Suomalaista taimentutkimusta
27.12.2018 - 11:32
Tuossa pari linkkiä keskustelun pohjaksi:
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520222/rktltr2013_9.pdf?se...
Tuolla on mielenkiintoisia tutkimustuloksia ainakin luonnontaimenen merkintätutkimuksista Keski-Suomessa ja taimenen kokojakaumasta koskikalastuksessa (Konneveden Siikakoskella). Muutakin mielenkiintoista, mutta noista voisi aloittaa.
Toinen linkki (meritaimenen kuolleisuus verkkokalastuksessa), joka on jäänyt monelta varmaan lukematta, kun on aika tuore:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/jai.13517
Sana on vapaa.
toteuttama kalastuksen säätely on toiminut erinomaisesti, eikä ole tarvetta säätelyn kiristämiseen
tulevaisuudessa. "
Ja itse loppupäätelmä. Juutua itsessään on kaikista paskin indikaattori Inarin todellisen taimenkannan tilasta vs muut tunnetut smolttituotantojoet alueella.
Juutuan kautta taimen nousee muunmuassa sellaisille tunnetuille taimenen kutujoille kuin Kaamasjoki, Kielajoki ja Vaskojoki. Noista iso osa on ollut kaikelta kalastukselta rauhoitettuja vuosikymmeniä. Loppupäätelmäsi meni siis "hieman" päin mäntyä.
No säähän voisit läiskästä tänne noiden jokien poikastiheydet ;)
Njaa. Kuinkahan monta järvivaelluksen tehnyttä kutukalaa on viime vuosina Konnekoskilla menettänyt henkensä?
Vähintään useita satoja potentiaalisen järvivaelluksen tekevää kutukalaa. Ne on kuolleet jo ennen järvivaellusvaihetta. Lisäksi kuolee paikallisia emoja, joiden jälkeläisistä myös osa olisi lähtenyt järvivaellukselle.
Suurin ongelma koskilla lienee kuitenkin välillinen pienpoikaskuolleisuus, joka pitää poikastiheydet alhaisina ja smolttiutumisen todella pienenä. Tästä lienee puhuttu jo tarpeeksi.
Pointti on myös se, että koskilla on luomua, lähes kaikki poikaset ja suuri osa aikuisista. Järvillä on lähinnä istutettua taimenta. Tuon alun rapsan mukaan Konnevedellä viimeisinä vuosina 0-10% rasvaevällisiä, keskimäärin n 7%. Sielläkin on pienpoikasistukkaat mukana, koska määritys perustuu rasvaevään. Ihan kaikkia eviä ei isommiltakaan istukkailta edes leikata huolellisesti, eli tuo prosenttiosuusarvio on ehdottomasti maksimi. Todellinen luku luomulle siis varmuudella alempi.
Koko keskusteluketju osoittaa aika vahvasti, että tämän jankkaaminen on täysin turhaa. Tuntuu kuin joillekin lahkolaisille yrittäisi opettaa evoluutioteoriaa. Kun ei istu omaan maailmankuvaan ja intressiin, niin ei mene asiat perille, ei niin millään.
Suuri yleisö on ollut ennenkin, mutta nykyään hyvin äänekkäästi, cr-kalastusta vastaan.
Median luoma tietoisuus ja yleinen ihmisten kiinnostus eläinten hyvinvoinnista sekä luonnosta on saanut aikaan myös matkailussa ympäristöteemat korkealle. Harva emäntä antaa nykyaikana puolison mennä cr-kosteisiin kalalle lomamatkan aikana. Suosituinta on vastuullinen kestävien kalakantojen kalastus ja saaliista lähiruoan laitto.
Huomatkaa vaikkapa ihan yleiset kommentit tonnikalauutisten alla lööppilehdissä. Lähes kuorossa huudetaan, että tonnikaloja ei pitäisi kalastaa. Ja tällaiset kommentit saa jopa tuhasia tykkäyksiä. Ajatelkaa ulkomaalla oleva yksi kalalaji herättää noin kovan suojeluinnon. Sama homma jos joku rääkkää uhanalaista taimenta oman sadistisen nautintonsa vuoksi.
Tämä kehitys näkyy oikeastaan kaikkialla. Ilmailua halutaan vähentää, ihmiset ostavat sähköautoja, kananmunissa on vapaan kanan munat ryöstäneet markkniat, ekomerkintöjä ruokiin, vaatteet, kahvi, suklaaa... Lista on käytännössä loputon.
"Vähintään useita satoja potentiaalisen järvivaelluksen tekevää kutukalaa. Ne on kuolleet jo ennen järvivaellusvaihetta."
Kysymys ei liittynyt potentiaalisiin, koska se on täysin abstrakti mutu, vaan järveltä palaaviin. Ja vastaus lienee aika tasan nolla.
