Itse ottaisin 50-millisen verkon, jos pyydettävät siiat ovat lähes kiloisia. Siian pyynnissä oikea verkko ratkaisee hyvän saaliin ja liian vahvalankainen, tai liian vahvoilla pauloilla varustettu verkko ei siikaa pyydä.

Kaupallisista verkoista en ole kelvollista siikaverkkoa vielä löytänyt. Niiden suurin vika on mielestäni siinä, että ohutlankaiset verkot pauloitetaan samoihin pauloihin, kuin paksulankaisetkin. Tämä johtaa ohutlankaisissa siihen ongelmaan, että 0,15 lankainen verkko tulee aivan liian jäykäksi, että se pyytäisi kunnolla siikaa.

Pyytävä siikaverkko kannattaa pauloittaa niin, että ottaa ohuen, maksimissaan 0,15 vahvuisen liinan ja siihen selvästi matalammalle verkolle tarkoitetut paulat. Jos liinan korkeus on esim. 5 metriä, niin maksimissaan 3 metriä korkealle liinalle tarkoitettu paula on sopiva. Ohut liina ei estä paulaa nousemasta, vaan se nostaa verkkoa juuri sopivasti, jättäen sen hieman löysälle, jolloin se pyytää hyvin siikaa. Pauloitus kannattaa tehdä myös melko harvalla solmuvälillä, pauloitussolmujen väli kannattaa pitää jopa yli 20 sentissä.

Siikaverkko kannattaa myös laskea löysälle ja laskiessa kannattaa tehdä mutkia.

Itsellä alle 3m verkot 0.15mm 45mm,ja siitä korkeammat 0.17mm 45mm.0.17mm toki kestävämpää mutta ihan sama,kun ei tätä työkseen tee,ja näillä verkkomäärillä.Konepauloitan itse verkkoni harrastuksen ilosta:)

Pitää muistaa, että paulan valintaan vaikuttaa moni asia. Esimerkiksi 0,15 millinen lanka on puolta ohuempi kuin 0,30 millinen. Käytännössä tuo 0,30 millinen liina painaa siis puolet enemmän kuin vastaava 0,15 millinen liina. Jos katsot verkolle sopivan paulan myyjän tilastosta, laitat tietenkin yhtä paksut paulat molempiin liinoihin, vaikka toinen painaa puolet enemmän. Vahvalankainen liina vaatii myös enemmän nostetta, että se oikenee vedessä kunnolla.

Myös verkon pitopaikka vaikuttaa liinavalintaan. Matalassa lahdessa pidettävään verkkoon ei tarvita yhtä järeitä pauloja kuin selkävesillä pidettävään verkkoon. Tämä johtuu siitä, että suojaisissa lahdissa käy harvoin virtauksia, kun taas selkävesillä, niitä usein esiintyy.

Paulojen kantavuus selviää hyvin niin, että laskee tekemänsä verkon kokeeksi matalalle. Jos verkon paulat nousevat pintaan kohdassa, jossa on yhtä syvä kuin mitä verkko on korkea, on kaikki ok. jos verkko ei jaksa nousta pinnalle, kannattaa seuraavaan verkkoon ottaa paksummat paulat.

Oma mökkijärvi vaatii ohutlankaiset verkot, jos kalaa mielii saada. Useasti 0,17 on jo auttamatta liian paksua ja kalaa ei tule. Myös pyytävissä verkoissa olen havainnut tuon paulojen valinnan ratkaisevaksi asiaksi, jos paulat ovat vähänkään liian järeät, ei oikeilla pauloilla hyvin kalastava liina anna juuri saalista. Kun paulat ovat oikeat, kalaa tulee hyvin. Oman kokemukseni mukaan 5 metriä korkealle verkolle hyvä paula on sellainen, jonka tehdas sanoo olevan tarkoitettu max. 4 metriä korkeille verkoille. Jos liina on ohutlankainen ja tavoittelen siikaa, voi 5 metriselle ja ohutlankaiselle liinalle sopiva olla 3 metriselle verkolle tarkoitettu yläpaula. Alan lähipäivinä tekemään 6 metriä korkeaa siikaverkkoa, jonka solmuväli on 50mm ja lanka on 0,15. Tähän ajattelin laittaa tuon max. 4 metrisille tarkoitun yläpaulan. Alapaulaksi ajattelin laittaa Lindemanin pvc-paulaa. Olen myös huomannut, että alapaulat painavat usein enemmän kuin on ilmoitettu, eli alapaulankin voi olla huomattavasti suositusta ohuempi.

