Suomalaista taimentutkimusta
27.12.2018 - 11:32
Tuossa pari linkkiä keskustelun pohjaksi:
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520222/rktltr2013_9.pdf?se...
Tuolla on mielenkiintoisia tutkimustuloksia ainakin luonnontaimenen merkintätutkimuksista Keski-Suomessa ja taimenen kokojakaumasta koskikalastuksessa (Konneveden Siikakoskella). Muutakin mielenkiintoista, mutta noista voisi aloittaa.
Toinen linkki (meritaimenen kuolleisuus verkkokalastuksessa), joka on jäänyt monelta varmaan lukematta, kun on aika tuore:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/jai.13517
Sana on vapaa.
Kyllä mä väittäisin, että hyötyä. Nuo verkkorajoitukset itsessään ainakin mahdollistavat sen, että yksi oleellisimmista linkeistä vaellustaimenen kuolleisuuden suhteen poistuu.
Jos paperin mukaiset suunnitelmat otettaisiin käyttöön, niin vaeltavalle taimenelle olisi odotettavissa luultavasti enemmän hyötyä kuin haittaa. Se mistä syystä suhtaudun ko. paperin hyötyihin negatiivisesti on se, että paperin mukaisia suunnitelmia ei tulla ottamaan käyttöön. Se on räikeän selkeästi koskikalastajien ehdoilla ja taholta laadittu ja kalastusalueen elimet tulevat näkemään ja käsittelemään sitä sen mukaisesti virallista käyttö- ja hoitosuunnitelmaa laatiessaan. Voi aiheuttaa epäluottamusta ja tulehduttaa välejä eri osapuolten välillä. Siinä tapauksessa yksi kärsijä olisi taimen.
Edunvalvontatarkoituksessa tuo on tehttkiny. Siis propagandakäyttöön.
Kyse ei ole tutkimuksesta, vaan henkilöjen ja järjestöjen mielipiteistä.
Kyllä mä väittäisin, että hyötyä. Nuo verkkorajoitukset itsessään ainakin mahdollistavat sen, että yksi oleellisimmista linkeistä vaellustaimenen kuolleisuuden suhteen poistuu.
Jos paperin mukaiset suunnitelmat otettaisiin käyttöön, niin vaeltavalle taimenelle olisi odotettavissa luultavasti enemmän hyötyä kuin haittaa. Se mistä syystä suhtaudun ko. paperin hyötyihin negatiivisesti on se, että paperin mukaisia suunnitelmia ei tulla ottamaan käyttöön. Se on räikeän selkeästi koskikalastajien ehdoilla ja taholta laadittu ja kalastusalueen elimet tulevat näkemään ja käsittelemään sitä sen mukaisesti virallista käyttö- ja hoitosuunnitelmaa laatiessaan. Voi aiheuttaa epäluottamusta ja tulehduttaa välejä eri osapuolten välillä. Siinä tapauksessa yksi kärsijä olisi taimen.
Sanoppa joku kalastuksen muoto, missä ois yhtä tiukat ja tarkat säännöt, ku jokialueella tapahtuvassa kalastuksessa noin yleisesti, missä ois yhtä paljon rajoitteita ja missä kalastusa ois säännöstelty yhtä paljon.
Noilla eliittikoskilla käy ainoastaan todella marginaalinen porukka, koska lupahinnat verrattain kovat. Sääntökimara alkaa olemaan myös aika pitkä ja lisää käsittääkseni tulee. Jos viimevuotisen kaltaiset kesät jatkuu, tulee kalastussesonki noilla olemaan myös melko lyhyt. Jos elinkeinon harjoittajille mahdollistetaan harjuksen syyskalastus suvannoilla ym, joiden ei pitäs liittyä kututaimeneen mitenkään, niin emmä tuota vaarallisena pitäisi.
Harjus ei liity järviin juuri ollenkaan. Eikä kyllä se perus mullonenkaan. Jos tuolta joku luonnonnousutaimenen saa, kannattaa melkeinpä laittaa lotto vetämään.
