Suomalaista taimentutkimusta
27.12.2018 - 11:32
Tuossa pari linkkiä keskustelun pohjaksi:
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520222/rktltr2013_9.pdf?se...
Tuolla on mielenkiintoisia tutkimustuloksia ainakin luonnontaimenen merkintätutkimuksista Keski-Suomessa ja taimenen kokojakaumasta koskikalastuksessa (Konneveden Siikakoskella). Muutakin mielenkiintoista, mutta noista voisi aloittaa.
Toinen linkki (meritaimenen kuolleisuus verkkokalastuksessa), joka on jäänyt monelta varmaan lukematta, kun on aika tuore:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/jai.13517
Sana on vapaa.
Tuossa paheksunna on myös se hyvä puoli, että esim. tähän paljon parjattuun c&r-kalastukseen se on tuonut hyviä käytäntöjä. Jos kala pitää vapauttaa, ei sitä voi käsitellä miten lystää. Kaikessa on puolensa.
Kyllä kun aikanaa perhorasia oli aktiivinen, niin siellä cr-kalastuksen parjaus oli kyllä paikallaan.
Tosiaan ongittiin rantapenkka täyteen taimenia ja otettiin kuvat, jonka jälkeen kalat laskettiin takaisin.
Tosiaan ongittiin rantapenkka täyteen taimenia ja otettiin kuvat, jonka jälkeen kalat laskettiin takaisin.
Palaute kalojen luokattomasta käsittelystä oli tietenkin paikallaan. Itsekin sitä annoin. Muistelisin kuitenkin, että aika harvoin kyse oli itse asiassa CR-kalastuksesta. Kritiikki koski tavallisesti rannalla ja kivikossa kuvattuja alamittaisia taimenia ym. joiden vapauttaminen ei ole CR-kalastusta. Kuvat olivat myös poikkeuksetta hyvin nuorilta kalastajilta, ja hölmöilyn syynä oli liika into jakaa onnistumisensa somessa.
Joka tapauksessa sielläkin kuvat siistiytyivät jonkin verran ajan myötä.
"Kritiikki koski tavallisesti rannalla ja kivikossa kuvattuja alamittaisia taimenia ym. joiden vapauttaminen ei ole CR-kalastusta."
Alamittaisen, tai vaikka sääntöihin kirjatun emon vapauttamisessa on kyse aivan samasta asiasta. Laki ei pakota ottamaan saalista ja jokainen voi näin ollen nostaa alamittaa ja säätää itselleen vaikka ylämitan, jos siltä tuntuu. Itse lasken isommat ahvenet ja kuhat takaisin. Ruokakalat otan sopivan kokoisista. Silloin, kun kala lasketaan takaisin, kysymyksessä on aina c&r. Joissain kohteissa kalaa ei saa tappaa lainkaan. Tommosia paikkoja voi vältellä, jos ei istu pirtaan.
Vapaa ajan urheilukalastus on koodin murtamista, luonnosta nauttimista ja ainakin toivon mukaan normaaliin elämään liittyvien stressitekijöiden vähentämistä sekä siihen liittyvää oheisnäpertelyä aina vaapun valmistuksesta perhon sidontaan. Yksinkertaistettuna hupia. Lacosten premium pikeepaita päällä ht-kiposso kökkiminen, syönnöstävän lohen perässä aavalla c&k-mielessä ei ole sitä yhtään enempää, tai vähempää ku ylävirtaan tapahtua syönnöstävän paikkataimenen jäljitelmäkalastus pintaperholla paikassa, missä säännöt kieltävät kalan tappamisen.
Toki saa mielikuvitella itsensä aikaan metsästys, keräily ja pulavuodet. Jos c&r-kalastus harmittaa, aina on mahdollista tehdä kansalaisaloite sen kieltämiseksi.
