Suomalaista taimentutkimusta
27.12.2018 - 11:32
Tuossa pari linkkiä keskustelun pohjaksi:
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520222/rktltr2013_9.pdf?se...
Tuolla on mielenkiintoisia tutkimustuloksia ainakin luonnontaimenen merkintätutkimuksista Keski-Suomessa ja taimenen kokojakaumasta koskikalastuksessa (Konneveden Siikakoskella). Muutakin mielenkiintoista, mutta noista voisi aloittaa.
Toinen linkki (meritaimenen kuolleisuus verkkokalastuksessa), joka on jäänyt monelta varmaan lukematta, kun on aika tuore:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/jai.13517
Sana on vapaa.
Norjassa joutuu maksamaan tuon jo yhdestä luvasta. Mutta saakin samalla syötävää.
Riippuu vähän paikasta ja ajasta............ Aika harva Norjaan lähtijä näkee nälkää muutenkaan.
Mutta aloitetaan niistä pahimmista sikailijasta, laitetaan metsäojille vaikka stoppi.
Sitten taoissijaisesti puututaan koskikalastukseen, kutualueiden tallomiseen, pikasten pyyntiin ym.
Totta tuokin, vaan näiden ei pitäisi olla toisiaan poissulkevia. Enkä kyllä koe, että se varsinaisesti on multa pois, jos jollain on varaa heittää useampi lupavuorokausi siikakoskella. Taitaa kuitenkin tuo 4 vavan ryhmälupa nykyisellään olla liki 400 e
Nyt ei lainkaan aukea tämä kirjoitus. Miten luvan hinta vaikuttaa mihinkään asiaan?
Onko koskilla kalastaminen enemän o.k. jos se maksaa enemmän? Persaukiselle noi on isoja summia luvista, keskituloisille taskurahoja.
Neljä peukkua oli kertynyt, ehkä qukko tai joku peukuttaneista voi koittaa selittää tätä auki.
Mutta aloitetaan niistä pahimmista sikailijasta, laitetaan metsäojille vaikka stoppi.
Sitten taoissijaisesti puututaan koskikalastukseen, kutualueiden tallomiseen, pikasten pyyntiin ym.
Totta tuokin, vaan näiden ei pitäisi olla toisiaan poissulkevia. Enkä kyllä koe, että se varsinaisesti on multa pois, jos jollain on varaa heittää useampi lupavuorokausi siikakoskella. Taitaa kuitenkin tuo 4 vavan ryhmälupa nykyisellään olla liki 400 e
Nyt ei lainkaan aukea tämä kirjoitus. Miten luvan hinta vaikuttaa mihinkään asiaan?
Onko koskilla kalastaminen enemän o.k. jos se maksaa enemmän? Persaukiselle noi on isoja summia luvista, keskituloisille taskurahoja.
Neljä peukkua oli kertynyt, ehkä qukko tai joku peukuttaneista voi koittaa selittää tätä auki.
Hinnalla saa ainakin laskettua kalastuspainetta. Eihän tuo vielä suhteessa ole kovinkaan kova hinta siinä olet oikeassa.
Veikkaisin, että saattaa vielä noustakkin tuo hinta, koska kysyntää kuitenkin on ja onhan tuolla mahdollista kepittää kookkaitakin mullosia. Melko kuitenkaan kirkkaan nousukalan perässä ,eikä moinen lie kovinkaan optimaalinen kohde, jos haluaa harrastaa jäljitelmäkalastusta.
Jos on neljä lupaa myytävänä, ja kaikki menee, ei hinta laske kalastuspainetta. Hinta laskee kalastuspainetta vain jos osa luvista jää myymättä. 4 lupaa parin sadan metrin pätkälle on muuten aika älyttömän paljon. Siihen suhteutettuna on kyllä kallis. Kalastuspaine olisi mielestäni kova jo yhdellä luvalla.
Monilla Ruotsin parhailla luomutaimenpaikoilla myydään muutama lupa vuodessa. Eivät ole kalliita, pitää onnistua arvonnoissa. Nuo on valtion vesiä jolloin talousasiat ei häiritse kalastuksen säätelyä. Yksityisvesillä tietenkin pitää huomioida taloudellinen kannattavuus että toiminnala voi olla jatkuvuutta.
Juu huomattu on. Kaikki on väärin :), mikä noihin koskiin liittyy.
Saattaapi tuolla kaiketi olla päiviä, että joku on varannu kosken pelkästään itselleen.
En nyt kyllä tätä ymmärrä yhtään. Sen nyt ymmärrän että koska Juutuaan nousee oletettavasti paljon istutusperäisiä taimenia, nousumäärät voi antaa väärän kuvan luonnonkannoista, jos istutuksia ei huomioi. Mutta kuka nyt ei huomioisi tai on väittänyt että nousijat olisi kaikki luomuja.