Tuo viimeinen lause vaan kertoo kuinka typeriä ihmiset pahimmillaan on.
http://konnevedenkosket.fi/saannot/
Qukko on väärässä.
Se, että haukut viisaampia typeriksi ei kerro mistään muusta kuin omasta itsestäsi.
Sanoppa joku kalastuksen muoto, missä ois yhtä tiukat ja tarkat säännöt, ku jokialueella tapahtuvassa kalastuksessa noin yleisesti, missä ois yhtä paljon rajoitteita ja missä kalastusa ois säännöstelty yhtä paljon.
Noilla eliittikoskilla käy ainoastaan todella marginaalinen porukka, koska lupahinnat verrattain kovat. Sääntökimara alkaa olemaan myös aika pitkä ja lisää käsittääkseni tulee.
Nykyisin valtaosalla koskikalastuspaikoista joissa taimenen luontaista lisääntymistä esiintyy vähäisessäkin määrin alkaa olla säännöissä kahlaaminen kielletty 30.11 - 30.5 välisenä aikana, jolloin kahlaamisella on vaikutusta mätiin ja nollikkaisiin. Ns. suosituissa "jokamiehen" paikoissakin, alkaa nykyisin suurella osalla olemaan säännöissä kahluukielto, kuten esim. Tainionvirralla.
Äärimmäisen harvinaisia tuollaiset rajoitukset ovat.
Kuuluisissa massakohteissa tuollaisia on enintään muutamassa Keski-Suomen kohteissa. Luonnontilaiset luonnontaimenpaikat Itä-Suomessa, Kainuussa tai Lapissa ovat ilman mitään suojaa. Meritaimenella ei taida olla yhdessäkään joessa.
Vantaalla, merikarvialla ja kymilläkin paikoin ko kielto voimassa. Ingarskilassa ei taida saada edes kalastaa. Käsittääkseni isojoellakin tuota on rajattu. Tämä nyt näin äkkiseltään. Saa päivittää. Noita meritaimenjokia, missä kalastus on edes muodollisesti järkevää ei ihan mahdottomasti ole.
Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa taitaa olla määrällisesti eniten taimenjokia lapin eteläpuoolella. Kieltoja taai rajoitteita ei nimeksikään. Vielä pari vuotta taaksepäin sai liki kaikkialla kalastaa lääniluvallakin.
Mutta turha kai näistä on inttää. Ei liity aiheeseen.
Kuuluisissa massakohteissa tuollaisia on enintään muutamassa Keski-Suomen kohteissa. Luonnontilaiset luonnontaimenpaikat Itä-Suomessa, Kainuussa tai Lapissa ovat ilman mitään suojaa. Meritaimenella ei taida olla yhdessäkään joessa.
Keski-Suomessa muutamassa? Menee pikemminkin päinvastoin: on vaikea löytää koskea, jossa kahlaamista ei olisi rajoitettu. Jokaisella reitillä: Rautalampi, Viitasaari, Kolima-Keitele ja Saarijärvi, ovat lähes kaikki kosket sen piirissä. Samoin Etelä-Suomessa.
Kainuussa, Lapissa ja Itä-Suomessa ollaan tässä suhteessa toisiaan valitettavasti jälkijunassa, mutta toivottavasti asiaan herätään esimerkin myötä. Lapissa voi mennä melko pitkään.
Suomessa cr-hörhelöillä koko maailma tuntuu pyörivän pienellä alueella Rautalammin reitin muutaman koskenpätkän ympärillä.
Siis onhan ne hienoja koskia, ja niiden taimen suojelun arvoinen, mutta ei niistä montaa kilometriä saada edes yhteenlaskettuna. Jotenkin naurettavia tuollaiset mitättömät koskenpätkät vaikkapa Kemijoen vesistn (tuhansien?) joki- ja koskikilometrien rinnalla.
Siis koskia ei Keski-Suomessa ole yhteensä kuin muutamia.
