Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Suomalaista taimentutkimusta
Anonymous
27.12.2018 - 11:32
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Kuka muka oikeasti niin kuvittelee? Aika harva merelläkään taimenta vartavasten pyytää. Taimenen pennut jää sivusaaliina siikaverkkoihin. Tästä on kyse. Verkko kun ei valikoi esim. sitä onko kala istari, vai luonnossa syntynyt.
Merkkipalautukset kertovat paljon. Niissä ei ole mitään epäselvää.
Kuka muka oikeasti niin kuvittelee? Aika harva merelläkään taimenta vartavasten pyytää. Taimenen pennut jää sivusaaliina siikaverkkoihin. Tästä on kyse. Verkko kun ei valikoi esim. sitä onko kala istari, vai luonnossa syntynyt.
Merkkipalautukset kertovat paljon. Niissä ei ole mitään epäselvää.
Mitkä hiton merkkipalautukset. Mulla oli siikaverkot kuukauden Konnekosken yläpuolella. Eikä yhtään taimenta
verkossa. Ne taimenen pennut ovat siellä koskialueella. Ja kesällä pyysin muyikkua, eikä niissäkään näkynyt taimenen pentuja. Aukaise silmäsi hyvä mies, eläkjä jauha vanhaa mantraa. Minä olen verkottanut säännöllisesti
noin 10v K-kosken ylä ja alapuyolella, enkä ole saanut yhen yhtä merkkitaimenta.
No kuule lukaseppa noita tutkimuksia, kun niissä on ihan selkosuomella kaikki setvitty paikkoja myöden. Ihan kuvan kanssa ja montako kalaa mistäkin. Ei vaadi kovinkaan korkeaa koulutustasoa.
Eli vielä ohjeiden kera. Klikkaa alla olevaa linkkiä.
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520222/rktltr2013_9.pdf?se...
Mene sivulle 12. Siellä on n merkatun taimenen palautuspaikoista kuva. Niitä merkattuja ei ihan kamalasti ole siellä, missä sä pidät verkkoja.
"Vastavirtaan Siikakoskesta Konneveteen tapahtuva smolttivaellus sai edelleen lisävahvistusta.
Siikakoskesta poistuneista ja järvivaellukselle kentien pyrkivistä taimenista 60 % pyydetään
Siikakoski-Mieronvirta-väliltä pääosin verkoilla. "
Täällä kirjoittelee myös oikeasti tutkimuksia lukevia, koulutettuja, sekä muita asioista perillä olevia, joten qukon kehoitukset lukemisesta ovat, noh, omiaan aiheuttamaan lievää huvitusta.
Ottaen huomioon qukon tavattoman alhaisen koulutustaustan, sen että et omaa kokemusta tutkimustoiminnasta, ymmärtämättömyyden vesiekologiasta, sen että kirjoitat taas kännissä, ja sen TOSIASIAN että "tutkimukset" ovat sinulle vain halpa keino trollata ja keksiä perusteluja omille uskomuksille...., ei sinun kuittailut koulutustasosta ja lukemisesta nyt vain osu kohdilleen kehenkään tällä palstalla.
...
.
Ongelma on siinä, että en kyllä ite henk. koht näe tuossa mitään puolueellista. Mitkä kiintiöt? Konneveden ns eliittikoskilla ei saa tappaa yhtään lohikalaa poislukien kirjolohet. Sitäpaitsi kuka korttikosken pyörittäjä on aidosti niin typerä, ettei laittaisi edes istareille jonkilainsta kiintiötä? Eipä tule kovinkaan montaa koskikohdetta ihan heti mieleen, jos nyt ei lasketa lapin jänkiä.
https://konnevedenkosket.fi/saannot/[/quote]
Ensinnäkin, Konneveden kosket ei kuulu suunnitelman piiriin, suunnitelma koski Rautalammin reitin YLÄ osaa, Konneveden kosket sijaitsee alempana.
Toiseksi, "Mitkä kiintiöt" oli ne vuosikiintiöt, luki selkeällä suomenkielellä sekä lainaamassasi tekstissä että sitä edeltäneessä viestissäni, minkä jälkeen rönsyily, väistely ja vänkääminen alkoi.
