Siian onginta sisävesillä
30.04.2007 - 11:26
Onko siis kukaan harrastanut siian ongintaa sisävesillä? Millaisista paikoista? Mihin aikaan? Millaisilla välineillä/virityksillä (esim minkäkokoiset koukut/millaiset siimat/syötit)? Itselläni oli tähän asti se käsitys että siian ongintaa ei erityisemmin kannata harjoittaa muutakuin merialueilla. Tänä viikonloppuna kuitenkin lyhyt kokeilu Päijänteellä tuotti pari ihan mukavan kokoista siikaa ja vieläpä omalta laiturilta.
Ps. Toki vastaukset myös merellä kalastavilta ovat tervetulleita, etenkin välineisiin.
Saitko Päijänne siiat pohjasta vai välivedestä? Tultiin juuri Porvoon suunnalta. 34 siikaa saatiin yhteensä kaverin kanssa viikonloppuna. Jonkinlainen hiekkapohja oli niissä paikoissa mistä kalat saatiin. Olisihan se mukava saada siikaa Päijänteestä. Olen muutaman kerran kokeillut siianongintaa samoilla konsteilla kuin merellä tässä pohjois-päitsillä, mutta ilman tulosta.
Sain siiat ihan pohjasta. Siis liukupaino siimaan, joku stoppari ja sen jälkeen kaksi tai kolme koukkua. Heitin niin pitkälle kun 25 gramman painolla saa ja odottelin. Ranta on loivasti n. viiteen metriin syvenevä ja pohja on hiekkaa/soraa/kiviä.
Niin, kellään muulla kokemuksia sisävesiltä?
Tänne kommenttia kiitos.
Jep. Liukupaino ja kaksi koukkua. Toinen siiman päässä ja toinen siitä noin 60 senttiä ylöspäin sivutapsissa. Joskus oli molemmissa koukuissa siika. Monenlaista viritystä on ja kaikilla taitaa tulla tulee kalaa. Joillakin on painopuntti kiinteänä siiman päässä ja esim. kolme koukkua sopivin välein. Siiman voi pitää kireämpänä vavan ollessa pystyssä ja silloin jää väliveteen koukkuja myös.Sitä en olekaan järvellä kokeillut. Tuliko ns. roskakaloja myös?
Ihan perinteisellä mato-ongella olen siikoja joskus saanut kesäaikaan Saimaalta.Tosin samaan aikaan pintaperholla huomattavasti parempia saaliita.Aikoinaan Saimaalla sai muuten harjustakin mato-ongella tuulenpuoleisilta kalliorannoilta ihan rannan vierestä.
Samalla tuli muutama ahven ja pari tollasta reilun kilon kokoista lahnaa, että ei ne nyt ainoita kaloja olleet. Syönti oli ihan yllättävän hyvä, tapahtumia riitti. Kaiken hyvän lisäksi siian osuus oli mielestäni ihan hyvä, 30-40% saaliista. Merellä taidetaan alkukeväästä tosin päästä ihan 100% siikojen osuudessa?
Veden lämpö oli n. +4 ja +6 niillä paikoilla missä olimme merellä. Eli jos vesi tuosta lämpenee niin ns. roskakalat ehtii ensin. Muutama särki ja kampela tuli meillekin. Järvelläkin kannattaisi sitä onki hommaa kokeilla aika lailla jäiden lähdön jälkeen. Kaveri on saanut kevätpilkillä ihan mukavasti siikaa tästä pohjois-päitsiltä. Se on ottanut heti jääkannen alta. Se kai etsii jotain pikku hyönteistä siitä. Mutta miten se liikkuu jäiden lähdön jälkeen? Pohjia tonkien ( niinkuin merellä) vai välivedessä?
Minkäslaisesta paikasta sait kalasi Päijänne? hiekkapohjaa? vedensyvyys? salmi? Joku biologi voi kertoa, että onko järvissä näitä sukasmatoja, mitä siika tulee keväällä rannoille syömään. Joku mömmiäinen kuoriutuu juhannuksen tietämillä, silloin kun siika ottaa mikrovaappuihin...söiskö se silloin matoa pohjasta? tai koholla heitettynä?
Tämä on mielenkiintoinen juttu. Olen paljon pohtinut juuri sitä, että onko järvisiialla sama juttu kuin merelliselläkin näin keväällä. Kuinkahan pian jäiden lähdöstä sisävesillä siika tule rantaan ja hakeeko se samoja sapuskoita kuin meren rannalla.