Ainut tiedossa oleva fakta on, että 27 smolttia jäi matkalla verkkoon ja se, että läsän smolttiruuvin perusteella järvelle lähti 30 kalaa. Nykyarvion mukaan smolttien määrä tuotannosta siikakoskella on 10%. Näiden pohjalta voidaan lyödä tiskiin todennäköisyys, että melko iso osa smolteista jää reittien kapeikoissa, tai muualla verkkoihin.
Se montako smolttia menehtyy itse siikakoskella on tällä hetkellä abstrakti mutu. Mulle ois tyystin sama, vaikka ko kohde ois täysin rauhoitettu. Tähän tapahtumaan en tosin usko.
nuo voimalaitoksilla piestyt vesistöt. Inari on täysin vapaa Suomen osalta.
Vesivoimalla taidetaan kattaa lähes 100 % tuon alueen sähköstä.
Että miten niinku meni omasta mielestäsi. Eikös Inari ole ihan säännöstelty patoallas.
Jos sun luetun ymmärtäminen vaan ois kunnossa. Puhuin Suomen puolesta. Yhtä tavalla se oulangan taimen laskee säännösteltyyn patoaltaaseen. Voi luojani.... Käsittääkseni Ivalojoki, Juutua ja monet muut alueen joet ovat säästyneet vesivoimalta ja ovat kohtuullisen luonnontilaisia ja hyväkuntoisia jokia...
Ihan kuule Suomessa on Inariin laskevia jokia padottu sähkövoimaksi. Ja säännöstely vaikuttaa koko vesistöön. Ei tekojärvi luonnojärveksi muutu vaikka joku latvapuro olisi luonnontilassa.
"Juutuanjoesta ja Juutuanvuonon suulta 2000-luvulla kerättyjen sukukypsien taimennäytteiden
pituuskeskiarvo oli 61,1 cm, kun kaikuluotauksessa se oli 56,4 cm. Kaikuluotauksessa oli suhteellisesti
enemmän 40–50 cm pitkiä taimenia verrattuna näyteaineistoon."
Palatakseni tähän, tuo yllä oleva on ongelma.
1. Kaikuluotainarvio kalan koosta on alempi kuin todellinen pituus.
2. Vaikka ei olisikaan, niin mikä ongelma on että toisessa tutkimuksessa on enemmän pieniä kuin toisessa? Jommassa kummassa on joka tapauksessa enemmän pieniä kaloja.
3. Vuosissakin on eroa. Yksi vuosi nousee keskimäärin isompia, joku toinen vuosi keskimäärin pienempiä. Ihan kuten joka ikisellä maailman vaelluskalajoella koko maailmanhistorian ajan on tapahtunut.
4. Missä ongelma. Liikaa kutunousijoita?
Uskomatonta sakkia. Mikään ei kelpaa.
nuo voimalaitoksilla piestyt vesistöt. Inari on täysin vapaa Suomen osalta.
Vesivoimalla taidetaan kattaa lähes 100 % tuon alueen sähköstä.
Että miten niinku meni omasta mielestäsi. Eikös Inari ole ihan säännöstelty patoallas.
Jos sun luetun ymmärtäminen vaan ois kunnossa. Puhuin Suomen puolesta. Yhtä tavalla se oulangan taimen laskee säännösteltyyn patoaltaaseen. Voi luojani.... Käsittääkseni Ivalojoki, Juutua ja monet muut alueen joet ovat säästyneet vesivoimalta ja ovat kohtuullisen luonnontilaisia ja hyväkuntoisia jokia...
Ihan kuule Suomessa on Inariin laskevia jokia padottu sähkövoimaksi. Ja säännöstely vaikuttaa koko vesistöön. Ei tekojärvi luonnojärveksi muutu vaikka joku latvapuro olisi luonnontilassa.
Juu. Kuusingillakin on voimalaitos. Inarilla nyt on kuitenki kohtuuu huomattava määrä taimenen kutujokia vapaan. Thats the point. Voidaan toki jatkaa tästä hamaan tappiin.
"Juutuanjoesta ja Juutuanvuonon suulta 2000-luvulla kerättyjen sukukypsien taimennäytteiden
pituuskeskiarvo oli 61,1 cm, kun kaikuluotauksessa se oli 56,4 cm. Kaikuluotauksessa oli suhteellisesti
enemmän 40–50 cm pitkiä taimenia verrattuna näyteaineistoon."
Palatakseni tähän, tuo yllä oleva on ongelma.
1. Kaikuluotainarvio kalan koosta on alempi kuin todellinen pituus.
2. Vaikka ei olisikaan, niin mikä ongelma on että toisessa tutkimuksessa on enemmän pieniä kuin toisessa? Jommassa kummassa on joka tapauksessa enemmän pieniä kaloja.
3. Vuosissakin on eroa. Yksi vuosi nousee keskimäärin isompia, joku toinen vuosi keskimäärin pienempiä. Ihan kuten joka ikisellä maailman vaelluskalajoella koko maailmanhistorian ajan on tapahtunut.
