Suomalaista taimentutkimusta
27.12.2018 - 11:32
Tuossa pari linkkiä keskustelun pohjaksi:
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520222/rktltr2013_9.pdf?se...
Tuolla on mielenkiintoisia tutkimustuloksia ainakin luonnontaimenen merkintätutkimuksista Keski-Suomessa ja taimenen kokojakaumasta koskikalastuksessa (Konneveden Siikakoskella). Muutakin mielenkiintoista, mutta noista voisi aloittaa.
Toinen linkki (meritaimenen kuolleisuus verkkokalastuksessa), joka on jäänyt monelta varmaan lukematta, kun on aika tuore:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/jai.13517
Sana on vapaa.
Juuri tuollainen on Luken ja varsinaissuomen elyn suositus meritaimenkantojen elvyttämiseksi. Nopein tapa elvyttää kannat on kieltää kalastus joissa 3-5 vuodeksi. Siihen päälle jokisuurauhoituksia ja muita rajoituksia syönnösalueille. Siitä se lähtee. Noi jos saadaan aikaan, plus mittavaa lisääntymisalueiden kunnostusta, niin 20-30 vuoden päästä alkaisi olla taas taimenta.
Voihan sitä yrittää väännellä ja käännellä, mutta Keski-Suomessa on nykyään kunnostusten myötä todennäköisesti jopa enemmän lisääntymisalueita taimenelle kuin uittoperatuissa koskissa 1900-luvun alkupuolella.
Valitettava tosiasia on, että vain kourallinen taimenia selviää syksyisin takaisin lisääntymään järviltä koko maakunnassa. Lisääntymisestä joutuvat vastaamaan paikalliset taimenet, joita onneksi sentään on hyvin.
Taimenen uhanalaisuus liittyy käytännössä kokonaan vaellusvaiheeseen. Paikalliset kannat voivat jopa yllättävän hyvin.
Rajoitukset syönnösalueilla. Siinäpä se tulikin.
Toistetaan: rajoitukset syönnösalueilla.
Esimerkiksi Rautalammin reitillä riittäisivät merkittävään elpymiseen tiukat verkkorajoitukset. Yksi vaelluspoikassukupolvi tarvitsee noin kolme vuotta järvessä ennen paluuta kudulle.
Eipä nuo taimentutkijat halua mitään järkevää edes ehdottaa. Rajoituksia ei haluta, koska ensimmäisenä olisi tulilinjalla omat murot, eli pienpoikasten lahtaus koskilla.
Verkkorajoitukset olisi liian helppo toteuttaa, koska taimenten verkotuspaikat on tiedossa (mikäli sitä edes nykyään tapahtuu). Mielummin paasataan olemattomia ja pidetään hurmosta yllä totaaliverkkokiellosta.
Suoraan Luken laatimasta elvytyssuunnitelmasta:
Lapväärtinjoki - Isojoki:
Nopein ja tehokkain meritaimenkannan suojelukeino vesistössä on jokikalastuksen
kieltäminen (katiskoja, mertoja, madekoukkuja ja suvannoissa onkimista lukuun ottamatta)
3-5 vuodeksi, jonka jälkeen tilannetta voitaisiin tarkastella uudelleen kannan tilan
seurantatietojen perusteella.
Lestijoki:
Kalastus jokialueella tulisi toistaiseksi kieltää
Meritaimenkannan suuren häviämisriskin vuoksi kaikki jokikalastus (katiskoja, mertoja,
madekoukkuja ja suvannoissa onkimista lukuun ottamatta) tulisi lopettaa 3-5 vuodeksi,
jonka jälkeen tilannetta tarkastellaan uudelleen kannan tilan seurantatietojen perusteella.
Näin. Tärkeimmät toimet lisääntymisalueilla. Tietenkin.
Missään muualla juin kekkosslovakiassa ei edes mietittäisi, täytyisikö lisääntyminen turvata. Kaikki kutualueet olisi rauhoitettu.
