Pystytkö laittamaan linkin tähän tutkimukseen? En löytänyt pikaisella googletuksella.

Saaliskiintiö ei ehkä hetkauta kaikkia nykyisiä lihalaatikkomiehiä, mutta vähitellen alkaa kyllä toimia. Vaikka olisikin aluksi vain suositus, kannattaa ottaa käyttöön. Mutta verkkopyyntiuåm tulee myös kiintiöidä, esim. 10 kuhaa viikko tms. Ps. Norjassa on tiukat kiintiöt lohijoilla, ja niitä noudattavat kaikki.

ei ole mikään luotain tehokkaampi kuin sinun kaikenkokoista kalaa pyytävät verkkosi :) jos ei muuta, niin laskeskeleppa suhteessa käyttämääsi aikaan, paljonko tulee verkolla vs luotaimilla. Oman lähikalaporukkani saaliit ovat kokonaisuudessaan esimerkiksi kuhien osalta varmaan keskimäärin luokkaa 0-3 kalaa/reissu (aikana 4-8 h). Voit laskea verkollesi saman. Verkottajien lupahinnat pitäisi juuri moninkertaistaa tästä syystä

teidä tuosta ketä ja mitä täällä pitäisi rajoittaa... perinteiset lihalaatikkomiehet ja isojen kalojen cr kalastajat joutaisivat minun puolestani kaikki pois. Luotaimissa yms ei ole mitään väärää, kuhan se tapahtuu luonnon kantokyvyn ja kunnioituksen puitteissa

Olen aika uusi kalastukseen, asun porvoossa ja olen tuota porvoonjokea kalastanut. Olisiko nyt jo mahdollista käydä virvelillä kalastamassa kun suurin osin jo sulanut joen rannat? Miten kannattaisi kalastaa, syviä kohtia varsinkin näin kylmällä? Kiitän

höppöhöppö, livellä pitäisi ensin katsoa paikka, mihin verkon saisi laskea. Kaloja ei saisi olla paikalla liikaa, jotta riittäisi kaikille. Jokaisesta yli 70 cm kuhasta lisämaksua verkkomiehille. Tuppaa verkot olevan aina parhailla kalapaikoilla, mukava muualla sitten ilman kaikua ronkkia kun pitää 50 m etäisyyttä verkkoihin pitää. Verkkopellet haloo. Ymmärtäkäähän että noitten ammattilivettelijöitten pros kalastajista on aika pieni. Verkolla taas saa alottelijakin kalaa...

en vain ymmärrä näitä keskusteluja, tässä ei päästä koskaan puuta pidemmälle. Annetaan kaikkien kalastaa tavallaan, kalaa varmasti riittänee meille kaikille. Kalastus kuitenkin on vähenemään päin Suomessakin, lukekaapa vaikka tilastoja. Aktiivisia kalastajia on vähän, silloin-tällöin kalastavia paljon. Nautitaan luonnnosta yhdessä järki päässä, ei leikitä ruualla. Kiitos. Nyt voitanemme varmaan jatkaa varsinaisen aiheen kjeskustelulla

Voihan sitä yrittää heikommin virtaavista paikoista, mutta kannattaisi odottaa, että tulva laskee ja vesi kirkastuu ja hiukan lämpenee.

Naapurimaissamme on asukkaita suhteessa järviin enemmän. Harvassa paikassa niin hyvä tilanne kuin suomessa. Suomessa on monta hyvää isoa järveä, joissa kalakannat kohtuulliset, jopa hyvät. Kysynpä äsköiseltä tietäjältä, montako järveä mainitsemissasi maissa on :D ei taida montaa kovin suurta lätäkköä löytyä (lukuun ottamatta norjan tuntureita). Huomaatko eron? Olen kyllä kalakantojen puolella, mutta asian parissa työtä tekevänä on perustelusi ei mene läpi. Mainitsen vielä, että ennen kalastaminen on ollut erilaista: verkkojen määrä on ollut tietyillä järvillä suorastaan hirvittävä, ja vieläkin on kalaa meille muille jäänyt. En usko, että nykyteknologia kalastaa järviä yhtä tyhjäksi kuin tuo verkotus. Kuhissa kumminkin tuo alamitta rajoittaa _hyvin_ paljon.

Suomenlahden rannikon petokalakannat ovat monin paikoin romahtaneet ja rajoituksia tarvitaan. Itse asiassa koko Itämeri on ylikalastettu pahasti ja meno sen kun jatkuu. Monilla järvillä tilanne onkin hyvä. Ja kyllä niitä järviä riittää muuallakin kuin Suomessa, sekä Ruotsissa että Norjassa on kummassakin järviä hiukan alle 100 000 kun Suomessa on 57 000 yli hehtaarin järviä.

tää keskustelu on vähän outoo, osakaskunnat omistaa ne vesialueet joissa trailerikalastajat käy vieraina kalassa maksamatta osakaskunnan uistinlupaa. osakaskuntien ihmiset hoitaa kalakantoja, rakentaa veneramppeja jne kaikki talkoovoimin. sit jotkut kaupunkilaiset jotka ei osallistu mihinkään vaan poimii parhaat kalat ja siirtyy muualle, huutelee täällä ja yrittää vaikuttaa kalastuksen järjestelyihin.