Ja nouseehan ne smoltti-istukkaat jokiin ihan kaikkialla missä istutustoimintaa on, eli suurinpiirtein kaikkialla. BC:ssä jokisuihin kylvetään satoja miljoonia lohismoltteja. Alaskassa pari kolme miljardia. Linkkaamasi Klarälvenin suistoon joku 150.000. Juutuaan nousee silti n. 8 kertainen määrä taimenia. Mörrumiinkin laitetaan meritaimenen smoltteja enemmän kuin joen oma tuotanto, merelle lähialueilla kymmenkertaisia määriä, vähän isomalle lähialueella satakertaisia määriä ja vaellusalueelle tuhatkertaisia määriä. Monet suosituimmat ruotsin meritaimen ja lohijoet on käytännössä kokolailla istutettujen kalojen varassa. Oliko se kalasstusmatkailu nyt hyvä vai huono asia? Entä istutukset?
Aikaisemminkin jo kysyin, että onko istutustoiminta kaikilla "ihannoiduilla" lohikalavesillä o.k. ja hienoa, ja Suomessa taas jotenkin huono asia. Siksikö pitäisi pitää Ivalojokea indikaattorina, koska se on huonommassa tilassa ilmeisesti luontaisestikkin JA ollaan Suomessa. Että Suomessa kaikki olisi paperilla mahdollisimman paskasti?
Ei ymmärrä, ihannoidaan muiden maiden istutuksiin pohjaavaa kalastusta ja arvostellaan tai jopa vastustetaan samaa Suomessa.
Juutuan nousutaimenlaskennasta olen ennenkin nähnyt pillastumisia nousukalojen koon suhteen. Ensinnäkin, luotauksella arvioitu kalojen koko on todellsita kokoa pienepi. Toisekseen, kuten Niva jossain jo kyseli: "Mikä ongelma on näissä 40-50 cm nousutaimenissa? Asiaa on pohdittu raportissa, mutta ilmeisesti on kyse jostakin isommasta robleemista? "
https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?f=7&t=51280&sta...
Mikä ihme se ongelma noissa pienemmissä nousijoissa on?
Vantaanjokeen nousee pääasiassa merialueelle istutettuja kaloja, sitä qukko on kovasti kehunut. Ehkä helsingissäkin saa istuttaa? Oliskohan niin, että kaikkialla muualla saa, mutta Suomen maaseudulla ei.
Tässä inarissa on ehkä hieman hämännyt ivalojoen tila näiden luonnonkalojen suhteen. Se ois mielestäni parempi indikaattori vs juutua, jonka suistoon istutetaan kohtuu raffeja määriä kalaa. Teuvo Nivan tekemä pruju antaa mielestän ehkä vähän turhan positiivisen kuvan tilanteesta. Siinä oli myös laskettu vaeltajan kokoluokaa aika paljon alas, mikä ehkä jossain määrin viittaa siihen, että kohtuu iso osa kaloista on näitä istareita. Tämä nyt hyvinkin mutuilua, mutta ivalojoen nouskalamäärät ei kyllä käsittääkseni anna viitteitä ihan vastaavasta.
En nyt kyllä tätä ymmärrä yhtään. Sen nyt ymmärrän että koska Juutuaan nousee oletettavasti paljon istutusperäisiä taimenia, nousumäärät voi antaa väärän kuvan luonnonkannoista, jos istutuksia ei huomioi. Mutta kuka nyt ei huomioisi tai on väittänyt että nousijat olisi kaikki luomuja.
Ja nouseehan ne smoltti-istukkaat jokiin ihan kaikkialla missä istutustoimintaa on, eli suurinpiirtein kaikkialla. BC:ssä jokisuihin kylvetään satoja miljoonia lohismoltteja. Alaskassa pari kolme miljardia. Linkkaamasi Klarälvenin suistoon joku 150.000. Juutuaan nousee silti n. 8 kertainen määrä taimenia. Mörrumiinkin laitetaan meritaimenen smoltteja enemmän kuin joen oma tuotanto, merelle lähialueilla kymmenkertaisia määriä, vähän isomalle lähialueella satakertaisia määriä ja vaellusalueelle tuhatkertaisia määriä. Monet suosituimmat ruotsin meritaimen ja lohijoet on käytännössä kokolailla istutettujen kalojen varassa. Oliko se kalasstusmatkailu nyt hyvä vai huono asia? Entä istutukset?