Täällä mullosia lahtaava väki keskittyy muiden syyttelyyn vaikka oma perseily ei kestä päivänvaloa.
Oulangalla tämänkaltainen kokeilu on päällänsä. Katsotaan miten käypi.
Näissä ketjuissa alkaa tämä "Väittäisin että" olla aika klassikko aloituksena. Sitä seuraa aina tuulesta temmattu luku tai jokin muu täysin keksitty väittämä, jonka tukena ei ole mitään todisteita.
Tässä vaihteeksi vähän faktaa täältä Keski-Suomesta.
Kesän kuuminta aikaa lukuun ottamatta, jolloin vedetään kuhaa, uistelevat reittivesien altailla useimmat taimenta ja järvilohta, ajalla syyskuusta jäätymiseen lähes kaikki.
Taitaapi uhanalaisen syönnöstävän luonnontaimenen järvialtailla olla myös jokusia uistelukisoja. Tämähän se myös on todella vastuullista.
Eiköhän kaikki keskisuomessakin tiedä että ylivoimaisesti suurin osa uistelua on paikallisten ja mökkiläisten soutelua ja ajelua järvellä pari vapaa perässä. Harrastajia on kymmeniä tuhansia. Saaliiksi kelpaa oikein hyvin kuha, ahven ja hauki, saalisvarmimmat kalat. Taimenen ja lohen perässä menee sitten moottoriuistelijat sitä varten varustetuilla veneillä. Niitä on joitakin kymmeniä tai satoja. Saavat taimenen uistelusaaliista valtaosan ja ovat usein aktiivisia siellä missä kalaa vielä istutetaan. Päijänteellä 2015 uistelijoiden kokonaissaalis oli reilut 63 tonnia, taimenta tästä 3,2 tonnia. Eli 5 prosenttia. Näin siis oikeassa todellisuudessa. Taimensaalis käytännössä n.90-95% istutettua kalaa, satunnaiset rauhoitetut luonnonkalat vapautetaan, kuten koskilla.
Ja joo, vielä joitakin uistelukisoja järjestetään, taimenkisat on menneet todella vähiin. En tiedä onko noita enää ollenkaan. Sen tiedät, että jos on, niin luonnonkalojen osuus saaliissa on hyvin pieni, kuten kaikkialla eteläisen suomen järvialtailla kaikkien olemassaolevien tutkimusten mukaan. Senkin tiedän, että koskilla järjestetään perhokalastuskilpailuja. Siis uhanalaisen taimenen poikastuotantoalueilla, eli siellä missä niiden viimeisten uhanalaisten taimenten pitäksi koittaa kasvaa ja lisääntyä.
Vetouistelijoita ei varmaan kukaan pidä jeesuksina. Mutta ihan asiallinen harrastus, siinä missä kaikki muukin kalastus kunhan sitä ei kohdisteta uhanalaisiin kaloihin.
"Vetouistelijoita ei varmaan kukaan pidä jeesuksina. Mutta ihan asiallinen harrastus, siinä missä kaikki muukin kalastus kunhan sitä ei kohdisteta uhanalaisiin kaloihin."
Sitten varmaan pitäisi saimaalla jättää järvilohi kokonaan rauhaan. Tämä nyt verrokkina tuohon mullien pyyntiin.
No niinhän se enimmäkseen jätetään. Suurin osa harrastajista on lopettanut järvilohen uistelun saimaalla kokonaan, vaikka se on kohdistunut 99,9% istutettuun järviloheen. Luonnonkaloja kun on vaan muutama. Kunhan luonnonkanta hieman vahvistuisi, nii voisi jatkuakkin tuo istarien uistelu, kuten ruotsin suurilla järvillä.
Aika, vähissä on enää taimenen uistelu. Vielä vähemmässä verkotus. Eikä kyllä enää taimenta istutetakaan ja harva tyhjää haluaa pyytää.