Alamittaisen, tai vaikka sääntöihin kirjatun emon vapauttamisessa on kyse aivan samasta asiasta. Laki ei pakota ottamaan saalista ja jokainen voi näin ollen nostaa alamittaa ja säätää itselleen vaikka ylämitan, jos siltä tuntuu. Itse lasken isommat ahvenet ja kuhat takaisin. Ruokakalat otan sopivan kokoisista. Silloin, kun kala lasketaan takaisin, kysymyksessä on aina c&r. Joissain kohteissa kalaa ei saa tappaa lainkaan. Tommosia paikkoja voi vältellä, jos ei istu pirtaan.
Vapaa ajan urheilukalastus on koodin murtamista, luonnosta nauttimista ja ainakin toivon mukaan normaaliin elämään liittyvien stressitekijöiden vähentämistä sekä siihen liittyvää oheisnäpertelyä aina vaapun valmistuksesta perhon sidontaan. Yksinkertaistettuna hupia. Lacosten premium pikeepaita päällä ht-kiposso kökkiminen, syönnöstävän lohen perässä aavalla c&k-mielessä ei ole sitä yhtään enempää, tai vähempää ku ylävirtaan tapahtua syönnöstävän paikkataimenen jäljitelmäkalastus pintaperholla paikassa, missä säännöt kieltävät kalan tappamisen.
Toki saa mielikuvitella itsensä aikaan metsästys, keräily ja pulavuodet. Jos c&r-kalastus harmittaa, aina on mahdollista tehdä kansalaisaloite sen kieltämiseksi.
En osannut yhdistää näitä ajatuslinjoja viestini sisältöön, mutta kun siitä oli pätkä lainattuna, niin vastataan.
Laki ei pakota ottamaan saalista, mutta rauhoitetun kalan se pakottaa vapauttamaan.
Lisäsin täsmennyksen siksi, että räikeimmät viitatulla sivustolla esiintyneet tapaukset olivat mainitsemani kaltaisia. Niistä ei siis voi syyttää CR-kalastusta kalastustapana.
CR-kalastus tarkoittaa kalastustapaa, jossa saalista ei missään tapauksessa oteta, ei lain pakottamaa vapauttamista. Tämä on hyvin harvinaista meillä. Valtaosa valikoi pääosin saaliinsa, kuten sinä ja minä.
Enpä taida lähteä ajamaan tuollaista kansalaisaloitetta. Aion nimittäin jatkaa kuten tähänkin asti. Kalastan kauden aikana monta vuorokautta CR-paikoissa ja olen harrastanut valikoinnin ohella puhdasta CR-kalastusta 80-luvulta.
Sanoppa joku kalastuksen muoto, missä ois yhtä tiukat ja tarkat säännöt, ku jokialueella tapahtuvassa kalastuksessa noin yleisesti, missä ois yhtä paljon rajoitteita ja missä kalastusa ois säännöstelty yhtä paljon.
Noilla eliittikoskilla käy ainoastaan todella marginaalinen porukka, koska lupahinnat verrattain kovat. Sääntökimara alkaa olemaan myös aika pitkä ja lisää käsittääkseni tulee. Jos viimevuotisen kaltaiset kesät jatkuu, tulee kalastussesonki noilla olemaan myös melko lyhyt. Jos elinkeinon harjoittajille mahdollistetaan harjuksen syyskalastus suvannoilla ym, joiden ei pitäs liittyä kututaimeneen mitenkään, niin emmä tuota vaarallisena pitäisi.
Harjus ei liity järviin juuri ollenkaan. Eikä kyllä se perus mullonenkaan. Jos tuolta joku luonnonnousutaimenen saa, kannattaa melkeinpä laittaa lotto vetämään.
Tuo viimeinen lause vaan kertoo kuinka typeriä ihmiset pahimmillaan on.
Sanoppa joku muu kalastuksen muoto, jossa kalastus kohdistuu tarkoituksellisesti uhanalaiseen rauhoitettuun kalaan.
Aika monetkin lohikalat ja vähän päälle. golobaalisti ja suomessa. Aika monella joella ihan Suomessakin on rasvaevällisen lohen ottaminen kielletty. Kyllä sitä silti myös uistellaan. Suomenlahdella on taitaaa olla jopa kohtuullisen hyvällä prosentilla kala olla siellä syntynyt.