Aikaisemminkin jo kysyin, että onko istutustoiminta kaikilla "ihannoiduilla" lohikalavesillä o.k. ja hienoa, ja Suomessa taas jotenkin huono asia. Siksikö pitäisi pitää Ivalojokea indikaattorina, koska se on huonommassa tilassa ilmeisesti luontaisestikkin JA ollaan Suomessa. Että Suomessa kaikki olisi paperilla mahdollisimman paskasti?
Ei ymmärrä, ihannoidaan muiden maiden istutuksiin pohjaavaa kalastusta ja arvostellaan tai jopa vastustetaan samaa Suomessa.
Juutuan nousutaimenlaskennasta olen ennenkin nähnyt pillastumisia nousukalojen koon suhteen. Ensinnäkin, luotauksella arvioitu kalojen koko on todellsita kokoa pienepi. Toisekseen, kuten Niva jossain jo kyseli: "Mikä ongelma on näissä 40-50 cm nousutaimenissa? Asiaa on pohdittu raportissa, mutta ilmeisesti on kyse jostakin isommasta robleemista? "
https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?f=7&t=51280&sta...
Mikä ihme se ongelma noissa pienemmissä nousijoissa on?
Epäilevät jo Kepun haisevan Juutuallakin.
https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?f=7&t=51280&sta...
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520472/rkts2012_1.pdf?sequ...
https://www.vesi-ilma.fi/images/pdf/julkaisut/Istutusohje.pdf
Haastavaa tämä mätin istututus, kun pitää ottaa monta tekijää huomioon istutusten onnistumisessa. Eteläisen Suomen rehevissä ja savisameissa vesissä mätiä ei voi haudata pohjasoraikon sekaan, kun kiintoaines tukehduttaa usein mätijyvät, yleensäkin ongelmana on ollut maa-ja metsätalous, maan muokkaus, ojittaminen yms. samaa ongelmaa on ollut esimerkiksi Keski-Suomessa (Saarijärven reitti) voimakkaan turvetuotannon vuoksi+ Maa-ja metsätalous, avohakkuut ja ojitukset ovat myös suurena ongelmana.
On pitkin 2000-lukua siirrytty tästä istutuspainotteista toiminnnasta luontaisen lisääntymisen edistämiseen, tokl tukiistukset ovat tarpeellisia edelleen, ovat kuitenkin vähenemään päin ja luontaiseen lisääntymisen edellytyksiin laitetaan enemmän paukkuja.
Vaikea on kuitenkin korjata latvavesien ja pienvesien tilannetta, kun 70-90 luvulla oli ns. ojitusbuumi, jolloin maa-ja metsätalouden sekä turvetuotannon tarpeisiin kuivatettiin soita, vuosikausia jatkunut kuormitus on pilannut usein tärkeät pienvedet, nykyään keskitytäään huomattavasti enemmän pienvesien tilaan, saataisiin pienvesien tilaan parannusta, jotta luontaiselle lisääntymiselle olisi edellytyksiä, "hapanliemessä" on vaikeata.
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Pienvesien_kunn...
"Mikä ihme se ongelma noissa pienemmissä nousijoissa on?"
Se, että ne ei vastaa oikeastaan lainkaan yleistä käsitystä nousukalan koosta(plus 60 cm) Toki Koutajoen vesistön jokiinkin nousee tuon alle, mutta aika harvassa. Ton raportin vaara on siinä, että se antaa mahdollisuuden kalastuksen säätelemättömyydelle. Ivalojoki siksi, että käsittääkseni sen poikastuotantopotentiaali on aika eri luokkaa, mitä Juutuan.
"Aikaisemminkin jo kysyin, että onko istutustoiminta kaikilla "ihannoiduilla" lohikalavesillä o.k. ja hienoa, ja Suomessa taas jotenkin huono asia. Siksikö pitäisi pitää Ivalojokea indikaattorina, koska se on huonommassa tilassa ilmeisesti luontaisestikkin JA ollaan Suomessa. Että Suomessa kaikki olisi paperilla mahdollisimman paskasti?
Ei ymmärrä, ihannoidaan muiden maiden istutuksiin pohjaavaa kalastusta ja arvostellaan tai jopa vastustetaan samaa Suomessa."
Ite ihailen kyllä enemmän ihan luonnonkalakantoja. Eri asia on nuo voimalaitoksilla piestyt vesistöt. Inari on täysin vapaa Suomen osalta. Veikkaisin, että tuolla BC:ssäkin se on aika tavalla jokikohtaista ja mistä kalasta puhutaan. Eiköhän Skeenan steelheadi ole sen takia juuri niin ihannoitu, koska kanta on about sellainen, ku se on aina ollut.
Istutukset sitäpaitsi eivät ole välttämättä ihan harmittomia geenistölle.