No verkoilla mitä on siikaa keväällä tullut niin ne liikkuvat vähän rantavyöhykkeen ulkopuolella, n 30-50 metriä ja melko lähellä pohjaa. Näin siis siellä missä minä kalastan, en tiedä päteekö tämä yleisesti. Mielenkiintoisen tästä tekee se, että Päijänteen siika syö yleensä planktonia. Olen verkoilla kalastanut about 10-15 vuotta, enkä ole koskaan löytänyt siikojen mahasta muuta kuin planktonia. En pintahyönteisiä,en mitään muuta kuin planktonia. Tosin Päijänteellä siika on luonnostaan kooltaan aika pientä. Koska ainakaan Päijänteellä ei minkäänlaiset madot/toukat kuulu siian luontaiseen ravintoon niin en tiedä miksi ne matoon ottivat. Paikka oli minulla siis loivasti n viiteen metriin syvenevä, hiekka/sora/kivi pohja. Isoa selkävettä on heti laitrinnokasta tarjolla mutta ei varsinaisesti salmea.
Käsittääkseni sukasmadot ovat tulokaslaji Suomen merialueilla. En tiedä miten ovat tänne perukoille saapuneet. Laivojen painolastitankeissako? Onko jollain tietoa?
Ei ole tarkempaa tietoa, mutta jos näin on asia niin tuskin ne järvialueille ovat levinneet.
Tuo tilanne saattaa tietysti vähän riippua siitäkin mitä siikaa milloinkin kyseessä olevaan järveen on istutettu. Eihän uistinkaan esim. planktonsiialle helposti kelpaa, lisäksi noitten elintavat eroavat toisistaan, joten tuskin liikkuvat samaan aikaan samoilla paikoilla.
Ensi viikonloppuna menen taas kokeilemaa samoilta pelipaikoilta Päijänteeltä. Saa nähdä miten siika nyt ottaa. Voi olla tosin tullut roskakalojen tulva rannoille jo kun on näin lämmintä ollut. Mutta aina sitä voi oman mielenkiinnon vuoksi kokeilla .
Täällä Tampereella on siikapitoisia järviä useita ja olenkin tuuminut, jotta mitä tulisi, jos keväällä onkisi uimarantojen auettua niiltä. Tulisiko siikaa vai särkee vai vaan outoja katseita.
Taitaa olla sesonki ohi Päijänteellä, jos nyt siellä semmoista onkaan . Saaliiksi viikonloppuna vain ahvenia, tosin joukossa oli varsin hyvän kokoisiakin. Yleensä kahdella koukulla 2 kerralla ja otti heti kun heitti. Muutamalla ahvenella vielä maidit valui, mätikaloja ei tullut vastaan. Ensi kevääseen on kai odoteltava ennen kuin seuraavan kerran siikaa kokeilee onkia. Mutta toimiikos siianonkisysteemit syksyllä? Miten on merellä asian laita? Vai sulkeeko siika suunsa kudulla?
Ei käy syksyllä ainakaan mun tietojen mukaan onkeen merellä. Siis jos käytetään kevään keinoja. Ei ku ens kevättä odottelemaan siianonginnan suhteen.
Vielä Päijänteeltä yksi siika onkeen haksahti. Pienehkö tosin, ja sitä yhtä siikaa kohti tulikin sitten myös 20 ahventa. Särkikalaa ei tullut lainkaan, liekö kutuhommat vieny särjen ja lahnan ruokahalut?
Onko kertynyt kokemuksia lisää vuosien varrella? Nythän on juhannuksen aika ja siika on syönnillään. Mikrovaapuilla.Entä käykö hyvin mato-onkeen ja onko syöttinä parempi mato vai katkarapu?
Kokeiltu on madolla, mutta sivuosumia tulee liikaa. Koeta vaapulla tai perholla mieluummin.
Onko Itä-Suomessa (Savo/Karjala) hyviä siian onginta paikkoja? Minkälaisista paikoista kannattaa kokeilla (kivikko- / hiekkapohjat)?
Ainahan sitä voi yrittää mutta siika ei käyttäydy järvillä samalla tavoin kuin merellä keväisin jäiden lähdettyä. Merellä tulevat mataliin hiekkapohjille syömään veden ollessa vielä kylmää ja poistuvat sitten ulommas kun vedet lämpiävät liikaa ja ahvenet/särkikalat saapuvat joukoittain paikalle. Järviltä saa siikaa helpommin tyynenä kesä iltana pienellä vaapulla tai vaikka perholla uistelemalla jos järvestä löytyy hyvä siika kanta. Toki voisihan tuo pohja ongintakin keväällä toimia mutta sitten saisi olla joku mielellään pieni järvi missä on paljon siikaa ja mahdollisimman vähän särkikalaa/ahventa. Näitä paikkoja ei taida paljon löytyä muualta kuin lapin kalavesiltä
Lisää uusi kommentti