Siis onhan ne hienoja koskia, ja niiden taimen suojelun arvoinen, mutta ei niistä montaa kilometriä saada edes yhteenlaskettuna. Jotenkin naurettavia tuollaiset mitättömät koskenpätkät vaikkapa Kemijoen vesistn (tuhansien?) joki- ja koskikilometrien rinnalla.
Maailmasta en tiedä, mutta tämä ketju pyörii 90-prosenttisesti reittivesistöjen taimenen ympärillä.
Jospa aloitat uuden ketjun vaikkapa Kemijoen taimentutkimuksesta, säännöistä ja rauhoitustarpeista. Samalla voisit rauhoittua hiukan itsekin.
"Sanoppa joku kalastuksen muoto, missä ois yhtä tiukat ja tarkat säännöt, ku jokialueella tapahtuvassa kalastuksessa noin yleisesti, missä ois yhtä paljon rajoitteita ja missä kalastusa ois säännöstelty yhtä paljon."
Tämä kysymyshän on täysin absurdi! Sillä ei ole mitään merkitystä, että missä on sääntöjä ja rajoituksia ja säännöstelyä, vaan sillä että miksi niitä on!
- vastaus: Siksi, että taimen on ÄÄRIMMÄISEN uhanalainen kalalaji! Siksi sitä EI pitäisi kalastaa. Siksi sen kutualueilla EI pitäisi kahlata. Siksi pitäisi hömpötys LOPETTAA!
Kuuluisissa massakohteissa tuollaisia on enintään muutamassa Keski-Suomen kohteissa. Luonnontilaiset luonnontaimenpaikat Itä-Suomessa, Kainuussa tai Lapissa ovat ilman mitään suojaa. Meritaimenella ei taida olla yhdessäkään joessa.
Keski-Suomessa muutamassa? Menee pikemminkin päinvastoin: on vaikea löytää koskea, jossa kahlaamista ei olisi rajoitettu. Jokaisella reitillä: Rautalampi, Viitasaari, Kolima-Keitele ja Saarijärvi, ovat lähes kaikki kosket sen piirissä. Samoin Etelä-Suomessa.
Kainuussa, Lapissa ja Itä-Suomessa ollaan tässä suhteessa toisiaan valitettavasti jälkijunassa, mutta toivottavasti asiaan herätään esimerkin myötä. Lapissa voi mennä melko pitkään.
Keskisessä-Suomessa on useita kymmeniä korttikoskia ja monilla on tosiaan nykyään kahluukielto asetettu.
Kainuussa Kuhmon alueella on joissakin suosituissa kohteissa kahluukiellot.
Kuhmossa, Pajakkajoen Pajakkakoski, Saarikoski ja Akonkoski: 01.09. – 31.05. kahluukielto kaikilla koskialueilla.
https://www.kuhmonkosket.fi/pajakkajoki/
Kuhmon Kaarneenkosken vesialueet on rauhoitettu toistaiseksi kaikelta kalastukselta luontaisen järvitaimenkannan elvyttämiseksi.
Hyrynsalmi, Kynäkosket: Kahlaaminen kielletty 1.9 – 30.5
Joissakin kohteissa Kainuussa kalastuskausi alkaa vasta toukuun lopussa, joten kahluukielloille ei ole edes tarvetta. Muutenkin tuolla pohjoisempana näkisin että kahlaamisen vaikutukset mätiin ja kuoriutumisen jälkeen vielä soraikon sisällä majaileviin ruskuaispussi vaiheen poikasiin on aika marginaalista. Kuka Kainuussa ja Pohjois-Suomessa koskilla kahlailee jääkylmissä koskivesissä joulukuu - toukokuu välisenä aikana, vaikka kosket olisivat sulanakin ja kalastettavissa ? ? !
Enpä ole vielä näitä "kahluulintuja" bongannut tuona ajanjaksona Kainuun vesillä, vaikka Kuhmossa asunkin ja kalastusvuorokausia kertyy suoraan sanoen älytön määrä vuosittain. Kovin harvinaisia tuntuvat olevan.