"Vantaanjokeen nousee pääasiassa merialueelle istutettuja kaloja, sitä qukko on kovasti kehunut. Ehkä helsingissäkin saa istuttaa? Oliskohan niin, että kaikkialla muualla saa, mutta Suomen maaseudulla ei."
Longinojaan ja kylmäojaankin? Ok.. Pääuomassa ja alajuoksulla taatusti. Kyllähän ne istaritkin yrittää kutea.
"Monet suosituimmat ruotsin meritaimen ja lohijoet on käytännössä kokolailla istutettujen kalojen varassa."
Em joen legendaarinen meritaimenkin? Täysin. Ok.
"Siksikö pitäisi pitää Ivalojokea indikaattorina, koska se on huonommassa tilas"sa ilmeisesti luontaisestikkin"
Mihin tää väite pohjaa?
""Mikä ihme se ongelma noissa pienemmissä nousijoissa on?"
"Juutuanjoesta ja Juutuanvuonon suulta 2000-luvulla kerättyjen sukukypsien taimennäytteiden
pituuskeskiarvo oli 61,1 cm, kun kaikuluotauksessa se oli 56,4 cm. Kaikuluotauksessa oli suhteellisesti
enemmän 40–50 cm pitkiä taimenia verrattuna näyteaineistoon."
Palatakseni tähän, tuo yllä oleva on ongelma.
"Kalastuksen säätelyn kannalta vahva kutukanta tarkoittaa sitä, että Inarin kalastusalueen
toteuttama kalastuksen säätely on toiminut erinomaisesti, eikä ole tarvetta säätelyn kiristämiseen
tulevaisuudessa. "
Ja itse loppupäätelmä. Juutua itsessään on kaikista paskin indikaattori Inarin todellisen taimenkannan tilasta vs muut tunnetut smolttituotantojoet alueella.
Se, että ne ei vastaa oikeastaan lainkaan yleistä käsitystä nousukalan koosta(plus 60 cm) Toki Koutajoen vesistön jokiinkin nousee tuon alle, mutta aika harvassa. Ton raportin vaara on siinä, että se antaa mahdollisuuden kalastuksen säätelemättömyydelle. Ivalojoki siksi, että käsittääkseni sen poikastuotantopotentiaali on aika eri luokkaa, mitä Juutuan.
Eri taimenkannat tuottaa erikokoisina sukukypsyviä/kutevia ja taimenia. Oletko tutustunut esim. Vantaanjoen nousukalojen kokoihin. Siellä on todella suuri osa kaloista alle 60cm, vaikka kyseessä meritaimen jolla kasvun käytössä meren runsaat silakkavarat. Keskikoko vanskilla on n. 60cm. Sielläkin on alle 50cm, jopa alle 40cm merivaelluksen tehneitä taimenia mukana. Joidenkin kalastajien käsitys nousukalan koosta kyllä poikkeaa huomattavasti tutkitusta todellisuudesta, siinä ei ole mitään uutta.
Ite ihailen kyllä enemmän ihan luonnonkalakantoja. Eri asia on nuo voimalaitoksilla piestyt vesistöt. Inari on täysin vapaa Suomen osalta. Veikkaisin, että tuolla BC:ssäkin se on aika tavalla jokikohtaista ja mistä kalasta puhutaan. Eiköhän Skeenan steelheadi ole sen takia juuri niin ihannoitu, koska kanta on about sellainen, ku se on aina ollut.
Ehkä, mutta skeenan steelheadi tuottaa niistä paikallisista kalastusmatkailutuloista ehkä prosentin tai ennemminkin alle puoli prosenttia. On kiva noukkia rusinoita pullasta, mutta totuus on se, että luonnonkalojen C&R kalastus on hyvin hyvin pieni osa kalastusmatkailua lähes kaikkialla maailmassa. Silloin on todella kelvotonta vedota muun maailman kalastusmatkailuun ja vaatia samalla Suomeen luomua.
Poikkeuksia sääntöön on Islanti, Uusi-seelanti ja Etelä-Amerikka, mutta näissä kahdessa jälkimmäisessä taas lohet, kirjolohet ja taimenet ovat vieraslajeja. Islannissa väestöntiheys taas olematon, joka tuo melkoisia etuja. Jokainen maailman maa ei voi olla Islanti.
Longinojaan ja kylmäojaankin? Ok.. Pääuomassa ja alajuoksulla taatusti. Kyllähän ne istaritkin yrittää kutea.