Tuo totaalinen vapakalastuskielto on kyllä ylimitoitettu toimi Lestijoella.Käytännössä lopettaa esim.Toholammin osakaskunnan alueella myös kirjolohen,harjuksen,hauen ja ahvenen pyytämisen jokialueelta.Osakaskunnan toiminnan pyörittäminen on sidottu vahvasti kirjolohen pyynnistä saatujen lupatulojen varaan.Ei tuo kirjo jaksa hirveästi innostaa mutta osakaskunnan talous pyörii kuitenkin sen varassa.Ainakin valtion tulee rauhoituksen toteutuessa rahallisesti korvata menetys.Parempi on ajalliset rajoitukset koskialueille ja resurssien lisääminen valvontaan,lisäksi taimenen korvaushinta niin korkealle ettei tee mieli ottaa riskiä taimenen tappamisella jos onnistuu sellaisen ylös saamaan.Kovaa vääntöä varmasti tulee olemaan noista suunnitelmista ja ensi kuussa Perho-ja Lestijoki+Lohtajan edustan merialueet pitäisi liittää samaan kalatalousalueeseen,varmasti on siinäkin suhteessa hubaa tiedossa,sen verran merialueen ja jokialueiden intressit eroaa toisistaan.
Eiköhän ne kirjolohi istutukset voi tehdä johonkin lampeen tai sellaiseen jokeen, jossa niiden istuta & ongi -kalastus ei uhkaa häviämisuhan alla olevaa alkuperäistä meritaimenkantaa.
Mutta kun ei vaan voi.
Mutta kun Toholammin alueelta ei löydy kuin 2 järveä joissa voisi tuota kirjolohihommaa pyörittää ja kumpikaan ei osakaskunnan vesialueita,muut lammet ja järvet toivottomia tapauksia,sen tähden tuo joki onkin niin tärkeä.Kaikilla järvi ja lampivesillä riittää valtion kalastuskortti kalastukseen ja niistä ei lupatuloja heru.Suurempi uhka tuo vaparauhoitus on taimenelle kuin rajoituksin tapahtuva kalastus.Kun ei saa kalastaa ei voi olettaa osakaskunnan panostavan valvontaankaan,saati talkootyönä tapahtuviin poikasistutuksiin,vaikka ei niihin tähänkään asti ole tunkua ollut.Sehän on sanomattakin selvä että salakalastus tulee rehottamaan jos ei muuten niin uhasta,kun lätkäistään perusteettomia rajoituksia.
No jos "ei vaan voi" istuttaa muualle, niin sitten ei istuteta ollenkaan. Häviämisuhan alla oleva elkuperäinen meritaimenkanta on ehkä hieman arvokkaampi asia kuin yksi kirjolohen istuta-ja-ongi paikka. Muutaman vuoden rauhoituksen jälkeen voi sitten katsoa voiko tuota kirjolohihommaa jatkaa.
Kalastuksen valvonta on oikein helppoa jos koko joki on rauhoitettu. SIlloin kaikki vavan kanssa joella liikkuvat ovat salakalastajia. Eiköhän tuolla lakeuksillakin sen verran tajuta että elinvoimainen meritaimenkanta olisi nimenomaan kalastajien etu. Jos ei tajua, niin kunnon sakoilla varmaan alkaa tajuamaan.
Lapväärtinjoki - Isojoki:
Nopein ja tehokkain meritaimenkannan suojelukeino vesistössä on jokikalastuksen
kieltäminen (katiskoja, mertoja, madekoukkuja ja suvannoissa onkimista lukuun ottamatta)
3-5 vuodeksi, jonka jälkeen tilannetta voitaisiin tarkastella uudelleen kannan tilan
seurantatietojen perusteella...
Näin. Tärkeimmät toimet lisääntymisalueilla. Tietenkin.