Joten, aika turhaa mölyä asiasta jonka vaikutukset ovat omasta mielestäni ihan olemattomat. Keski- ja Etelä-Suomi sitten on varmaankin toinen juttu......
Luin pohjolan perhokalastajan 20v juhlanumerosta jutun läsäkoskesta ja täytyy sanoa että tuon perusteella asiallinen ja vastuulinen lähestymistapa kalastuksen järjestämiseen koskilla. Poikasalueiden merkityksestä kunnostuksissa, miten koneellisissa kunnostuksissa ei synny riittävästi kudulle soveliaita soraikkoja eikä myöskään suojapaikkoja pienpoikasille, miten niitä voidaan talkoovoimin kunnostaa lisää, miten kahlaaminen häiritsee poikasia ja surempia kaloja, varsinkin kesähelteillä ja tiukasta lämpötilasäännöstä milloin kalastus keskeytetään. Ainakin jutun perusteella tuolla mennään taimen edellä, se on hienoa ja harvinaista. Ongelmia ei vähätellä vaan tiedostetaan että taimenen edun pitäisi tulla ensin. Tohon tapaan kun ajateltaisiin kaikialla, niin koskikalastus kokonaisuudessaan voisi joskus hamassa tulevaisuudessa olla taimenen tilaa parantava tekijä. Nyt ollaan kaukana siitä. Läsälläkin on paljon tehtävää edessä mutta jäi se käsitys etä se nähdään mahdollisuutena, ei rasitteena. Asenne vaikuttaa hienolta. Arvostan.
Kosket pitäisi munkin mielestä nähdä taimenen silmin, arvokkaimmillaan ne toimii lisääntymispaikkana ja poikasten kasvualueena, ei kalastuspaikkana. Erityisesti kunnostuksissa ja kalastuksen säännöissä huomioitava asia. Kalamies voi sillä käydä vieraana kurkistamassa taimenen elämää joskus, vavan kanssa tai ilman. Niille joille taimenen kalastus on jo antanut paljon, voisi ehkä koittaa miettiä että olisiko valmis jo itse laittamaan vavat naulaan ja alkaa antamaan pelkästään takaisin. Jos ei vielä ole valmis, niin sitten myöhemmin. Luopuminen on vaikeaa mutta elämä on yhtä luopumista, kaikesta pitää luopua joskus.
Täydelliseen ei varmaan koskaan päästä, mutta aikamoinen harppaus on tapahtunut kohtuullisen lyhyessä ajassa. Läsä lienee kohde, missä on otettu asioita vielä hieman enemmän huomioon.
Yhtä arvokas se taimen on missä kohdin ketjua tahansa. Osa lähtee syönnöstämään järville/merelle, osa jää jokeen.
Tuommoinen monikiloinen syönnökseltä palaava tuottaa useita tuhansia mätijyviä, jos se vaan onnistuu pääsemään takaisin.
Kuuluisissa massakohteissa tuollaisia on enintään muutamassa Keski-Suomen kohteissa. Luonnontilaiset luonnontaimenpaikat Itä-Suomessa, Kainuussa tai Lapissa ovat ilman mitään suojaa. Meritaimenella ei taida olla yhdessäkään joessa.
Keski-Suomessa muutamassa? Menee pikemminkin päinvastoin: on vaikea löytää koskea, jossa kahlaamista ei olisi rajoitettu. Jokaisella reitillä: Rautalampi, Viitasaari, Kolima-Keitele ja Saarijärvi, ovat lähes kaikki kosket sen piirissä. Samoin Etelä-Suomessa.
Kainuussa, Lapissa ja Itä-Suomessa ollaan tässä suhteessa toisiaan valitettavasti jälkijunassa, mutta toivottavasti asiaan herätään esimerkin myötä. Lapissa voi mennä melko pitkään.