Järvilohi on todella uhanlainen ja sitä uistellaan. Inarin nieriällä pyyhi kovinkaan erinomaisesti myöskään. Saimaan nieriä, jota tulee uhanlaiasen järvilohen ja järvitaimenen sivutuotteena....Kitkajärven taimen on erittäin uhanalainen ja siellä uistellaan...Paanajärveläistä käydään uistelemassa venäjällä, vaikka kanta on todella haikoissa kantimissa.
Eli vetouistelu itseasiassa moninkin paikoin ja meritaimenen eri pyyntimuodot merellä.
Vetouistelu ei koskaan kohdistu pieniin yksilöihin. Vetouistelijat jättävät vaellus- ja lisääntymisreitit kalastamatta. Moni vetouistelija kalastaa todella vastuullisesti. Väkäsetön yksihaarakoukku, joka on raksilla tänä päivänä normi.
Keksi-Suomen luonnontaimenen kalastus perhovälineillä jää todella kauas siitä vastuullisuudesta mitä usitelijat toteuttavat.
Muuten Paanajärven luonnontaimenta perhostellaan Venäjällä ihan Suomalaisten matkaajien toimesta. Kuten myös Laatokan järvilohta ja taimenta. Myös luonnotaimenta perhostellaan täysin ilman sääntöjä niiden lisääntymisjoilla ihan ympäri Suomea korttikoskien ulkopuolella. Kalastuslaissa on syysrauhoitus niiden ainoa suoja.
Valtaosa vetouistelijoiden (ja verkkokalastajien) saaliista järvillä on alamittaista, kasvavaa kalaa.
Taimenen vetouistelua ei harrasteta missään Järvi-Suomessa taimenen syönnösvaellusalueiden (laidunalueet) ulkopuolella. Myös vaellukselle tärkeät salmet ovat suosittuja. Koskien niska-alueita on ollut pakko rauhoittaa järvikalastukselta, kun sekä vetouisteluveneet että mehukattitonkat tapaavat kulkeutua niskoille. Lumpeikkolahdilta ja suolammista taimen iskee harvemmin.
Jotkut kyllä, mutta harvassa ovat uistelijat, jotka kolmihaaroja edes vähentävät (3 käytössä per vaappu), jolleivät säännöt sitä vaadi.
Mitenkäs vastuullisuus Keski-Suomen koskien vaappukalastajilla? Eivät näy ainakaan kaikilla edes kolmihaaroista väkäset poistuvan, edes paikoissa, joissa eväleikattujen istutukset on lopetettu vuosia sitten ja paikallisen luonnontaimenen osuus on muodostanut ison osan saaliista jo pitkään.
Muuten Paanajärven luonnontaimenta uistellaan Venäjällä ihan suomalaisten matkaajien toimesta. Kuten myös Laatokan järvilohta ja taimenta. Uistelu on tärkein suomalaiskalastajien pyyntimuoto. Myös luonnotaimenta kalastetaan uistimin täysin ilman sääntöjä niiden lisääntymisjoilla ihan ympäri Suomea korttikoskien ulkopuolella. Kalastuslaissa on syysrauhoitus niiden ainoa suoja.
Tässä parit vastuuttomat "perholinkit":
www.erakeskus.com
www.taigaerapalvelut.fi
Ihme syyttelyä.
Vetouistelijat uistelee aikusita taimenta ja lohta vaellusalueilta. Perhokalastajat alamittaisia taimenia niiden lisääntymisalueilla.
Entä sitten?
Vetouistelijat uistelee aikusita taimenta ja lohta vaellusalueilta. Perhokalastajat alamittaisia taimenia niiden lisääntymisalueilla.
Entä sitten?
Voi olla edessä montakin ihmettä, jos heittelee kommentteja, vaikka ei edes taimenen biologiaa tunne.
Kun tämä lisääntyminen järvikalastajaa nyt niin kovin huolestuttaa, niin vertaillaanko saaliskalojen "aikusuutta"?