4. Missä ongelma. Liikaa kutunousijoita?
Uskomatonta sakkia. Mikään ei kelpaa.
Ei kysymys ole kelpaamisesta, vaan siitä, että voidaanko noita pitää varsinaisina vaellustaimenina, saati, että antaisivat kuvaa vesistön taimenkannan todellisesta tilasta. Jos ja kun nuo kaikenlisäksi päätelmien mukaan ovat suurella todennäköisyydellä ivalolaisia istareita, eikä tässä ole vaarana se, että alkuperäinen Juutuan taimen sekoittuu@Varovaisuusperiaate. Tuossa laskennaassa on ehkä hieman muitakin aukkoja ja on tehty olettamia taimenen nousukäyttäytymisen mukaan, jolla voidaan perustella, että nuo eivät ole siikoja, tai harreja ym....
Aika jännä muutos kuitenkin tapahtunut nousukalan koossa..... 7000 kalaa on huikea tulos ja tällä määrällä voidaan perustella, että Inarin kalastuksen säätely toimii.... Toivon, että luotaisivat seuraavaksi Ivalojoen. Veikkaan, että syystä, tai toisesta jää tapahtumatta
Tuo on totta, että juurin osa Inarin taimenjoista on edelleen vapaita. Siihen se sitten suurin piirtein jääkin mikä sinulla on mennyt tässä ketjussa oikein.
Ei tarvitse sinun kanssa jatkaa enää mistään. Oppi ei mene perille vaikka yksinkertaisista kaikkien maailman tutkijoiden tunnustamista perusasioista olisi kyse. Ymmärrätko, kuinka hassun kuvan annat CR-kalastajista? Luuletko, että keskimääräinen CR-kalastaja on iloinen näistä sinun kirjoituksista?
P.S.
Ainut tiedossa oleva fakta on, että 27 smolttia jäi matkalla verkkoon ja se, että läsän smolttiruuvin perusteella järvelle lähti 30 kalaa. Nykyarvion mukaan smolttien määrä tuotannosta siikakoskella on 10%. Näiden pohjalta voidaan lyödä tiskiin todennäköisyys, että melko iso osa smolteista jää reittien kapeikoissa, tai muualla verkkoihin.
Tiesitkö, että taimenen luontainen kuolleisuus smoltista kutunousijaksi on luonnonolosuhteissakin luokkaa 80-90%.
Koitin jo kerran asiaa opettaa, mutta edes tämä maailman yksinkertaisin perusasia ei vaan mene jakeluun.
Eli jos koko Suomessa on nolla verkkoa, nolla uisteluvenettä, nolla heittokalastajaa, nolla nuottaa, nolla troolia, nolla onkijaa, nolla pilkkijää, nolla yhtään mitään kalastajaa yhtään missään, + nolla ihmistä koko maassa aiheuttamassa minkäänlaisia ongelmia taimenelle, tulee 30 smoltista 3 - 6 kutunousijaa.
Kuten kaikki muutkin maailman kalat, myös taimenella on luontaista kuolleisuutta. Smolttikoon taimenella huomattavaa luontaista kuolleisuutta.
Sitten toinen perusasia, valehtelu ei kannata. Siitä jää useimiten kiinni. Läsän vuoden 2013 arvion mukaisen n. 30 smoltin verkkoonjäämisistä ei ole minkäänlaista tietoa missään ikinä edes tutkittu tai arvioitu. Smolttiruuvilla saatiin 5 smolttia, muita kaloja noin 46.000. Ruuvi siis kyllä toimi, taimenia ei vai järvivaellukselle lähde.
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519964/rktltr2014_34.pdf?s...
Sinun osalta, over and out!
Joo pahoittelut, että muistin läsän määrän väärin. Niin no eikös tuo hieman kerro kuinka toivoton tilanne on. Mistä tiedät, että olen pääsääntöisesti c&r-kalastaja. Paikoin saattaa olla myös 60%. Hih.
Enkä tietääkseni edusta edes mitään ryhmää.
"Tuo on totta, että juurin osa Inarin taimenjoista on edelleen vapaita. Siihen se sitten suurin piirtein jääkin mikä sinulla on mennyt tässä ketjussa oikein."
Minulta? Edelleen copy pastennut lähinnä tutkijoita. Yhtälailla sitä Nivaa, joka tietenkin on sulle mielekäs taho :)
" Oppi ei mene perille vaikka yksinkertaisista kaikkien maailman tutkijoiden tunnustamista perusasioista olisi kyse. "
Sähän niitä enemmän olet kyseenalaistanut.
Pidin vähän paussia ja täytyypi todeta että onpas täällä edistytty, vautsi-vau!