Keskisessä-Suomessa on useita kymmeniä korttikoskia ja monilla on tosiaan nykyään kahluukielto asetettu.
Kainuussa Kuhmon alueella on joissakin suosituissa kohteissa kahluukiellot.
Kuhmossa, Pajakkajoen Pajakkakoski, Saarikoski ja Akonkoski: 01.09. – 31.05. kahluukielto kaikilla koskialueilla.
https://www.kuhmonkosket.fi/pajakkajoki/
Kuhmon Kaarneenkosken vesialueet on rauhoitettu toistaiseksi kaikelta kalastukselta luontaisen järvitaimenkannan elvyttämiseksi.
Hyrynsalmi, Kynäkosket: Kahlaaminen kielletty 1.9 – 30.5
Joissakin kohteissa Kainuussa kalastuskausi alkaa vasta toukuun lopussa, joten kahluukielloille ei ole edes tarvetta. Muutenkin tuolla pohjoisempana näkisin että kahlaamisen vaikutukset mätiin ja kuoriutumisen jälkeen vielä soraikon sisällä majaileviin ruskuaispussi vaiheen poikasiin on aika marginaalista. Kuka Kainuussa ja Pohjois-Suomessa koskilla kahlailee jääkylmissä koskivesissä joulukuu - toukokuu välisenä aikana, vaikka kosket olisivat sulanakin ja kalastettavissa ? ? !
Enpä ole vielä näitä "kahluulintuja" bongannut tuona ajanjaksona Kainuun vesillä, vaikka Kuhmossa asunkin ja kalastusvuorokausia kertyy suoraan sanoen älytön määrä vuosittain. Kovin harvinaisia tuntuvat olevan.
Joten, aika turhaa mölyä asiasta jonka vaikutukset ovat omasta mielestäni ihan olemattomat. Keski- ja Etelä-Suomi sitten on varmaankin toinen juttu......
Hienoa, että Kainuussa asiat ovat myös mallillaan.
Olen tosin täysin samaa mieltä asioiden mittasuhteista, ja Lappi, Kainuu sun muut taidettiinkin ottaa tässä esiin vain siksi, että väitteet siitä, että perhokalastajat saavat talloa sorakoita vapaasti Keski- ja Etelä-Suomessa, osoitettiin jälleen kerran vääriksi. Jotain oli perhovihaajien pakko keksiä tilalle.
Eikös Läsällä ely/oikeus pakottanut kahluukiellon.
Siellähän yritettiin oikeudesta hakea kuturauhoituksen purkamista, mutta Ely tarjosi luun käteen ja aimo annoksen rajoituksia.
Tämä kysymyshän on täysin absurdi! Sillä ei ole mitään merkitystä, että missä on sääntöjä ja rajoituksia ja säännöstelyä, vaan sillä että miksi niitä on!
- vastaus: Siksi, että taimen on ÄÄRIMMÄISEN uhanalainen kalalaji! Siksi sitä EI pitäisi kalastaa. Siksi sen kutualueilla EI pitäisi kahlata. Siksi pitäisi hömpötys LOPETTAA!
Perhokalastuspiireissä ole havainnut aika paljon positiivista kehitystä asenteessa. CR-kalastusta kohtaan ollaan hyvin kriittisiä ja iso osa on lopettanut Etelä-Suomessa kalastamisen kokonaan.
Samaa sarjaa on kahluukiellot, joita vasta aivan vastattain ovat vanhoilliset reittikoskien kalapaikat alkaneet laittaa voimaan.
Varamasti suurin osa perhokalastajista on sitä mieltä että 64 piirin eteläpuolelta voitaisiin kosket suojella kaikelta kalastamiselta. Se on pieni joukko, joka tälläkin palstalla trollaa, ja joka luonnontaimenen Koskikalastusta puokustelee.
Siellähän yritettiin oikeudesta hakea kuturauhoituksen purkamista, mutta Ely tarjosi luun käteen ja aimo annoksen rajoituksia.