Karkea jako:
Koskikalastus kohdistuu lähes 100-prosenttisesti paikalliseen kalaan. Jokainen 30 sentin ylittänyt kala on kutenut hyvin todennäköisesti ainakin kerran, pienemmissä virtavesissä ja koskissa ehkä jopa 2-3 kertaa. Ne ovat siis jokaisella mittapuulla "aikuisempia" kuin järvien 50-60-senttiset "mittataimenet".
Järvikalastus kohdistuukin lähes 100-prosenttisesti laiduntavaan ja kasvavaan "teini-ikäiseen" kalaan, ei sukukypsiin "aikuisiin". Vain ääriharvat ovat kuteneita, reittivesien järvillä edes reilusti yli 60-senttiset eivät ole välttämättä kuteneet kertaakaan.
Sanoppa joku muu kalastuksen muoto, jossa kalastus kohdistuu tarkoituksellisesti uhanalaiseen rauhoitettuun kalaan.
Monelle alamittaisten meritaimenten kalastaminen siikaverkoilla on harrastus muiden harrastusten joukossa.
Mitä olen 80-luvulta alkaen liikkunut lähes koko avovesikauden veneellä ja kalastellut (vavalla,pilkillä) Espoon ja Helsingin vesillä - myös idemmässä Inkoon ja kotkan vesillä - niin kovin yleistä toimintaahan se näyttää olevan. Tarkoituksella laitetaan verkot paikkoihin joissa juuri taimenta liikkuu ja kaikki lähtee pussiin oli mitat mitä vaan.
Tuossa ihan tyyppiesimerkki: https://www.facebook.com/olli.toivonen.79/videos/10156869550362801/
Nyt on ihmisillä vaikeuksia hahmottaa oleellisia asioita. Vain luonnontaimen on uhanalainen ja rauhoitettu.
Rasvaeväleikattu taimen ei ole uhanalainen eikä rauhoitettu. Rasvaeväleikattu taimen on istutettu pyydettäväksi.
Täällä keskusteltujen reittivesien järvillä taimensaaliista on n.90% eväleikattuja pyydettäväksi istutettuja kaloja. Muualla siellä missä luonnontaimen on rauhoitettu eväleikattujen osuus on vielä suurempi. Järvillä tapahtuva kalastus kohdistuu siis vähintään 90%:sti ei-uhanalaiseen, rauhoittamattomaan istututettuun taimeneen.
Koskilla lähes kaikki poikaset ja iso osa aikuisista kaloista on niitä uhanalaisia rauhoitettuja luonnonkaloja. Parhailla koskilla lähes kaikki kalat on luonnonkaloja. Taimenkosket oikein mainostavat asiaa erilaisilla "Villi taimen" merkinnöillä. Monille koskile mennään nimenoman pyytämään luonnontaimenta. Juuri sitä taimenta, joka on uhanalainen ja rauhoitettu.
Niinpä. Tuoreessa Vapaa-ajankalastaja -lehdessä oli juttu meritaimenen sivusaaliskuolleisuudesta ja sen tutkimuksesta. Sen mukaan pohjanlahdelle istutetut meritaimenet jäivät 1998-2011 tutkimusjaksolla siikaverkkoihin 40-43 mittaisina, kaikkiaan 85 prosenttia meritaimenista saatiin verkoilla Pohjanlahdella ja 66 prosenttia Perämerellä.
Tutkimus: https://www.researchgate.net/publication/326700713_Anadromous_trout_thre...
Sanoppa joku muu kalastuksen muoto, jossa kalastus kohdistuu tarkoituksellisesti uhanalaiseen rauhoitettuun kalaan.
Monelle alamittaisten meritaimenten kalastaminen siikaverkoilla on harrastus muiden harrastusten joukossa.