Uutta "tietoa" löytyi myös tältä kukkelis-kuu -pääjehulta, eli lähinnä asiasta toiseen hyppelehtiviä epäolennaisuuksia. Tämä oli mielenkiintoinen väite:
" Edelleen copy pastennut lähinnä tutkijoita. "
Täytyy sitten oikein kauniisti pyytää lähdeviitteitä vaikkapa näihin eli ketkä tutkijat ovat näin todenneet:.
"Isoimmat asiat tapahtuu utopioiden ja harhojen kautta."
- tämä EI PERUSTU mihinkään.
Toinen väittämä, johon tarvitsisi oikeasti jotain perustetta/näyttöä:
"Eipä tästä tarvitse kovin montaa raatia mennä taakse, ku koko sähköautolle naurettiin. Tilanne on aika toinen."
- sähköautohömpötykselle nimittäin EDELLEEN nauretaan! Siis ne, jotka energia-asioista jotain ymmärtävät ja ovat oikeasti huolissaan ilmaston lämpenemisestä.
Tuosta alkuun, omatoimisesti suosittelen hakemaan lisää, materiaalia kyllä löytyy. Siis tutkittua ja perusteltua eikä vain utopioita ja harhoja. Asia on tosin hiukan monimutkainen eli ymmärrän jos et ymmärrä...
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/264573-st1-miljardoori-lyttaa-sahkoauto...
Tietysti on anteeksiannettavaa, että noita lukuja sattumalta "muistaa väärin".
Jatkakaa!
Ely keskuksilla on mahdollisuus ja valta kieltää kalastus tällaisilla lisääntymisen kannalta kriittisillä alueilla. Tässä mielessä käytännön päävastuu koskilla tapahtuvasta kalastuksesta kuuluu tuonne. On aika erikoista, että ely-keskukset on kyllä rauhoittaneet aika paljonkin kuhan kutu- ja poikasalueita viime vuosina, mutta erittäin uhanalaiseksi luokitellun taimenen osalta näin ei ole tehty.
Ilmeisesti uskallusta puuttuu. Se on suuri sääli taimenen kannalta.
Vähän odottaisi vastuunkantoa vapaa-ajan kalastajjen järjestöltäkin tähän asiaan, samoin kalastuslehdistöltä.
Antaa aika huonon kuvan sekä järjestöistä että kalastuslehdistöstä, että taimenen uhanalaisuus ei aiheua minkäänlaisia linjamuutoksia. Taimeneen kohdistuvasta kalastuksesta kirjoitetaan kuten ennenkin, ja siis promotoidaan uhanalaisen kalaan kohdistuvaa kalastusta. Tätä kautta osa vastuusta kuuluu myös sinne.
Siikakoskella merkittiin 911 taimenta. 4% c&r kuolleisuudella noista olisi ilman merkkiä kuollut 36,4.
Merkittyjen keskikoko oli n. 330mm. Ennen tuota kokoa taimen tulee nykyään Siikakoskella pyydetyksi keskimäärin x.y kertaa. Sanotaanko nyt vaikka tasan 1.0 kertaa, vaikka ilmeisimmin arvio on alakanttiin.
Kuolleita tässä vaiheessa 36,4 + ((911/0.96) *0.04)= 36,4 + 38,0 = 74,4.
Uudelleenpyydettyjä saatiin koskesta 243, joista 4% kuolee = 9,7.
74,4 + 9,7 = 84,1 on kuollut koskella tässä skenaariossa suoraan kalastuksen vaikutuksesta.
Samasta lähtökalamäärästä järvillä ja siikakosken luusuan läheltä pyydettiin verkoilla 27 kalaa, joista Luken 40,5% kuolleisuudella kuolee 10,9 kalaa.
Kuhan laskeskelen asian hahmottamiseksi.
Varmastikkin nuo koskikalastuksesta aiheutuvat välilliset haitat poikastuotannolle on kyllä huomattavasti merkittävämpiä.
Sanoisin, että ennen 33 cm kokoa siikakoskelta taimen on kalastettu keskimäärin 2-3 kertaa.
.
Ei muuten riitä. Jollain siikiksellä 33cm taimen on saatu todennäköisesti keskim. 5-10 kertaa. Noilla luvuilla ollaan varmasti lähempänä todellisuutta, ja mitäs tosta tulee kuolleita pikkukaloja 4% kuolleisuudella. Ihan kerpeleesti. Pyöreesti 7×40 +10 = 290 per 911 33 senttistä . Ei mikään ihme ettei poikasia tai smoltteja paljoa ole.
Saman kun miettii ihan ilman mitään lukuja. Poikasten kasvualueella kalastetaan poikasten safkaa jäljitelevillä perhoilla. Onko toi joku ihme ettei poikasia oikein ole.
Siikakoskella merkittiin 911 taimenta. 4% c&r kuolleisuudella noista olisi ilman merkkiä kuollut 36,4.
Merkittyjen keskikoko oli n. 330mm. Ennen tuota kokoa taimen tulee nykyään Siikakoskella pyydetyksi keskimäärin x.y kertaa. Sanotaanko nyt vaikka tasan 1.0 kertaa, vaikka ilmeisimmin arvio on alakanttiin.