Ei pakottanut. Kutupesien alueet ovat olleet kahluukiellossa vuosikaudet, ja kutupesien lisäännyttyä kieltoalueet ovat laajentuneet. Kaikki ovat olleet vapaaehtoisia kosken isännän päätöksiä.
Eikä Läsälle myöskään "yritetty hakea" yhtään mitään poikkeuslupia Tämähän on sulle selitetty jo sen kymmeniä kertoja, mutta asia tai sen hyväksyminen on kaiketi liian vaikea rasti?
Poikkeuslupa kalastukseen ympärivuotisesti Läsällä on ollut koko ajan, vaikka sitä ei ole käytetty kuin syyskuulla veden lämmön mukaan. Kyse oli luvan määräaikaisuudesta. Tähän tuli hyvä linjaus, jossa kalastus saa varovaisuusperiaatteen mukaisesti jatkua syyskuun puoliväliin. Kausi lyheni muutamalla päivällä, mutta sitä kompensoivat joitkin muut edut. Hyvä ratkaisu kaikkien osalta.
Siis onhan ne hienoja koskia, ja niiden taimen suojelun arvoinen, mutta ei niistä montaa kilometriä saada edes yhteenlaskettuna.
Jos lasketaan kaikki Rautalampi, Viitasaar, ja Saarijärvi -reitistön kosket, saadaan ihan hauska paketti muutamasta taimenlle arvokkaasta koskikohteesta. Harmi että alajuoksu on padottu ja pitkälle vaeltava taimenkanta tuhottu.
Noille koskille pitäisi luonnontaimenlle saada täysrauhoitus. Vaikka 5 - 10 vuoden aikaikkunassa pikku hiljaa. Tuhansien patojen maassa koskikalastusmahdollisuuksia löytyy vähemän tärkeissä kalapaikoissakin.
Vain murto-osa noiden reittien taimenista on luonnontilankaan aikana vaeltanut Päijänteelle asti. Tämä on tietenkin ymmärrettävää, koska jo Rautalammin reitillä Kynsivedestä Nilakkaan ja Keiteleen puolella Kolimaan ulottuvilla muikkualtailla on enemmän pinta-alaa kuin Päijänteellä. Siihen sitten pari reittiä lisää ja pienemmät taimenjärvet päälle. Saarijärven reitti on ainoa, jossa padot estävät vielä muutaman vuoden ajan pääsyn Päijänteelle.
Padot on aina osittainen nousueste, kalatiet auttavat kalan kulkua hyvin vaihtelevasti. Hyvinkin toimivan kalatien alle jää runsaasti kaloja jotka ei joko löydä tai halua käyttää sitä. Luonnontilaista uomaa pitkin kalan kulku on esteettömyydeltä ihan eri luokkaa kuin kalateitä pitkin. Täysin esteetöntä kalojen liikkumisesta ei padotuilla joilla saada purkamatta patoja. Käytännössä kalatie auttaa parhaimmillaankin kymmeniä prosentteja kaloista yhden padon ohi. Jos patoja ja kalateitä on useampia, ongelma kertautuu. Ja vaelluspoikasten alasvaelluksen järjestämisessä on ihan omat ongelmat. Sivuhuomiona, ei taida liittyä kyllä aiheeseen kovin paljon.
Ja kalatien teho riippuu paljon paikan geologiasta.
Jos Pato on kallion väliin leikattu pystyseinä, eikä sivulla ole tilaa kunnon loivalle ja luonnollisen suuaukon kalatielle, betonirummut eivät paljon kaloja houkuta jos tietä edes voidaan rakentaa. Sen sijaan mikäli vanha uoma on rakentamaton, saatetaan siihen saada oikein hien ja loiva pikkujoki, joka antaa kaloille luontaisen kiertomahdollisuuden.
Sitä minä olen aina miettinyt, että miksi kalateihin ei rakenneta kunnon ohtiaista. Niin ala kuin yläpuolelle. VAikka koko joen leveydelle, niin eihän kalalle jää muuta mahdollisuutta kuin lähteä kalatielle. Huolto ja siivouskulut varmaan kalliita, mutta onhan patpjen päälläkin romunkeräysverkko.
