaa on pudotettu pohjoispuolella 40 cm, ilmeisesti kuhaa alkaa olemaan liikaa. Eteläpuolella kallavettä on vielä 42 cm.
Kuhan alamittaa on pudotettu pohjoispuolella 40 cm, ilmeisesti kuhaa alkaa olemaan liikaa. Eteläpuolella kallavettä on vielä 42 cm.
Kivan kokoista kalaa on järvillä kyllä. Kävin kaverin mökillä lounaismerellä. Saatiin joo kuhia mutta 28kpl joukossa oli vain kaksi mitallista.
Mistä lähtien tuo alamitta tippunu 40senttiin? Itse en luotainta omista niin jännä kun toissa kesänä kiinnitin huomiota kun eräs veneseure kierti pientä kiekkaa laivon kuppeessa, kerran heidän poistuttuaan menin samalle mestalle niin jo rupes vapa taittumaan, loppu kesän kuhat tuli ko.paikalta. Viime kesänä ei ensimmäistäkään kuhaa samalta paikalta noussut, mutta tänä kesänä taassiisa on ihan lupaavat merkit tullu.
Tälle vuodelle on tullut alamitan laskeminen 40 cm, ei ole ilmeisesti päivittynyt alamitan laskeminen kaikkiin netissä oleviin tietoihin.
https://www.fishing.fi/kalastuskohde/3347/pohjois-kallaveden-kalastusalu...
Olen aina olettanut, että ainoastaan kaupallisilla kalastajilla alamitta voi olla 40 cm.
Ahven.net: Ryhmään I kuuluvien kaupallisten kalastajien luonnonvesistä pyytämän kuhan tulee täyttää vähintään 40 cm Suomenlahden ulkopuolisilla merialueilla.
Onko tässä kyseessä jokin erikoisjärjestely ja mikä on ollut tämän taustalla? Itse en keksi muuta syytä kuinka sukukypsyyden saavuttaminen reilusti alle 40 cm kokoisena. Onko marcellolla parempaa tietoa?
Kyrösjärvellä (Hämeenkyrö, Ikaalinen, Ylöjävi) kuhan alamitta on vuosina 2020-2024 37 cm, eikä ole kyse pienestä järvestä. Kuhaa siellä kuulemma on niin perkeleesti, kuhaa alkaa olemaan kuulemma haitaksi asti, joten alamittaa on pudotettu 37 cm, Kalakaverin mukaan ihminen on syypää tähän kuhakannan räjähdysmäiseesen kasvuun Kyrrosjärvellä ja yritetään kuhan alamitan pudotuksella 37 senttiin saada kuhakantaa pienennettyä,.
Kyrörjärveä mainostetaan järveksi, joka on tullut 2000-luvulla yhdeksi Suomen parhaimmista kuhajärvistä.
Oisko P-kallavedellä sama ajatus, kuhan alamitan pudotuksella 40 cm. Yritetään suitsia kuhakannan kasvua liian halllitsevaksi. jää muillekin kalalajeille tilaa.
.Verkkomäärät pohjoispuolella ovat pudonneet radikaalisti 10-15 vuoden aikana, takavuosien pönttöviidakkoon verrattuna. Joten verkkokalastajatkaan eivät ole vähentämässä kuhakantaa', enemmänkin vaan verkkokalastus vähenee entisestään.
Yhdellä evääksi otetulla 44 cm kuhalla oli muuten vatsassa noin 15 cm kuha, oli vielä sulamaton, joten näköjään kuhallekin kelpaa omat lajitoverit.
Kyrörjärveä mainostetaan järveksi, joka on tullut 2000-luvulla yhdeksi Suomen parhaimmista kuhajärvistä.
Oisko P-kallavedellä sama ajatus, kuhan alamitan pudotuksella 40 cm. Yritetään suitsia kuhakannan kasvua liian halllitsevaksi. jää muillekin kalalajeille tilaa.
.Verkkomäärät pohjoispuolella ovat pudonneet radikaalisti 10-15 vuoden aikana, takavuosien pönttöviidakkoon verrattuna. Joten verkkokalastajatkaan eivät ole vähentämässä kuhakantaa', enemmänkin vaan verkkokalastus vähenee entisestään.
Yhdellä evääksi otetulla 44 cm kuhalla oli muuten vatsassa noin 15 cm kuha, oli vielä sulamaton, joten näköjään kuhallekin kelpaa omat lajitoverit.
Alkaahan ne lajitoverit kelvata, kun muut saaliskalat käyvät kovin vähiin, koska järvessä on liikaa kuhia.
Positiivinen ongelmahan tuo tarve alentaa alamittaa on. Vahvat istutukset ja sen päälle lämpimiä kesiä samalla kun ne vihatut verkottajat on poistuneet vähentämästä alamittaa järvistä tarkoittaa sitä, että ravintokilpailu lisääntyy ja kalojen kasvu hidastuu. Nyt tarvii sitten muiden ruveta tekemään sitä kalakannan hyödyntämistyötä, jotta petokaloille riittää ravintoa (mm. sitä vesistöjä rehevöittävää särkeä) kasvaakseen taas isommaksi. Meille täällä Suomessa ei olla totuttu siihen, että petokalaa alkaa olla jopa liikaa. Pohjois-Norjassa ei ole alamittaa taimenelle ja sekos on Suomipoikaa kummastuttanut. Nyt ymmärrätte ehkä syyn tälle.
Sivut
Lisää uusi kommentti