Kuolleita tässä vaiheessa 36,4 + ((911/0.96) *0.04)= 36,4 + 38,0 = 74,4.
Uudelleenpyydettyjä saatiin koskesta 243, joista 4% kuolee = 9,7.
74,4 + 9,7 = 84,1 on kuollut koskella tässä skenaariossa suoraan kalastuksen vaikutuksesta.
Samasta lähtökalamäärästä järvillä ja siikakosken luusuan läheltä pyydettiin verkoilla 27 kalaa, joista Luken 40,5% kuolleisuudella kuolee 10,9 kalaa.
Kuhan laskeskelen asian hahmottamiseksi.
Varmastikkin nuo koskikalastuksesta aiheutuvat välilliset haitat poikastuotannolle on kyllä huomattavasti merkittävämpiä.
Sanoisin, että ennen 33 cm kokoa siikakoskelta taimen on kalastettu keskimäärin 2-3 kertaa.
.
Ei muuten riitä. Jollain siikiksellä 33cm taimen on saatu todennäköisesti keskim. 5-10 kertaa. Noilla luvuilla ollaan varmasti lähempänä todellisuutta, ja mitäs tosta tulee kuolleita pikkukaloja 4% kuolleisuudella. Ihan kerpeleesti. Pyöreesti 7×40 +10 = 290 per 911 33 senttistä . Ei mikään ihme ettei poikasia tai smoltteja paljoa ole.
Saman kun miettii ihan ilman mitään lukuja. Poikasten kasvualueella kalastetaan poikasten safkaa jäljitelevillä perhoilla. Onko toi joku ihme ettei poikasia oikein ole.
On teillä taas luvut ja laskut.
Jos edes puolet olisi totta, ei cr-koskissa olisi elossa syksyllä kuin jokunen minkään kokoinen taimen. Jostakin niitä vain silti sopiville paikoille riittää, reviirit huomioiden aika paljonkin. Helvetin paljon enemmän kuin istarimestoilla, usein enemmän kuin rauhoitetuissakin paikoissa.
Mietin hieman samaa. isojen kutkalojen määrä on kasvanut ja siikakoskellakin 2016 poikasten määrä aarilla hieman kasvoi. Vuodet kuitenkin ilmeisesti täällä on veljiä keskenään, toisin kuin juutalla, missä nousutaimenen keskikoko yhtäkkiä putosikin rajusti.
Cr koskilla on poikastiheydet jopa alhaisempia kuin korttikoskilla keskimäärin ja pieni murto osa rauhoitettujen ja vähän kalastettujen paikkojen poikasmääristä. Isoja kaloa on kyllä tietenkin hyvin. Pääosin ovat paikallisia. Ne syövät paljon poikasia, varsinkin kun jatkuva kahlaaminen poikasalueilla ajaa nuoria poikasia koko ajan pakosalle suojapaikoista.
Ilman 24/7 kahlaamista poikaset pärjäisi paremmin.
Tiedät varmaan kuitenkin, että nykyisin istukkailta etelässä leikataan rasvaevä. Jos tarkastelet ihan vaikka kuva-aineistoa tältä vuodelta, isolta osaa kaloista moinen löytyy ja ovat muutenkin hyväkuntoisen näköisiä kaloja, mitä tulee longinojaan. Poikastuotanto aika montaa kertaa nyt vaikka puhuttu simunankoski puhumattakaan tiheyksistä. Pääuomassa alajuoksulla noita rasvaevättömiä istareita kyllä taatusti kutee ja on niistä ihan kuva-aineistoakin.
2015 Vantaanjoen nousukalaseuranta. Rasvaevällisiä 14%. https://www.dropbox.com/s/97zwu8rk4phvlhz/Sompasaaren taimenseuranta_kalataloustarkkailu 2015_29.2.2016.pdf?dl=0
VKK:n suomunäytekalat 2013 ja 2014, rasvaevällisiä muutama, nekin laitostaustaisia, luonnonkaloja 0%.
(Helsingin kaupungin likuntaviraston prujuista selviää)
2017 ja 2018 rasvaevällisiä luultavasti jo selkeästi enemmän, ja suurin osa lienee luonnossa syntyneitä kaloja, jotka taas ovat istukkaiden jälkeläisiä. Eväleikattujen määrät tippui, koska smoltti-istutukset loppui vantaanjokisuuhun 2013 jälkeen. Kokonaisnousumäärät tippui. Näkyi hyvin esim Longinojan alhaisina emokalamäärinä.(alhainen vesi lisäsi ongelmaa)
Mitä tuohon Juutuaan nyt taas tulee, ni taisin jo lainata pätkän, missä on maininta nousukaoihin liittyvästä aineistosta. Tossa prujussa se laski ja uskoisin, että itse päätelmä miks on aika lailla in the zone. Nuo kalat lienee ivalojokilaisia joita on istutettu juutuan suistoon.