Nuo luonnonmukaiset kalatiet siitä myös hyviä, että voivat tomia poikastuotantoalueena.
Tämä kysymyshän on täysin absurdi! Sillä ei ole mitään merkitystä, että missä on sääntöjä ja rajoituksia ja säännöstelyä, vaan sillä että miksi niitä on!
- vastaus: Siksi, että taimen on ÄÄRIMMÄISEN uhanalainen kalalaji! Siksi sitä EI pitäisi kalastaa. Siksi sen kutualueilla EI pitäisi kahlata. Siksi pitäisi hömpötys LOPETTAA!
Perhokalastuspiireissä ole havainnut aika paljon positiivista kehitystä asenteessa. CR-kalastusta kohtaan ollaan hyvin kriittisiä ja iso osa on lopettanut Etelä-Suomessa kalastamisen kokonaan.
Samaa sarjaa on kahluukiellot, joita vasta aivan vastattain ovat vanhoilliset reittikoskien kalapaikat alkaneet laittaa voimaan.
Varamasti suurin osa perhokalastajista on sitä mieltä että 64 piirin eteläpuolelta voitaisiin kosket suojella kaikelta kalastamiselta. Se on pieni joukko, joka tälläkin palstalla trollaa, ja joka luonnontaimenen Koskikalastusta puokustelee.
Viisas ihminen suhtautuu mihin tahansa asiaan analyyttisen kriittisesti. Eiköhän edelleen enemmistö perhomiehistä ja naisistakin ole valikoivia kalastajia. Asiat ei ole niin mustavalkoisia. Välillä niitä harmaan sävyjäkin pilkahtaa..... Jotkut laskee kaikki harjukset takaisin, jotkut ottaa maistiksi välikoon kaloja, jotkut ovat jo ison lohensa saaneet ja laskee kaikki takaisin, tai ottaa ruokakalat pienemmistä, jossain on myös pakko laskea naaraat takaisin. Toiset tekee toisin. Yhtälailla niitä vanhempia perhokalastajia on alkanut suhtautumaan kalan vapauttamiseen myötämielisesti.
Jos joku on varmaa niin yleisesti sellaisia ihmisiä jotka ottavat enemmän, ku mitä syövät paheksutaan. Harvemmin ainakaan sosiaaliseen mediaan tulee klassisia kuvia, missä on saapas ja läjä perholla pyydettyhjä tuppitaimenia, tai harreja. Voi tietty olla, että jossain joku tällaista vielä harrastaa.
Jos Pato on kallion väliin leikattu pystyseinä, eikä sivulla ole tilaa kunnon loivalle ja luonnollisen suuaukon kalatielle, betonirummut eivät paljon kaloja houkuta jos tietä edes voidaan rakentaa. Sen sijaan mikäli vanha uoma on rakentamaton, saatetaan siihen saada oikein hien ja loiva pikkujoki, joka antaa kaloille luontaisen kiertomahdollisuuden.
Sitä minä olen aina miettinyt, että miksi kalateihin ei rakenneta kunnon ohtiaista. Niin ala kuin yläpuolelle. VAikka koko joen leveydelle, niin eihän kalalle jää muuta mahdollisuutta kuin lähteä kalatielle. Huolto ja siivouskulut varmaan kalliita, mutta onhan patpjen päälläkin romunkeräysverkko.
Näitä ohjaimia on maailmalla tehty paljonkin. Parhaimmissa ei edes tarvita puhdistusta vaativia välppiä tms. Yksi hyvin toimivaksi osoittautunut laite on ohjain, joka muodostuu viistosta paalurivistä. Paalut päästävät veden läpi, mutta aiheuttavat pyörteitä, jotka ohjaavat smoltit haluttuun suuntaan, siis turbiinien sijaan kalatiehen.