Mitä olen 80-luvulta alkaen liikkunut lähes koko avovesikauden veneellä ja kalastellut (vavalla,pilkillä) Espoon ja Helsingin vesillä - myös idemmässä Inkoon ja kotkan vesillä - niin kovin yleistä toimintaahan se näyttää olevan. Tarkoituksella laitetaan verkot paikkoihin joissa juuri taimenta liikkuu ja kaikki lähtee pussiin oli mitat mitä vaan.
Tuossa ihan tyyppiesimerkki: https://www.facebook.com/olli.toivonen.79/videos/10156869550362801/[/quote]
Osa näistä kalastajista myy taimenensa - alamittaisetkin, fileenä ravintoloihin pimeästi (jopa marketteihinkin). Näin etenkin Espoon seudulla, ja vain etnisiin ravintoloihin. Kiinalaiset ja turkkilaiset ei todellakaan kysele kalojen alkuperästä/uhanalaisuudesta, kunhan se on tuoretta ja syömäkelpoista ja edullista. Tämä kalan pimeä myynti - aika laaja sellainen, on omakohtaiseti todettu ja usean muunkin taholta todistettu asia Espoon seudulla. Jokunen isompi porukka hommaa pyörittää ja myyntikanavat on valmiina heillä. Kiinni jääneitäkin poliisin taholta on joitakin. Takavarikoituja verkkoja ja muita pyydyksiä on sitten jo melkoinen määrä joka vuosi.....
Vetouistelijat uistelee aikusita taimenta ja lohta vaellusalueilta. Perhokalastajat alamittaisia taimenia niiden lisääntymisalueilla.
Entä sitten?
Voi olla edessä montakin ihmettä, jos heittelee kommentteja, vaikka ei edes taimenen biologiaa tunne.
Kun tämä lisääntyminen järvikalastajaa nyt niin kovin huolestuttaa, niin vertaillaanko saaliskalojen "aikusuutta"?
Karkea jako:
Koskikalastus kohdistuu lähes 100-prosenttisesti paikalliseen kalaan. Jokainen 30 sentin ylittänyt kala on kutenut hyvin todennäköisesti ainakin kerran, pienemmissä virtavesissä ja koskissa ehkä jopa 2-3 kertaa. Ne ovat siis jokaisella mittapuulla "aikuisempia" kuin järvien 50-60-senttiset "mittataimenet".
Järvikalastus kohdistuukin lähes 100-prosenttisesti laiduntavaan ja kasvavaan "teini-ikäiseen" kalaan, ei sukukypsiin "aikuisiin". Vain ääriharvat ovat kuteneita, reittivesien järvillä edes reilusti yli 60-senttiset eivät ole välttämättä kuteneet kertaakaan.
Juurikin näin. Valtaosin taimenen perhokalastus on kuitenkin syönnöstävän kalan pyyntiä ala match the harch. Eri asia ovat tietenkin joet, joissa pyydetään tietoisesti isoa nousukalaa, mutta se onkin jo aika paljon lähempänä perinteistä lohen kalastusta. Poikkeuksena ehkä norssin perässä kirmaava meritaimen, jota tosin pyydetään aika paljon ei välttämättä niin norssia imitoivilla perhoilla. Reittivesillä varsinaisten nousukalojen pyynti joilla on tätä nykyä aikamoista tyhjänpyyntiä.
Rasvaeväleikattu taimen ei ole uhanalainen eikä rauhoitettu. Rasvaeväleikattu taimen on istutettu pyydettäväksi.
Täällä keskusteltujen reittivesien järvillä taimensaaliista on n.90% eväleikattuja pyydettäväksi istutettuja kaloja. Muualla siellä missä luonnontaimen on rauhoitettu eväleikattujen osuus on vielä suurempi. Järvillä tapahtuva kalastus kohdistuu siis vähintään 90%:sti ei-uhanalaiseen, rauhoittamattomaan istututettuun taimeneen.
Koskilla lähes kaikki poikaset ja iso osa aikuisista kaloista on niitä uhanalaisia rauhoitettuja luonnonkaloja. Parhailla koskilla lähes kaikki kalat on luonnonkaloja. Taimenkosket oikein mainostavat asiaa erilaisilla "Villi taimen" merkinnöillä. Monille koskile mennään nimenoman pyytämään luonnontaimenta. Juuri sitä taimenta, joka on uhanalainen ja rauhoitettu.