Ivalojokisia istukkaita ei ole istutettu Juutuan suistoon.
Ja se päätelmä "Luotausaineistossa varsin runsas 40–50 cm pitkien
taimenten osuus saattaa selittyä sillä, että vuodesta 2014 lähtien Juutuaan on noussut juuri tuon
kokoisia taimenia, joita ei aikaisemmin ole noussut. Pienet nousutaimenet saattavat olla ivalojokisia
istukkaita, joita olisi harhaillut Juutuaan samalla tavalla kuin siuttajokiset istukkaat jo aikaisemmin.
Ivalojokisten mahdollista harhailua Juutanjokeen asti ei kuitenkaan vielä ole voitu osoittaa
merkintöjen tai geneettisten analyysien perusteella; jokisuun läheiseltä Juutuanvuonolta kuitenkin
on saatu pari merkittyä ivalojokista kalaa näytteeksi."
Todenäköisesti prujun päätelmä voi selittää vähintään osittain havaintoja. Taimen on ihan luonnostaan aika kova harhailemaan vieraisiin jokiin kutemaan. Atlantin lohella kutuharhailijoita on muutama prosentti, taimenella vieraisiin jokiin nousu on paljon yleisempää. Sinällään "väärien jokien" kalojen nousussa Juutuaan ei ole mitään luonnotonta tai väärää. Ei tarvitse pelätä geeniriskejä, ellei niitä ala nousta suhteessa Juutualaisiin huomattavan paljon, jos ne pienemmät tai isommatkaan nyt ylipäätään on muiden jokien kaloja.Tietty määrä ulkopuolista uutta verta on itse asiassa lohikalakantojen hyvinvoinnin edellytys pidemmällä aikavälillä.
"Keskikoko vanskilla on n. 60cm. Sielläkin on alle 50cm, jopa alle 40cm merivaelluksen tehneitä taimenia mukana."
Ei kukaan tätä ole kiistänyt. Edelleen koutajoen vesistöönkin nosuee alle 60 cm koiraita ja todennäköisesti liki jokaiseen nousukalavesistöön.
Esim. Vantaanjokeen nousee runsaasti myös 50cm kokoluokan naarastaimenia. Ei siis pelkkiä uroksia. Alle 40cm meritaimen naaraastakin on tutkijoilla havainto.
Ne nyt vaan lienee harvemmin vallitsevassa roolissa, kuten Juutuan luotauksessa kävi. Et nyt vissiin käsitä pointtia, mitä haen takaa. No otetaan vielä uusiksi:
" Ton raportin vaara on siinä, että se antaa mahdollisuuden kalastuksen säätelemättömyydelle."
Eli taimenia tuli tutkimuksessa liikaa. Olisi pitänyt tulla vähemmän, että voitaisiin säädellä kalastusta enemmän. Näin se häntä heiluttaa koiraa.
On se kauheeta kun kalakannat on liian hyviä.
"Eli taimenia tuli tutkimuksessa liikaa. Olisi pitänyt tulla vähemmän, että voitaisiin säädellä kalastusta enemmän. Näin se häntä heiluttaa koiraa."
No. Jos sä aidosti uskot siihen, että Juutuaaan nousi 7000 nousutaimenta, niin mikäpä siinä...Enemmän, ku SImojokeen yhtenäkään vuotena lohta. Uskon kyllä, että sinne on noussut 7000 plus 40 cm kalaa.
Siellä on saatu perhokalastus, troolit, uistelu ja kohtuu laajamittainen verkkokalastus sovitettua mahtavasti yhteen. Ehkä kymijoen vesistössä onnistuu tämä sama :) Ja kahlaaminenkin :)
Nojoo... Tossa nyt vaan on aika paljon kysymyksiä herättävää. Ydin kysymys on, että voidaanko Inarin luonnontaimenta pitää elinvoimaisena. Näyteaineiston pohjalta välttämättä ei. Mun subjektiivinen näkemys on, että kalastusjärjestelyt pitäs järjestää luonontaimenkantojen kestokyvyn mukaan. Huom subjektiiinen. Sun näkemys voi olla täysin toinen. Hyvä niin. Edelleen. no hard feelings, tai jotain.
"2017 ja 2018 rasvaevällisiä luultavasti jo selkeästi enemmän, ja suurin osa lienee luonnossa syntyneitä kaloja, jotka taas ovat istukkaiden jälkeläisiä. Eväleikattujen määrät tippui, koska smoltti-istutukset loppui vantaanjokisuuhun 2013 jälkeen. Kokonaisnousumäärät tippui. Näkyi hyvin esim Longinojan alhaisina emokalamäärinä.(alhainen vesi lisäsi ongelmaa)"
Taatusti tippuu. Näkynee istusten määrien pieneneminen kymijoellakin. Pitkällä tähtäimellä tilanne muuttunee, riippuen paljon kalaa päästetään jokeen. Uus kalastuslaki antaa taimenelle ainakin paremmat saumat.