Tietenkin, unohtui rusinanpoimijalta Lapväärtin-Isojoen kohdalla mm. tämä kohta:
"Jos osakaskunnat tekevät jokeen omia meritaimenistutuksia rasvaeväleikatuilla poikasilla kalastuksen tarpeisiin, rasvaeväleikattujen taimenten kalastus voidaan kuitenkin rajoitetuista sallia. Tämä kuitenkin edellyttäisi viikkorauhoituksia ja selvästi nykyistä lyhempää kalastuskautta. Viehekalastuksessa vapautettavien taimenten
vahingoittumisen vähentämiseksi vieheissä tulisi sallia maksimissaan yksi väkäsetön
kolmihaarakoukku ja nostokoukun käyttö saaliskalan kiinniotossa tulisi kieltää."
TIETENKIN unohtui myös samaisesssa suunnitelmassa kerrottu PÄÄSYY sille, miksi Lestijoelle täytyy näinkin tiukkoja rajoituksia ehdottaa. Syyhän on täsmälleen SAMA kuin Sisä-Suomen reittivesillä. Kas, se EI olekaan perhokalastus tai kahlaaminen joessa:
"Kova verkkokalastuspaine meressä on pääsyynä siihen, että Lestijokeen kudulle nousevien meritaimenten määrä on ollut jo vuosikymmeniä erittäin vähäinen ja kantaa uhkaa häviäminen luonnosta."
kuinka ymmärtämätöntä porukkaa on vastaamassa.Meritaimenen etua minäkin olen ajamassa ja tuo vapakalastuksen kieltäminen ei todellakaan ole sitä.Paikalliset kalamiehet eivät varmasti käräytä toisiaan ja valvontaa ei todellisuudessa ole sen jälkeen jos kalastus loppuu.Tähän asti kalamiehet ovat seuranneet toistensa puuhia ja pari kalastuksenvalvojaa välillä kierrellyt pitkin kesää.Haluaisimpa nähdä kellä resursseja valvoa jokivarsia,poliisillako ? Ei varmasti,metsähallituksellako ?,tuskin.Tähän asti on ollut kuitenkin muualtakin kalamiehiä ja se on osaltaan rauhoittanut menoa.Parikymmentä vuotta olen ollut mukana aktiivisesti mukana rasvaeväleikkuu-ja istutustalkoissa,,viimeisen taimenen olen tappanut joskus 90-luvun alkuvuosina Lestijoesta.Kyllähän se on selvä että kaikki tuo loppuu jos ei saa edes haukea heitellä vapavehkein,se kun kuitenkin on ollut keskeisin kohdekala tuossa joella.Muutaman kalamiehen kanssa asiasta puhunut ja aikoivat jatkaa entiseen malliin,kun eivät tähänkään asti muuta kuin haukea heitelleet niin tuskin taimen siitä katoaa.Minä en siihen kuole vaikka tuo rauhoitus tulisikin ,mutta muiden etua ajattelen joille tuo joki on pääasiallinen kalastuspaikka.
Ymmärrän kyllä että joki voi olla monelle tärkeä kalapaikka. Mitään ei kuitenkaan voi saavuttaa jos mitään ei yritetä. Eihän tuon suunnitelman läpimeno ole lainkaan varmaa, ainakaan tuollaisenaan. Kalastuksen rajoittaminen tuntuu meillä kovin vaikealta, varsinkin oman kalastuksen. Tuon suunnitelman on laatinut meidän meritaimenen tutkijoiden kärki, uskoisin sieltä löytyvän osaamista riittävästi tärkeimpien suositusten tekemiseen. Jos joella ei suostuta rajoitustoimiin, niin sitten ei kyllä varmaan suostuta merelläkään. Kaikki tarvitaan näihin talkoisiin, jos jotain halutaan saavuttaa.
Tietenkin, unohtui rusinanpoimijalta Lapväärtin-Isojoen kohdalla mm. tämä kohta:
"Jos osakaskunnat tekevät jokeen omia meritaimenistutuksia rasvaeväleikatuilla poikasilla kalastuksen tarpeisiin, rasvaeväleikattujen taimenten kalastus voidaan kuitenkin rajoitetuista sallia. Tämä kuitenkin edellyttäisi viikkorauhoituksia ja selvästi nykyistä lyhempää kalastuskautta. Viehekalastuksessa vapautettavien taimenten
vahingoittumisen vähentämiseksi vieheissä tulisi sallia maksimissaan yksi väkäsetön
kolmihaarakoukku ja nostokoukun käyttö saaliskalan kiinniotossa tulisi kieltää."