No niin kait se 90% kohdistuu, koska vaellustaimen on moninpaikoin tapettu sukupuuttoon. Meinaatko, että Kitkalla se tapettiin jokikalastamalla naatikkajoki tyhjäksi? Voi veljet.........
Lisätään sanan "taimensaaliista" eteen sana "ilmoitetusta".
Että näin. Paanajärven taimen ei ole uhanalainen eikä rauhoitettu, luonnonlohi ei ole suomessa missään virallisesti uhanalainen tai lailla rauhoitettu, järvilohi vain luontaisella elinalueellaan, muualla mihin sitä istutetaan se on istutettu pyydettäväksi (taitaa olla jo pari poikkeusta?, tai ainakin tulossa, kannanpelastusistutuksia muihin järviin), ja mitä tuolla vielä oli, saimaannieriää kukaan urpo ei taida edes yrittää nykyisin, merialueelle istutetaan runsaasti eväleikattua meritaimenta pyydettäväksi, oliko vielä jotain...
Suomessa ainoastaan koskilla on olemassa uhanalaiseen ja lailla rauhoitettuun taimeneen selkeästi kohdistettua kalastusta.
Suomessa ainoastaan koskilla on olemassa uhanalaiseen ja lailla rauhoitettuun taimeneen selkeästi kohdistettua kalastusta.
Joo. Oulangan vesistöön niitä nousee nykysellään kohtuullisen surkeita määriä. kts vaikka radiokalavuoden tulokset. Todella vastuullista puuhaa mennä lahtaamaan niitä lihalaatikkotolkulla naapuriin. Pääjärveen ja Paanajärveen laskee muitakin jokia ja eipä niissäkään tulokset kauhean huimia ole, vaikka ovat kalastukselta pannassa.
Melko tekopyhää jeesustelua, kyllä vetouistelijalta. Kuinkahan moni reittivesien uistelija käyttää väkäsettömiä koukkuja, saati on vähentänyt niiden määrää. Se rasvaevällinen pitää kuitenkin laskea takaisin.
Sitäpaitsi kyllä noilta reittikoskilta nousee sitä rasvaeväleikattua. Taitaa Huopanallakin olla näitä kohtuu iso %. Jeesustellaan ihmeessä lisää. Muuta, ku lacosten premium pikeepaita päälle ja ht-kippoon raksia virittämään.
Kauhea tulva denialismia ja taas on näköjään totuudessa pysymisessä isoja vaikeuksia koskikalastusporukoilla.
Se on ihan turhaa. Tiedätte asian itsekkin, kuten kaikki muutkin. Mikään määrä höpöhöpöjuttuja ei muuta todellisuutta. Suomessa ainoastaan koskilla on olemassa uhanalaiseen ja lailla rauhoitettuun taimeneen tarkoituksellisesti ja selkeästi kohdistettua kalastusta.
ja saimaan järvilohi muuten on todella uhanalainen, sekä tyystin sen varassa, paljon emokaloja saadaan kopattua. ko lajin, edes istutettujen pyynti saimaalla on enemmän vähemmän arvelluttavaa. Jeesustellaan lisää. Laitoin itekkin tässä pincin lacosten premium pikeen päälle ja otin housut pois.
Vain istutettujen taimenten pyyntiin vetoaminen järvillä on yhtä kestämätön väite kuin että koskilla kalastus ei olisi taimenille lainkaan vahingollista.
Näiltä oho-verkottajilta tuntuu myös unohtuvan, että alamittainen kala on myös rauhoitettu, onpa sen alkuperä mikä tahansa. Mutta ei, puolustellaan täysin häpeämättä vuosittain tuhansia keskenkasvuisina rauhoitettuja kaloja tappavaa pyyntiä.