"Esim. Vantaanjokeen nousee runsaasti myös 50cm kokoluokan naarastaimenia. Ei siis pelkkiä uroksia. Alle 40cm meritaimen naaraastakin on tutkijoilla havainto."
Tuo alle 40 cm meritaimennaaras havainto on kyllä mielenkiintoinen.
Onhan se. Osittain kertoo taimenkannan kasvuominaisuuksista, ja on myös toivottavaa monimuotoisuutta pienien jokien ja purojen taimenelle. Tämähän on mitä ilmeisimmin Ingarskilan kantaa oleva taimen, ja pienessä joessa ja purossa pienikasvuisuus / pieni kutukypsyyskoko on vahva etu vähäsateisina vuosina.
Uskon Juutuan nousukalamäärään kyllä, kaikuluotaushan kattoi vain n. puolet joen leveydestä ja osa kaloista jäi varmasti noteeraamatta ("heikompi nousupuoli" kokonaan + pieni alue lähellä anturia + pohjan kivet ja esteet jotka peittää luotaussignaalin). Olisihan se mielenkiintoista jos luotaus uusittaisiin. Nousumäärissä on kaikkialla suurta vaihtelua vuosien välillä, myös täysin kalastuksesta riippumatonta vaihtelua.
71 kiloa Taimenta Päijänteestä muikkuverkolla vuonna 2015 oli poikkeuksellisen suuri määrä. Edellisessä 2011 tutkimuksessa määrä oli 8 kg, joka vastaa n. kuuttatoista 3-vuotiasta taimenistukasta. Tai paremminkin n. 10 syksyyn asti kasvanutta istukasta, syksyllähän noita muikkuverkkoja eniten pidetään. Promilleja järveen istutetuista taimenista. 2011 saatiin Päijänteestä muikunverkoilla saaliiksi 38 tonnia muikkua, eli taimenta suhteessa muikkuun 0,2 promillea. Aika vähän.
Hyödyt voittaa haitat mennen tullen, varsinkin kun järvien taimenista n. 90% on istutettuja.
Uskon Juutuan nousukalamäärään kyllä, kaikuluotaushan kattoi vain n. puolet joen leveydestä ja osa kaloista jäi varmasti noteeraamatta ("heikompi nousupuoli" kokonaan + pieni alue lähellä anturia + pohjan kivet ja esteet jotka peittää luotaussignaalin). Olisihan se mielenkiintoista jos luotaus uusittaisiin. Nousumäärissä on kaikkialla suurta vaihtelua vuosien välillä, myös täysin kalastuksesta riippumatonta vaihtelua.
Samaa mieltä tuosta uusimisesta. Vaihtaisin silti kohteen ivalojokeen. Nyt saattaa kyllä lennellä ihan mudulla, enkä tähän hätään jaksa tarkistaa, mutta semmoinen muistikuva ois, että järveltä saaduista luonnontaimenista valtaosan geenit osuu ivaloon.
Teoriahan se vain on, mutta tuolla hieman sivistyneemmällä foorumilla oli ainakin pohdinta viitaten noihin pieniin mahdollisiin nousijoihin:
https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?f=7&t=51280&hil...
Löytyy tuolta sivulta. Yks mahdollinen selitys on myös tuo, että nuo ois 3-vuotiaita istukkaita, jotka nousee juutuan veden perässä jokeen. Muutokset viljelykäytännöissä.
Inarilla istutusten tuotto lie kohtalaisen hyvä suhteessa, ja emokalaston uusiminen kaiketi viljelyssä kohtuullisen hyvällä tolalla, mutta mua kiinostaa enemmäkin ihan oikean inarin luonnontaimenen nykytila.
Vantaan suhteen tosiaan pitäisi noteerata, että kyseessä on kotiutettu kala, vaikka lienee joitakin latvapuroja, missä lie vielä alkupräistä vähintäänkin paikallisena. Väittäisin, että tässä kotiutuksessa on onnisuttu ainakin verrattain hyvin, mikä on ehkä johtanut myös siihen, että lisää hyviä juttuja on tuloillaan.
" Nousumäärissä on kaikkialla suurta vaihtelua vuosien välillä, myös täysin kalastuksesta riippumatonta vaihtelua."
Niin on myös poikastuotannossa ;) Tämä nyt vaikka viitaten tuohon siikakoskeen ja simunaan. Siinä olen täysin samaa mieltä, että tuota kalastuksen avaamista ois kyllä syytä perata. Ois ihan kiva saada jostain 2017 tuloksia.
Niin on myös poikastuotannossa ;) Tämä nyt vaikka viitaten tuohon siikakoskeen ja simunaan. Siinä olen täysin samaa mieltä, että tuota kalastuksen avaamista ois kyllä syytä perata. Ois ihan kiva saada jostain 2017 tuloksia.