[/quote]
No nimenomaan Longinojaan ja koko Vantaanjoen alajuoksulle. Yläjuoksulla luomujen osuudet kasvaa huomattavasti. Kalojen nousumäärät on nyt laskeneet 2017 ja varsinkin 2018, syystä että Helsingin kaupungin meritaimenistutukset siirtyi 2014 pois Vantaanjokisuusta. Luomujen osuus on noussut tämän myötä paljon, mikä on hieno asia. Ikävämpi asia on se, että nousukalamäärät on laskeneet samasta syystä voimakkaasti."Istarit" kutee oikein mainiosti, niiden geeniperimä on esimerkiksi Uudellamaalla100% sama kuin jokiin istutetulla mädillä.
Perhokalastuspiireissä usein sotketaan onkikokoisena (3-5V) istutetut ja smoltti-istukkaat samaan soppaan. Koskien onkikokoisista harvat oppivat kunnolla edes syömään ja tämä taas ei liity millään tavalla vaelluspoiksena istutettuihin kaloihin. Smolttikoossa istutetut taimenet ovat lisääntyneet mm. Vantaanjoessa ja Juutuanjoessa onnistuneesti jo vuosikausia. Vansin alaosalla pääosa kutevista kaloista on ollut merialueelle istutettua smolttia.
Nyt täytyy todeta, että alkaa väsyttää tämä keskustelu. Kovia väitteitä satelee ja näköjään aika hataralla tietopohjalla.
Em joen legendaarinen meritaimenkin? Täysin. Ok.
Tartteeko tähän kommentoida? Hiuomasitko sanat "Monet" ja "kokolailla" ?
Montako kalastajaa käy Em-joella vuosittain kalassa. Entä esim. Dal-joella. Suomalaisia käy Dal-joella joka vuosi enemmän kuin Em-joella viimeiseen sataan vuoteen.
https://fishmaster.fi/matkakohteet/ruotsi-dal-syksy/
Ja vastaavia hyvin suosittuja istutuskalan jokia on Ruotsissa useampikin.
Sitäpaitsi Em-joellakin istutettua kalaa tulee käsitykseni mukaan aika runsaastikkin.
"Nyt täytyy todeta, että alkaa väsyttää tämä keskustelu. Kovia väitteitä satelee ja näköjään aika hataralla tietopohjalla."
Samaa mieltä. EN usko, että tää oikeastan etenee minnekkään.
Tiedät varmaan kuitenkin, että nykyisin istukkailta etelässä leikataan rasvaevä. Jos tarkastelet ihan vaikka kuva-aineistoa tältä vuodelta, isolta osaa kaloista moinen löytyy ja ovat muutenkin hyväkuntoisen näköisiä kaloja, mitä tulee longinojaan. Poikastuotanto aika montaa kertaa nyt vaikka puhuttu simunankoski puhumattakaan tiheyksistä. Pääuomassa alajuoksulla noita rasvaevättömiä istareita kyllä taatusti kutee ja on niistä ihan kuva-aineistoakin.
Mitä genetiikkaan tulee se nyt on huomattavasti mutkikkaampi asia.
Mitä tuohon Juutuaan nyt taas tulee, ni taisin jo lainata pätkän, missä on maininta nousukaoihin liittyvästä aineistosta. Tossa prujussa se laski ja uskoisin, että itse päätelmä miks on aika lailla in the zone. Nuo kalat lienee ivalojokilaisia joita on istutettu juutuan suistoon.
"Keskikoko vanskilla on n. 60cm. Sielläkin on alle 50cm, jopa alle 40cm merivaelluksen tehneitä taimenia mukana."
Ei kukaan tätä ole kiistänyt. Edelleen koutajoen vesistöönkin nosuee alle 60 cm koiraita ja todennäköisesti liki jokaiseen nousukalavesistöön. Ne nyt vaan lienee harvemmin vallitsevassa roolissa, kuten Juutuan luotauksessa kävi. Et nyt vissiin käsitä pointtia, mitä haen takaa. No otetaan vielä uusiksi:
" Ton raportin vaara on siinä, että se antaa mahdollisuuden kalastuksen säätelemättömyydelle."
Jos inarin eriytyneet ja ainutlaatuiset taimenkannat halutaan säilyttää, ei nykyinen suuntaus kyllä ole kovinkaan hyvä.
"Perhokalastuspiireissä usein sotketaan onkikokoisena (3-5V) istutetut ja smoltti-istukkaat samaan soppaan. "
No se on niiden häpeä. Tosin kyllä nuo onkikokoisetkit yrittää lisääntyä ihan siinä, missä kirjolohet.