TIETENKIN unohtui myös samaisesssa suunnitelmassa kerrottu PÄÄSYY sille, miksi Lestijoelle täytyy näinkin tiukkoja rajoituksia ehdottaa. Syyhän on täsmälleen SAMA kuin Sisä-Suomen reittivesillä. Kas, se EI olekaan perhokalastus tai kahlaaminen joessa:
"Kova verkkokalastuspaine meressä on pääsyynä siihen, että Lestijokeen kudulle nousevien meritaimenten määrä on ollut jo vuosikymmeniä erittäin vähäinen ja kantaa uhkaa häviäminen luonnosta."
Eikä unohtunut. Laitoin oikein linkinkin tuonne suunnitelmaan muutama sivu taakseppäin, ei liene tarpeen kopioida koko prujua tänne joka sivulle?. Tärkeimmät rajoitustoimet merialueella ja omat parannusehdotukset olen kanssa jo kerran kirjoittanut, kylläkin "nimimerkillä" anonyymi mikä voi vähän vaikeuttaa asian hahmottamista.
Tuolla selkämerellä ja pohjanlahdella on omat erityispiirteensä jotka tuolla suunnitelmassa on myös mainittu? / yleisessä tiedossa, kapea rannikkovyöhyke jolla taimen liikkuu suuren osan vuodesta. Hyvin runsas karisiian verkkokalastuspaine pienisilmäisillä verkoilla samalla alueella. Kukaan tätä ei ole missään vaiheessa kiistänyt, eikä kyllä myöskään maininnut. Hyvä kun nostit aihepiirin esiin, mutta tyyli hieman epäasiallinen, taas kerran.
Keskisuomen koskilla kalastuspaine on monikymmen tai monisatakertainen kertainen / jokikilometri verrattuna Lapväärtin-Isojokeen. Jos nuo meritaimenkannat joella pääsee elpymään, niin kalastus- ja kahluurajoitukset poikasalueilla ovat ilman muuta tarpeen myös siellä jos ja kun meritaimenen kalastus voidaan siellä joskus aloittaa.
Samoin ovat tarpeen merkittävät verkkokalastusrajoitukset merialueella, esim. tuon linkkaamani elvytyssuunnitelman mukaisesti. Oletko nyt tyytyväinen?
Mielestäni on kyllä hitusen hassua verrata keski-suomen reittivesiä rannikkojokiin, tai edes inarin nousutaimenjokiin. Kysymyksessä on dynamiikaltaan täysin eri verrokki. Taitaa iso-joella olla mullosten kalastus aika vähäistä. varmaankin jossain määärin.
Itse uskon myös erkki Norrelin teoriaan, että aikanaan holittomalla istuttamisella pilattiin osittain tuo reittivesien geneettisen pohjan rippeet.
Mitä noihin rajoituksiin tulee, niin kyllä se valitettavasti on niin, että niin pitkään ku tuhoisa verkkokalastus jatkuu, muut joutuvat myös joustamaan vealtavan taimenen suhteen.
Uskon kuitenkin, että noin 20 v verkkokalastaja sukupolvi on aika pitkälti poissa vesiltä. Eri asia on tietty, että jääkö taimenen rippeitä tästä miten paljon jäljelle.
Aikasemmin tuli mainittua Oulanka ja 5 v rauhoitus. En usko, että tästä on todellisuudessa kovinkaan radikaalia hyötyä Uistelu ja verkkokalastus kuitenkin on jatkunut järvillä normaalina. Ylisiirtokalojen määrät on edelleen todella kehnot. Taisi viime vuonna määrä olla n 14 kalaa. Tuohon rauhoitusaikaan pitäisi osua edes yks kunnon nousuvuosi, kuten Torniollekkin annettiin kalan päästä kudulle. Noh. toivotaan. Verkoista ja uistelusta se on tässä tapauksessa kiinni.