Muutoksissa on aina monta osatekijää. Joissakin pienemmissä paikoissa, joissa on heikommin suojakivikkoja, on kesäaikainen kahlaaminen niistä yksi.
Tässä taustaa poikastiheyden muutoksiin Konneveden Siikakoskella.
Siikakosken poikastiheys ei "romahtanut" kosken avaamisen jälkeen, tai tavallaan kyllä, joskin se itse asiassa tapahtui jo vuotta aiemmin, ja syykin on selvä:
Vuodet, poikaset (suluissa keskiarvo aarilla) ja istutusmäärät
2007 (32) - ISTUTUS: 1500 kpl kesänvanhaa
2008 (14) - ISTUTUS: 23 683 kpl silmäpistemätiä
2009 (30) - ISTUTUS: 3837 kpl silmäpistemätiä ja 1000 kpl kesänvanhaa
2010 (22) - ISTUTUS: 69332 kpl silmäpistemätiä ja 1460 kpl kesänvanhaa
2011 (9) -
2012 (10) -
2013 (7) -
2014 (4) -
2015 (4) -
2016 (11) -
Mitä luvuista voidaan päätellä?
- Siikakosken avaamista edeltäneiden vuosien poikastiheydet ovat selvästi perustuneet istutuksiin
- Kun istutuksista luovuttiin vuodesta 2011 alkaen, laskivat poikasmäärät (sama ilmiö näkyi myös Konneveden Kellankoskella)
- Istutuksista luopumisesta, kalastuksesta ja kahlaamisesta huolimatta ovat poikastiheydet onneksi kääntyneet kasvuun
Niinhän tietenkin epäilet. Ymmärretään, kun pakkohan sun on.
Jotenkin odottelinkin, että otat Konnevedestä puhuttaessa Päitsin esille, siellä kun on ollut aina suhteessa vähemmän verkkoja, ja Vätternissä Vänerniä enemmän...
Piti sitten vähän tarkistella:
"Verkkopyyntiponnistus oli Konnevedellä 12 verkkovuorokautta/järvihehtaari/ vuosi vuonna 1989 ja vuosina
2003–2004 (Valkeajärvi 1993, Valkeajärvi, julkaisematon). Myöhemmin 2000-luvulla verkkopyyntiponnistus
lienee pienentynyt tästä. Verkkopyyntiponnistus on ollut 1990- ja 2000-luvulla 8–12 verkko-vrk/ha/vuosi
myös Päijänteellä (Valkeajärvi ja Salo 2000)..."
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/155067/Raportteja_17_2018.pdf...
Tämä siis luki siellä sinun oletettavassa lähteessä.
Kuinka ollakkaan, arvasin taas oikein. Ja ihan turhaan juksasit, ero oikeillakin luvuilla on hyvin suuri.
Muutoksissa on aina monta osatekijää. Joissakin pienemmissä paikoissa, joissa on heikommin suojakivikkoja, on kesäaikainen kahlaaminen niistä yksi.
...
Mitä luvuista voidaan päätellä?
- Siikakosken avaamista edeltäneiden vuosien poikastiheydet ovat selvästi perustuneet istutuksiin
- Kun istutuksista luovuttiin vuodesta 2011 alkaen, laskivat poikasmäärät (sama ilmiö näkyi myös Konneveden Kellankoskella)
- Istutuksista luopumisesta, kalastuksesta ja kahlaamisesta huolimatta ovat poikastiheydet onneksi kääntyneet kasvuun
Juu. Siikakosken avaamista edeltäneiden vuosien poikastiheydet ovat osittain perustuneet istutuksiin. Samoin kuin mm. Kellankosken 2016 luvut.
Poikastiheydet ovat kääntyneet pieneen kasvuun 2016, mutta kaikkien kalastukselle ja kahlaukselle avoinna olevien koskien poikastiheydet ovat HYVIN alhaisia. Kohteilla joilla kalastetaan ja kahlataan hyvin vähän, on poikastiheydet paljon parempia.
Simunankoskelle esim. ei ole istutettu mitään pienpoikasta vuoden 2011 jälkeen, ja poikaskeskiarvo ihan eri luokassa kuin paljon kalastetuilla ja kahlatuilla koskilla.
Niinpä niin, tietenkin.
Siikakosken "vanhojen hyvien aikojen" vertailuluvut ovat perustuneet kokonaan istutuksiin.
-> Ne eivät ole vertailukelpoisia.
Kellankosken "vanhojen hyvien aikojen" sekä vuoden 2016 vertailuluvut ovat perustuneet kokonaan istutuksiin.
-> Ne eivät ole vertailukelpoisia.
Tämä YLEISTYS ei pidä paikkaansa, vaikka kuinka sitä toistetaan ja poimitaan vain omaa agendaa tukevat luvut mukaan.
Sivut
Lisää uusi kommentti