"Montako kalastajaa käy Em-joella vuosittain kalassa. Entä esim. Dal-joella. Suomalaisia käy Dal-joella joka vuosi enemmän kuin Em-joella viimeiseen sataan vuoteen."
ja punttiukkoja Bodenissa. Miten nää sulkee jotenkin toisensa pois? Politiikka ja kaitseminen pitäs olla vesistökohtaista. Jos luonnonolosuhteet on about kunnossa, sillon pitäs pyrkiä erilaiseen säänöstelyyn ja politiikkaan vs voimalaitoksen pieksemissä joissa. Em joki on arvostettu luomusuurtaimenjoki, Dal on koko kansan istarijoki.
Tässä Nablabsin arvioita kyselyn luotettavuudesta ja kattavuudesta (lähde: Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailuraportti 2015):
”Vaikka kalastustiedustelun otoskoko oli suhteellisen suuri, kalastaneita asuntokuntia oli vastanneissa melko vähän, mikä on tyypillistä väestörekisteripohjaisille kalastustiedusteluille. Tuloksilla ei välttämättä saada luotettavaa kuvaa vesistön todellisista kalastajamääristä ja saaliista, mutta eri tiedusteluvuosien väliset tulokset ovat vertailtavissa, koska otantaan ei ole tehty muutoksia.”
”Kokonaisarvioiden laskennan perusoletukset olivat seuraavat: a) vastaamattomissa oli kalastaneita samassa suhteessa kuin vastanneissa ruokakunnissa, b) vastanneiden ja vastaamattomien välillä ei ollut eroa kalastuksessa, saalislajeissa tai saaliin määrässä.”
Vastausprosentti oli peräti 37 %.
”Tarkasteltaessa vuosien 2010 ja 2015 kalastustiedustelujen tuloksia, näyttäisi siltä, että verkkopyynnin määrä olisi kasvanut suhteessa vapakalastukseen. Tuloksiin liittyy kuitenkin niin voimakasta epävarmuutta, että todellisuudessa muutoksia ei ole välttämättä ole tapahtunut tai ne ovat saattaneet olla päinvastaisia havaittuun nähden.”
Jos ei edes tässä pystytä varmuudella sanomaan, onko pyynti lisääntynyt tai vähentynyt, niin tällaiset vapaaehtoiset tiedustelut eivät oikeastaan tarjoa edes suuntaa-antavaa kuvaa todellisesta tilanteesta.
Tosi luotettavaa tietoa.
Taimen on Pohjois-Päijänteellä suhteellisen satunnainen saalis, muilla alueilla vähän yleisempi. Tiedustelun mukaan noin 40 % koko järven vapaa-ajankalastajien taimensaaliista saadaan verkoilla.
Verkoilla kuolleisuus on suurempi kuin muilla menetelmillä ja tässä yhetydessä on aina myös huomioitava saaliskalojen koko.
Tiedustelun mukaan (siis ilmoitettuja) taimenia saatiin alle 50 mm:n silmäkoon verkoilla 602 kiloa. Luku pitää sisällään joitakin mahdollisia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta vain alamittaista kalaa. 50-60 mm:n verkoilla, joiden saalis on myös osin alamittaista, saatiin 1280 kiloa taimenta.
Koolla ja myös silmäkoolla on väliä. Vaikka muikkuverkoilla saatu ilmoitettu taimensaalis on 71 kiloa, mikä voi tuntua vähäiseltä, niin muikkuverkkoon jäävien smolttikokoisten taimenten lukumäärähän pyörinee noilla kiloilla todennäköisesti jossain 300-400 kalan välillä. Ja tämä siis vain muikkuverkoilla. Vaikka ajateltaisiin, että yli 50-millinen pyytäisi vain mitallista taimenta, jää vielä reilut 500 kiloa alamittaista (25-45-senttistä) tiheämpien verkkojen saaliiksi. Näiden lukumäärää voi vain arvailla, mutta aika paljon niitä on.
Suora lainaus kalastustiedusteluraportista:
"Kun muikkuverkkojen ja ≥ 60 mm verkkojen taimensaalis jätetään huomiotta, voidaan arvioida esim. alamittaisten taimenien osuus tiuhoissa verkoissa. Solmuväliltään 27-40 mm:n verkoissa taimen on noin 500 g (istutuskoko), 41-50 mm noin 800 g ja 55 mm noin 1 200 g. Koko Päijänteen verkkokalastuksen alamittaisten taimenien määräksi saadaan laskennallisesti 1 561 kpl. Alamittaisia jäänee verkkoihin 1000–2000 vuosittain, joista osa voidaan vapauttaa elävänä, mutta osaa ei."
Otetaanpa heti kertauksena: "Alamittaisia jäänee verkkoihin 1000–2000 vuosittain"
Tiedoksi asiaa tuntemattomille: 1,2-kiloinen ei oli mitallinen kuin poikkeustapauksissa. 50 sentin mittataimen on keskimäärin 1,5-kiloinen.