Edelleen myös heittäisin pallon, että onko esim. Läsän mullosen tila kovinkaan kehno, jos viime kautena sieltä kepitettiin yli 2k kalaa. Osa tietenkin samoja kaloja, mikä kertoo ehkä siitä, että tuo c&r ei ainakaan tuossa kohteessa aiheuta kovinkaan suurta tuhoa. Kausi oli normaalia vielä kuukauden lyhyempi.
Kovin montaa järvivaeltajaa ei tainnu olla koukutettujen joukossa enkä usko, moisen pyytäminen kovinkaan montaa edes kiinostaa varsinaisesti.
No ei tuo ainakaan hyödyksi ole. Ja noilla näytöillä se porukka voisi olla hieman nöyrempi ja kunnioittaa kalastusmuotoja jotka jättävät mulloset rauhaan.
Kyllä tuosta kaupallisesta puolesta tuon ympärillä on hyötyä, koska noita koskia myös ylläpidetään, seurataan melko tarkkaan, kunnostetaan, hyönteisfaunan tilaa parannetaan ja valvonta taatusti pelaa. ko. kosken taimenen tila taitaa olla tällä hetkellä parempi kuin vuosiin. Eiköhän pidemmällä tähtäimellä myös niitä järvivaelteisia tule kuvioon mukaan enemmän. Se vaatii vaan aikaa ja sitä, että smoltit ei jää verkkoihin.
Oulangan rauhoituksesta napinaa en kyllä ymmärrä. Kala nousee sinne venäjän puolelta ja taimen ei siellä ole rauhoitettu. Onko nyt niin että kun kalastusta järvellä ei voida suomalaisin voimin säännellä, niin ei pidä tehdä mitään? Pitäisikö pitää kilpajuoksu siitä kummalla puolella rajaa saa pyytää isomman osan lopuista kaloista?
Enkä arvostelisi tuolla käyviä suomalaisiakaan. Pitäisikö heidän jättää kalastamatta siksi kun suomen puolella ei saa yhdessä joessa kalastaa? Paanajärvessä ui muitakin kun Oulangan taimenia. Jos joella saisi kalastaa niin olisi sielläkin porukkaa paikat piukkana, monin verroin enemmän kuin suomalaisia paanajärvellä.
Onko tämä jotain edunvalvontajuttua? Missäs on taimenen etu?
Kylähän läsällä on aika isokin osa suurimmista taimenista eväleikattuja, eli järville istutettuja kaloja. Hakeutuvat koskiin vaikka eivät ole leimaantuneet niihin lainkaan. Eli kyllä sieltä järviltä jo koskelle pääsee, smoltit vaan on kovin vähissä. Verkkojen väheneminen on toki eduksi ja vauhdikkaastihan nuo on vähentyneet keskimäärin kaikkialla.
Erkki Norrelin teoriasta kuulisin mieluusti lisää. Kuulostaa todella erikoiselta viimeisten geneettisten tutkimusten valossa.
Osin kyllä, mutta nykytiedon valossa tilanne ei ehkä ole aivan noin synkkä. Viime vuosina on taimenkantojen perimää kartoitettu aika ahkeraan. Vähän joka puolelta on löydetty alkuperäiskantoja, jopa alueilta jonne vieraiden kantojen istukkaita on syydetty 1900-luvun alkupuolelta asti.
Vaikka sekoittumista on tapahtunut runsaasti, ja jotkin kannat on menetetty, pahempi ongelma on todennäköisesti kantojen perimän muokkautuminen liian tehokkaan pyynnin vuoksi.
Kun vuosiluokasta ja vuosikymmenestä toiseen kaikki syönnösvaellukselle lähteneet yksilöt tuhoutuvat järvillä ennen pääsyä kutemaan ja siirtämään "vaellusgeenejä" seuraavalle sukupolvelle, katoaa vaellustaipumus ajan myötä.