Valmistajien suosituksista kannattaa katsoa sopivat paulat. Pintaverkossa oleellista on luonnollisesti se, että yläpaulan metrikohtainen kantavuus ylittää alapaulan vastaavan. Koska pintaverkon on tarkoitus pysyä pinnalla, kannattaa yläpaula valita niin, että se varmasti kantaa verkon kunnolla. Alapaula voi olla suhteellisen kevyt, tosin liian kevyt alapaula saattaa nousta myrskyssä pintaan ja verkko voi mennä pahastikin sotkuun. Itse pyrin ottamaan pintaverkot pois pyynnistä ennen pahimpia myrskyjä. Yleensä kalaa ei saa hyvin, jos on kova myrsky ja verkkojen sotkeutumisen riski kasvaa.

Kivikankaan sivuilta saa esiin paulojen kantavuuden, kun klikkaa paulan kuvaa. Esimerkiksi korkkipaulaa numero 19 klikattaessa tulee esiin seuraava tieto:

Kantavuus 1900 g/100m, verkkosuositus 6,0 - 14 m. Kohoväli 38 cm, mitta kohon keskeltä seuraavan kohon keskelle. Kohokoko 16x75 mm.
https://www.kivikangas.fi/ylapaulat

Alapauloista löytyy selkeämpi taulukko, josta käy ilmi kantavuus:
https://www.kivikangas.fi/alapaulat

Kun kantavuutta pintaverkolle laskee, on otettava huomioon, että yläpaulaa tulee verkkoon noin 27 metriä, kun taas alapaulaa tulee noin 33 metriä. Lisäksi virtaus tai aallokko pyrkii vetämään verkkoa alas. Käytännössä kannattaa siis ottaa sellainen yläpaula, joka varmasti pitää verkon pinnassa. Pintaverkon pyytävyyden kannalta oleellista on, että verkko pysyy hyvin pinnalla ja tämänkään takia yläpaula ei voi olla liian järeä.

Jos itse lähtisin pauloittamaan tuollaista pintaan tulevaa siikaverkkoa merelle, niin valitsisin yläpaulaksi noista Kivikankaan pauloista numeron 23 yläpaulan. Kantavuus on 23g/metri, eli 27 metrin verkossa yläpaulan noste on 621g. Alapaulaksi voisi riittää numero 12 alapaula, jonka paino on 33 metrin pituudessa noin 400g.

Paulojen valintaan vaikuttaa pyyntipaikka ja sen olosuhteet. Jos paikka on virtaava ja tuulinen, kannattaa valita vieläkin kantavampi yläpaula, joka mahdollistaa puolestaan painavamman alapaulan käytön. Verkon alku -ja loppupäissä kannattaa käyttää jotain pientä kohoa, joka estää päätyjen vajoamisen. Kun päädyt pysyvät pinnassa, pysyy muukin verkko silloin hyvin pinnassa.

Tammelinin pyydyskirjasta löytyy hyvä taulukko noista pauloista. Kohovälit, koko ym. parin tunnetumman valmistajan pauloista.
Pintaverkkoon 5-7g kantavuudeltaan olevaa putkipaulaa ja noita perus PE 170g kohoja tuplamittaseen 12kpl. alapaula 3-5m verkkoon 1,5-2,2kg/100m, apupaulaksi mua-tuotteen 2,5y. Toimii hyvin kun yksin laskee.
Nemo verkkoliinat laadukkaita ja 0,17 lanka jos on haukivaara.
Ei tuo mitään rakettitiedettä ole, joten ei tarvi "hifistellä". Ne verkot kalastaa jotka on vedessä.

Hyvä kommentti toi Rietin pvc-paula. En oo moiseen törmännyt vaikka paljon olen paulottanut. Oon käyttänyt 1/2 monofiiliä joka toiminut hyvin kaksoispauloituksessa. Virkattu vaikka ei olisi kierteellä tekee myttyjä jotka ei aukea ravistelemalla. Se hankaloittaa kun säkistä tai saavista laskee. Tarttuvuus pohjaan on myös ongelma pintaverkoissa jos alapaula yltää sinne asti. Virtaukset kuljettaa yläpaulaa ja alapaula seuraa mukana kunnes tarttuu. Metrin tai kaksi vedenkorkeutta syvempi pintaverkko kalastaa siikaa hyvin. Vielä jos on mutkille löysästi laskettu.

Itse olen pauloittanut käsin tein myös köykäsillä pauoloilla muistaakseni kivikankaan suositus oli 1,8m korkealle verkolle. Tein 3m korkeita verkkoja ja kyllä siika ja muutakin kalaa tuli paremmin. Sitten tein samankokosilla pauloilla 5m korkeita ja tuntuu että siian kokokin isoni ja saalis määrää

Suomenlahdella 50mm verkkoon jää karisiika n. 800g ylöspäin ja vaellussiika n. 750g ylöspäin. 55mm n. 150g isommat. Syksyllä mätikalat vähän kevyempinä.