Tiedoksi kaikille: raportin laatijat eivät ole cr-perhokalastajia.
Ja loppukevennys:
Tosin ne alamittaisethan eivät välttämättä näy tuloksissa, koska ne on käyty sukeltamalla mittaamassa ja vapauttamassa sieltä harppauskerroksen alapuolelta. ;-)
http://www.pohjoispaijanteenkalastusalue.fi/pohjois_paijanne/uploads/Kal...(1).pdf
file:///C:/Users/ansui/Downloads/Pohjois-P%C3%A4ij%C3%A4nteen_yhteistarkkailuraportti_2015.pdf
toteuttama kalastuksen säätely on toiminut erinomaisesti, eikä ole tarvetta säätelyn kiristämiseen
tulevaisuudessa. "
Ja itse loppupäätelmä. Juutua itsessään on kaikista paskin indikaattori Inarin todellisen taimenkannan tilasta vs muut tunnetut smolttituotantojoet alueella.
Juutuan kautta taimen nousee muunmuassa sellaisille tunnetuille taimenen kutujoille kuin Kaamasjoki, Kielajoki ja Vaskojoki. Noista iso osa on ollut kaikelta kalastukselta rauhoitettuja vuosikymmeniä. Loppupäätelmäsi meni siis "hieman" päin mäntyä.
Menivät linkit läskiksi.
Tiedot löytyvät googlella:
Päijänteen kalastus- ja ravustustiedustelu 2015
Nablabsin yhteistarkkailuraportit
ja punttiukkoja Bodenissa. Miten nää sulkee jotenkin toisensa pois? Politiikka ja kaitseminen pitäs olla vesistökohtaista. Jos luonnonolosuhteet on about kunnossa, sillon pitäs pyrkiä erilaiseen säänöstelyyn ja politiikkaan vs voimalaitoksen pieksemissä joissa. Em joki on arvostettu luomusuurtaimenjoki, Dal on koko kansan istarijoki.
Tämä saa nyt olla viimeinen kerta tästä aiheesta minulta.
Luomuun ja istutuskalohin perustuva kalastusmatkailu ei sulje mitenkään toisiaan pois, ainakaan minun mielestä. Muualta kuulee paljonkin istutusvastaisia mielipiteitä.
Nämä ruotsin koko kansan istarijoet vetää porukkaa ja rahaa ihan eri tavalla kuin joku Em-joki. Mörrum on erittäin merkittävä ja pääsääntöisesti luomukalajoki. Niitä on ruotsissa 1 kappale.
On kiva noukkia rusinoita pullasta, mutta totuus on se, että luonnonkalojen C&R kalastus on hyvin hyvin pieni osa kalastusmatkailua lähes kaikkialla maailmassa. Silloin on todella kelvotonta vedota muun maailman kalastusmatkailuun ja vaatia samalla Suomeen luomua.
Voit jäädää tänne jankkaamaan asiasta ihan niin kauan kuin huvittaa. Todellisuus ei siitä kuitenkaan miksikään muutu.
En usko että missään päin maailmaa on cr-kalastuksesta on saatu merkittävää tuottavaa kalastusmatkailua. Jossain Sloveniassa on yleensä saatavilla MYÖS cr-lupa, mutta matkailun kannalta sen ostaneet ovat merkityksettömiä.
sitten kun otetaan pohjola, niin ilman c&k kalastusta ei kalastusmatkailua olisi nimeksikään.
nuo voimalaitoksilla piestyt vesistöt. Inari on täysin vapaa Suomen osalta.
Vesivoimalla taidetaan kattaa lähes 100 % tuon alueen sähköstä.
Että miten niinku meni omasta mielestäsi. Eikös Inari ole ihan säännöstelty patoallas.
"Koolla ja myös silmäkoolla on väliä. Vaikka muikkuverkoilla saatu ilmoitettu taimensaalis on 71 kiloa, mikä voi tuntua vähäiseltä, niin muikkuverkkoon jäävien smolttikokoisten taimenten lukumäärähän pyörinee noilla kiloilla todennäköisesti jossain 300-400 kalan välillä. Ja tämä siis vain muikkuverkoilla. Vaikka ajateltaisiin, että yli 50-millinen pyytäisi vain mitallista taimenta, jää vielä reilut 500 kiloa alamittaista (25-45-senttistä) tiheämpien verkkojen saaliiksi. Näiden lukumäärää voi vain arvailla, mutta aika paljon niitä on."