Tutkijat ovatkin varmasti oikeassa arvellessaan, että esimerkiksi Rautalammin reitin taimenen laitoskanta on geeneiltään parempi kuin luonnonkannan rippeet. Uusia isoja emojahan ei ole kannasta saatu sen uusimiseen sitten 1970-luvun, jolloin vaeltava kanta ei ollut vielä täysin romahtanut.
Ainakin jotkin jäljellä olevat elinvoimaiset paikalliset kannat tuottavat yhä jonkin verran vaelluspoikasia. Esimerkkeinä pari reittivesien latvavesistöä, joista molemmista on tavattu keväisin järville matkalla olevia smoltteja. Toisesta on saatu taimenia, jotka olisivat kokonsa puolesta, yli 60 senttiä, voineet olla pienehköjä järvivaeltajia, mutta ne ovat kuitenkin paljastuneet tutkimuksissa paikallisiksi yksilöiksi. Toisesta vesistöstä viimeisin tiedossa oleva varmuudella järveltä palannut taimen tavattiin vuonna 1993.
Läsältä ei ole tietääkseni viime vuosina saatu yhtään kookasta eväleikattua taimenta. Leikot ovat olleet kokoa 35-50 cm, ja niitäkin on ollut vain muutama. Mikä lienee suhde? Ehkä yksi leikko sataa evällistä kohden?
Enkä arvostelisi tuolla käyviä suomalaisiakaan. Pitäisikö heidän jättää kalastamatta siksi kun suomen puolella ei saa yhdessä joessa kalastaa? Paanajärvessä ui muitakin kun Oulangan taimenia. Jos joella saisi kalastaa niin olisi sielläkin porukkaa paikat piukkana, monin verroin enemmän kuin suomalaisia paanajärvellä.
Onko tämä jotain edunvalvontajuttua? Missäs on taimenen etu?
Tuo rauhoitus todellakin on paikallaan ja näkisin, että jonkinlainen vuorovuosisysteemi näiden jokien välillä voisi olla järkevä. C&r tuollakin jo jossain määrin on mukana kuvioissa. Kohtuu kokoisia harreja tuolta tuntuisi nousevan. Ei nyt mitään käsivarren kokoa, mutta ko systeemin harjus on melko hidaskasvuinen, jos vertaa vaikka rautalammin reitille kotoutettuun. Löytyy mm statseja harjuksen perhokalastus-kirjasta Lasse Heikkilä. Tämä on sinällään aika loogista, koska kyseessä karuhko vesistö.
Sanoisin kuitenkin näin, että sellainen lihalaatikkoperäinen pyynti rajan toiselle puolelle ei ainakaan ole vastuullista. Tämmöistä on kuitenkin tapahtunut. Se, että jotain asiaa ei ole virallisesti kirjoitetuttu paperille ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö jonkin lajin kanta olisi huonoissa kantimissa. Ongelma ehkä tuon venäjän suhteen on se, että niillä on monia muitakin loistavia taimenvesistöjä, puhumattakaan kalavesistö kokonaisuutena, että focus ko kalaan ei välttämättä ole ehkä ihan siellä, missä pitäis. Toivon mukaan tilanne menee parempaan suuntaan. Inarin malli ei mielestäni ole ratkaisu. Olisi upeata, että Suomessa olisi edes yksi täysin aito ja puhdas taimenkanta. Istutukset ovat onneks tuolla menneet pieleen.
Kitkajärven taimen olisi syytä rauhoittaa toviksi kaikelta kalastukselta. Taimenen suhteen oma kanta on joko täysin c&r, tai sitten ei lainkaan. Tämä on subjektiivinen näkemys ja c&r-tietenkin huomioiden parhaat mahdolliset käytännöt. Jos c&r on jonkun mielestä moraalitonta eläinrääkkäystä, se on kyllä teknisesti itselleni aika paskan maku.
Sivut
Lisää uusi kommentti