Näitä esiteltiin vaelluskala- ja patoseminaarissa muutama vuosi sitten. Läsnä olivat kaikkien vesivoimayhtiöidekin edustajat.
Pääsyy ohjainten puuttumiseen on se, että ne ovat lisäkustannus. On syytä muistaa, että tässä ehdotetaan lisävelvoitteita kaupalliselle toimijalle, joka ei välttämättä suostu edes teknisen kalatien pitämiseen jatkuvasti vesitettynä, vaikka sen kustannukset ovat kokonaisuutta ajatellen todella mitättömät.
Jos joku on varmaa niin yleisesti sellaisia ihmisiä jotka ottavat enemmän, ku mitä syövät paheksutaan. Harvemmin ainakaan sosiaaliseen mediaan tulee klassisia kuvia, missä on saapas ja läjä perholla pyydettyhjä tuppitaimenia, tai harreja. Voi tietty olla, että jossain joku tällaista vielä harrastaa.
Somessa hyt paheksutaan nykyään vaikka mitä. Ihan liian usein nimenomaan negatiivisia kommentteja lentelee ja pahimmillaan kuvia levitellään pitkin eri medioita toisten reposteltaviksi. Siis ihan asiallisiakin kuvia. Milloin on mitäkin vikaa olevinaan. Moni ei viitsi enää edes laittaa kuvia isompiin ryhmiin, kun aina tuntuu jollain olevan jotain sanomista.
Omasta mielestä lähtenyt hallinnasta tämä toisten kyttäys ja on lajille vain haitaksi. Jos jotain pitää sanoa, niin sen voi hoitaa yksityisviestillä siististi eikä ristiinnaulitsemalla julkisesti. Useampi tapaus ollut perhokalastajien facebookissa kun täysin asiallinen toiminta on tulkittu väärin ja kivenheittely ja ristiinnaulitseminen on alkanut ilman minkäänlaista harkintaa.
Jos joku on varmaa niin yleisesti sellaisia ihmisiä jotka ottavat enemmän, ku mitä syövät paheksutaan. Harvemmin ainakaan sosiaaliseen mediaan tulee klassisia kuvia, missä on saapas ja läjä perholla pyydettyhjä tuppitaimenia, tai harreja. Voi tietty olla, että jossain joku tällaista vielä harrastaa.
Somessa hyt paheksutaan nykyään vaikka mitä. Ihan liian usein nimenomaan negatiivisia kommentteja lentelee ja pahimmillaan kuvia levitellään pitkin eri medioita toisten reposteltaviksi. Siis ihan asiallisiakin kuvia. Milloin on mitäkin vikaa olevinaan. Moni ei viitsi enää edes laittaa kuvia isompiin ryhmiin, kun aina tuntuu jollain olevan jotain sanomista.
Omasta mielestä lähtenyt hallinnasta tämä toisten kyttäys ja on lajille vain haitaksi. Jos jotain pitää sanoa, niin sen voi hoitaa yksityisviestillä siististi eikä ristiinnaulitsemalla julkisesti. Useampi tapaus ollut perhokalastajien facebookissa kun täysin asiallinen toiminta on tulkittu väärin ja kivenheittely ja ristiinnaulitseminen on alkanut ilman minkäänlaista harkintaa.
Tuokin on totta. Sosiaalista mediaa ei kuitenkaan kannata ottaa ehkä ihan liian vakavasti, vaikka se jonkinlainen valitettava ruumiinosa nykyisin tuntuisi olevankin.
Kaikenkaikkiaan kalastus on kuitenkin herrasmieslaji. Sitä en näe vääränä, että kehittyy tiettyjä vastuuseen liittyviä normeja, joiden pyrkimys on sekä luonnon, että kanssa kalamiesten/naisten kunnioittaminen. Ei sitä himokahlaustakaan taideta kovin hyvällä katsoa. Serena on sitä varten, että voi mennä peuhaamaan ja polskimaan.
Sivut
Lisää uusi kommentti