Päijänteeseen istutetaan taimenta nykyään enimmäkseen 3-vuotiaana. Ne painaa silloin puolisen kiloa. Muikunverkkoihin tuon kokoinen ei oikein hyvin jää, mutta kymmenistä tuhansista istukkaista joku promille.
71 kiloa tekisi n. 140 istukasta. Osa muikunverkkoihin jäävistä taimenista on tietenkin isompia kaloja, aina 5-6 kg asti.
Päijänteelläkin istutettujen taimenten osuus lienee 90 % ? En jaksa tarkistaa, jotain tuollaista se on.
Jos nyt lasketaan vaikka noiden muikunverkkojen osalta, niin luonnonkaloja siis 7,1 kiloa. Pari-kolme aikuista tai muutama keskenkasvuinen vuodessa. Monilla koskikalastuspaikoilla kuolee luomua samaa mittaluokkaa joka ikinen päivä.
nuo voimalaitoksilla piestyt vesistöt. Inari on täysin vapaa Suomen osalta.
Vesivoimalla taidetaan kattaa lähes 100 % tuon alueen sähköstä.
Että miten niinku meni omasta mielestäsi. Eikös Inari ole ihan säännöstelty patoallas.
Jos sun luetun ymmärtäminen vaan ois kunnossa. Puhuin Suomen puolesta. Yhtä tavalla se oulangan taimen laskee säännösteltyyn patoaltaaseen. Voi luojani.... Käsittääkseni Ivalojoki, Juutua ja monet muut alueen joet ovat säästyneet vesivoimalta ja ovat kohtuullisen luonnontilaisia ja hyväkuntoisia jokia...
"On kiva noukkia rusinoita pullasta, mutta totuus on se, että luonnonkalojen C&R kalastus on hyvin hyvin pieni osa kalastusmatkailua lähes kaikkialla maailmassa. Silloin on todella kelvotonta vedota muun maailman kalastusmatkailuun ja vaatia samalla Suomeen luomua."
Milä perusteella? Ainahan sitä vaatia saa. Toteuma on tyystin eri. Asiat voi nähdä niin mustavalkoisesti kuin haluaa. Juhani Ahokin taisi ottaa ruokakalaa, Lee Wulff otti ruokakalaa. Ei tästä ole kysymys, vaan kestävästä kalastuksesta ja kalastuksen sekä sääntöjen suhteuttamisesta kalakantojen tilaan. Bag limitti ja c&r ovat työkaluja. Monissa kohteissa pitää laskea naaraskalat takaisin. Kysymyksessä on c&r-tapahtuma, eli kalan laskeminen takaisin jatkamaan vaellusta. Ei mulla ole henkilökhtaisesti mitään ruokakalan ottamista vastaan riippuen hieman tilanteesta.
Ei brittilän kalkkivirroilla olisi yhtään taimenta, jos jokainen danican paiskija ottas saamansa kalan reppuun. Sitä saa toki pohtia, onko mullosen jäljitelmäkalastus kohtuu herkissä kohteissa oikein. Mun mielestä se on yksi hienoimpia kalastuksen muotoja. Se on täysin subjektiivinen mielipide. Kainaloon asti ranskalaisperukkeella ja painoperhoilla nymfaus ei itselleni oikein taaseen edes edusta perhokalastusta. Sekin on subjektiivinen mielipide.
"Jos nyt lasketaan vaikka noiden muikunverkkojen osalta, niin luonnonkaloja siis 7,1 kiloa. Pari-kolme aikuista tai muutama keskenkasvuinen vuodessa. Monilla koskikalastuspaikoilla kuolee luomua samaa mittaluokkaa joka ikinen päivä."
Njaa. Kuinkahan monta järvivaelluksen tehnyttä kutukalaa on viime vuosina Konnekoskilla menettänyt henkensä?
"Nämä ruotsin koko kansan istarijoet vetää porukkaa ja rahaa ihan eri tavalla kuin joku Em-joki. Mörrum on erittäin merkittävä ja pääsääntöisesti luomukalajoki. Niitä on ruotsissa 1 kappale."
Niin. Nämä tuppaavat olemaan niitä jokia, mistä kansainvälisissä lehdissä kirjoitetaan. Näistä joista on tehty myös kirjoja. Legendoja. Ne ovat brändejä, ne ovat jokia, joita arvostetaan. Vaikka Mörrum ei olisikaan koko kansatalouden vetonaula se on yhdelle pitäjälle merkittävä siinä, missä Byskekin. Ovat haluttuja jokia kalastaa.
Yhtä abstraktia olisi heittää, että kuinka iso% kansaivälisestä atlantinlohen, tai taimenen urheilukalastuksesta on vetouistelua? Tai itseasiassa promilea.
Sivut
Lisää uusi kommentti