Voihan sitä yrittää väännellä tai käännellä, mutta valitettava tosiasia on, että Suomessa on vain kouralllinen taimenen lisääntymisalueita Keski-Suomessa. Ja näissä paikoissa yksi porukka käy kalastamassa ja tappamassa pieniä viimeisiä taimenen poikasia.
Vain istutettujen taimenten pyyntiin vetoaminen järvillä on yhtä kestämätön väite kuin että koskilla kalastus ei olisi taimenille lainkaan vahingollista.
Eikä ole. Järvillä uistelijat tavoittelevat nimenomaan istutettuja kaloja, niitä on järvien taimenista 90-99,9%. Luonnontaimen jos sattuu joskus harvoin tulemaan uistimeen, se on harmillinen vahinko. Kukaan ei niitä uistellen yritä tavoitella, ne ovat rauhotettuja kalastukselta.
Alamittaiset ja rauhotetut taimenet voi vapauttaa, jos sellaisen järveltä sattuu saamaan. Alamittaiset istutetu kalat eivät ole uhanalaisia. Koskilla elävät alamittaiset useimiten ovat.
Ei auta vääntäminen tässä.
Väittäisin että yli 99.9 % keski- Suomen uistelijoista ei edes tavoittele taimenta eikä jalokalaa tule haukipalikoilla koskaan tavoittamaanlaan.
Ja niin, tuo < 0.1 % sitten uistelee sitä eväleikattua istaria.
Mitenkäs keskisuomalaiset perhostelijat? Aika moni tavoittelee sitä pikkuruista luonnontaimenta.
Ja niin, tuo < 0.1 % sitten uistelee sitä eväleikattua istaria.
Mitenkäs keskisuomalaiset perhostelijat? Aika moni tavoittelee sitä pikkuruista luonnontaimenta.
Juu, ihan totta. Tuossa ylempänä tarkoitin taimenen uistelijoita. Suurin osa on niistäkin on siirtynyt muihin lajeihin kun taimen rauhoitettiin ja kun istutukset on vähentyneet. Inarilla käydään vielä paljon taimenta tavoittelemassa uistellen. Mikä on hieno asia kalastusmatkailulle.
Hyvin kiteytetty. Tuo pitäisi saada kyllä loppumaan siksi aikaa että kannat saataisiin elpymään.
Ja niin, tuo < 0.1 % sitten uistelee sitä eväleikattua istaria.
Mitenkäs keskisuomalaiset perhostelijat? Aika moni tavoittelee sitä pikkuruista luonnontaimenta.
Näissä ketjuissa alkaa tämä "Väittäisin että" olla aika klassikko aloituksena. Sitä seuraa aina tuulesta temmattu luku tai jokin muu täysin keksitty väittämä, jonka tukena ei ole mitään todisteita.
Tässä vaihteeksi vähän faktaa täältä Keski-Suomesta.
Kesän kuuminta aikaa lukuun ottamatta, jolloin vedetään kuhaa, uistelevat reittivesien altailla useimmat taimenta ja järvilohta, ajalla syyskuusta jäätymiseen lähes kaikki.
Ja niin, tuo < 0.1 % sitten uistelee sitä eväleikattua istaria.
Mitenkäs keskisuomalaiset perhostelijat? Aika moni tavoittelee sitä pikkuruista luonnontaimenta.
Näissä ketjuissa alkaa tämä "Väittäisin että" olla aika klassikko aloituksena. Sitä seuraa aina tuulesta temmattu luku tai jokin muu täysin keksitty väittämä, jonka tukena ei ole mitään todisteita.
Tässä vaihteeksi vähän faktaa täältä Keski-Suomesta.
Kesän kuuminta aikaa lukuun ottamatta, jolloin vedetään kuhaa, uistelevat reittivesien altailla useimmat taimenta ja järvilohta, ajalla syyskuusta jäätymiseen lähes kaikki.
Taitaapi uhanalaisen syönnöstävän luonnontaimenen järvialtailla olla myös jokusia uistelukisoja. Tämähän se myös on todella vastuullista.
Sivut
Lisää uusi kommentti