millon realiteetit hukku näin pahasti ihmisiltä? et sinäkään haluais että joku sun kasvimaan tyhjentää toisen luvalla ja vielä haistattelee päälle. te olette vieraita muiden vesillä muistakaa se. käyttäytykää kunnioittavasti ihmisiä kohtaan. tässä kovaa kyytiä ollaan pilaamassa tai vähintäänkin aiheuttamassa muutospaineita valtionlupasysteemiin. ennen kaikki uistinluvat haettiin osakaskunnan eli vesienomistajan lupamyyjältä, ei tää valtionlupa oo mikään itsestäänselvä asia. älkää siis pilatko systeemiä omalla sekoilullanne.

Meillä mökillä valkossa mukava kuha paikka. Mökki siis talven tyhjillään ja viime keväänä kun mökille menin, niin oli kolme autoa meidän piha nurmikolla. Paikkaan on vain tontille ajo sallittu ja siitä pieni hiekkatie meidän pihalle. Sinne olivat ajaneet. Siinä sitten odottelin kun tulivat takaisin kahden kumiveneen kanssa. Ulkomaalaisia joilla ei suomen eikä englannin kielentaitoa ollut. Yritin jotenkin selittää tilannetta mutta levittelivät vain käsiä. Menin valmiiksi ketjun kanssa odottamaan tielle kun vihdoinkin pääsivät sieltä meidän saunan edestä pihanurmikolta takaisin tielle. Huomasivat varmasti kun vedin paksun rautaketjun hiekkatien yli. Eipä näkynyt heitä enään.

Osakaskunnista niille jotka ei asiasta tiedä. Osakaskunta omistaa yleensä max muutama sata hehtaaria vesialuetta, joillakin järvillä voi olla vain yks osakaskunta, jotkut on jaettu usean kesken. Osakaskunnat on siis vesialueen omistajia, jotka järjestää kalastuksen alueellaan, hallinnoi kaikkea muuta kalastusta paitsi valtionluvalla tapahtuvaa kalastusta, onkimistä ja pilkkimistä. Näihinkin voi toki hakea poikkeuskieltoja esim. kuhan kutupaikalle niinkuin on paljon tehty viime vuosina. osakaskunnan osakkaita on yleensä ranta-alueen vanhat tilat, omakotitalot jne, harvemmin mökkiläiset. Eli paikalliset asukkaat.

Osakaskunta myy kalastuslupia vesialueelleen ja näistä lupatuloista ja pienestä määrästä viehelupapalautuksia maksetaan istutukset. Suurimmassa osassa järviä esim. kuhaa ei olis ollenkaan ilman osakaskuntien alkuperäisiä istutuksia. Kuhaistutuksia tehtiin tosi paljon 80 luvun lopulta 90 luvulle semmoisiin järviin joissa kuhaa ei alunperin ollu. Osakaskuntien puuhamiehet on niitä ranta-asukkaita jotka itsekin kalastaa monesti järvellä ja haluaa pitää järven kalakannat hyvinä. Osakaskunnat siis omistaa vesialueet, vaikka valtiokin voi nykyään myöntää yhden vavan luvan suurimpaan osaan vesialueista. Tätäkään ei ennen ollu vaan lääninlupa (nykyinen valtionlupa) tuli vasta 1997.

Miettikääpä itseänne vesialueen omistajana ja kalakantojen hoitajina ja trailereiden saapumista sinun omistamille vesille ilman että maksavat edes osakaskunnan lupaa. Tilanteen kääntäminen toisinpäin herättää monesti ymmärtämään muiden näkökulmaa. Itse en kuulu mihinkään osakaskuntaan mutta kuljen silti kunnioittavasti toisten teillä ja vesillä ja arvostan niitä osakaskuntia jotka lupia myy ulkopuolisillekin ja jaksaa hoitaa kalakantoja vähenevin luparahoin. Pyydyslupien myynti on vähentyny vähintään 70 % kaikissa niissä osakaskunnissa minkä tilannetta oon seurannu ja puuhamiesten kanssa jutellu. Tässä lähellä on hyvä esimerkki järvestä jonka toisella puolella moni osakaskunta on yhdistyny taatakseen kalastajalle paremmat kalastusmahdollisuudet ja ovat avoimia myös ulkopuolisille. Toisella puolella on täysin sulkeutunut osakaskunta joka ei oo missään yhteistoiminnassa mukana. Kuljen ja kalastan kunnioituksella ja arvostuksella tämän avoimen osakaskunnan vesillä, aina muistaen että tilanne vois olla paljon pahempikin kuten toisella puolella on. Sama asia voi käydä myös valtionluvan kanssa, eli käyttäytykäämme kunnioituksella ja ottakaamme kalaa kohtuudella ja vapautettavia kohtaan olkaamme helliä. Muistakaa aina arvioida vesialueen kantokyky ja ottaa kalaa sen mukaan eikä vaan minäminäminä.