Korttikoskien pyörittäjät istuttavat pyyntikokoista taimenta ja kirjolohta koskilla alastettaviksi. Rautalammin reitin osakaskunnat istuttavat 2- ja 3-vuotiaita taimenia järvillä kalastettaviksi. Missä ero??? Siinä, että järvillä istutetut kalat kasvavat ennen pyyntiä, koskilla etupäässä laihtuvat. Miksi järveen kalastettaviksi istutetuilla kaloilla pitäisi olla vuosikiintiö, mutta koskiin istutetuilla ei?
Huom: koskilla luonnontaimenen sivusaaliskuolleisuus on kokonaisuudessaan vapakalstuksessa huomattavan paljon suurempaa kuin järvillä. Koskilla päästään keskimäärin jonkin verran alempiin kuolleisuusprosentteihin per kala, mutta koska luonnonkaloja tulee koskilta vähintään monikymmenkertainen määrä, on kokonaiskuolleisuus koskilla huomattavan paljon suurempaa.
Ei tullut sinulta myöntämistä suunnitelman puolueellisuudesta, vaikka se on erittäin räikeää ja silmiinpistävää.
- järviellä viehemäärää ollaan rajoittamassa, koskilla ei
- järville suositellaan vuosikiintiöitä, koskille ei
- järville suositellaan rauhoitusalueita, koskille ei
- järville suositellaan muiden kalojen kalastusta oleellisesti rajoittavia toimia, koskille ei suositella juurikaan edes luonnontaimenen kalastusta rajoittavia toimia
Jatkan keskustelua suunnitelman kirjoittajien ja heidän esimiestensä kanssa. + muutaman muun aasiaan liittyvän tahon kanssa.
Sitten vielä noita yhden aiemman viestisi väitteitä, joista suurinta osaa oli käsitelty jo aiemmin ketjussa:
Jos iso%osuus merkatuista smolteista jää noissa kapeikoissa verkkoihin, kuten noista lapuista on aika selkeästi luettavissa, ni eikö silloin ole aika loogista, että ko toimintaa pitäisi jollain tapaa rajoittaa, jos halutaan että smoltteja jää eloon?
Ketjun ekalla sivulla oli Siikakosken luonnontaimenen merkintätutkimuksista tietoa. Lyhyesti:
Pyyntimuodoittain merkittyjen luonnontaimenten saalis (n = 293 kpl) jakautui seuraavasti:
Perho 250 taimenta 85,3%
Verkko 27 taimenta = 9,5%
Uistin 14 taimenta = 4,8%
Rysä 1 taimen = 0,3%
Pilkki 1 taimen = 0,3%
Nämä oli lähinnä Siikakoskella merkittyjä taimenia. Ne eivät olleet smoltteja, vaan jokipoikasia ja isompia/aikuisia taimenia. Tutkimus suoritettiin 2007-2012, jona aikana kalastus siikakoskella on ollut keskimäärin HYVIN vähäistä verrattuna nykytilanteeseen. Nyt kalastuspaine ja koskien taimensaalis on MONINKERTAISIA verrattuna 2007-2012 keskiarvoon. Jos koe uusittaisiin, tulisi siikakoskelta merkkipalautuksia luultavasti 93-97%. Jos vertailet eri pyyntimuotojen tutkittuja kuolleisuusprosentteja, on aika selvää että eniten suoraa kalastuskuolleisuutta Siikakosken taimenelle tapahtuu nykyisin Siikakoskella. Koskikalastuksen välilliset ongelmat lienevät kuitenkin merkittävästi isompi ongelma.
Siitä samaa mieltä, että keskustellun suunnitelman rauhoitusalueet tai ainakin osa niistä sopivat hyvin verkkokieltoalueiksi, tai ehkä mieluummin verkkorajoitusalueiksi joissa verkkokalastusta tulisi säädellä määrällisesti ja ajallisesti nykyistä tiukemmin. Vapakalastuksen rajoituksen tai kieltämisen ehdottaminen näillä alueilla hipoo huonoa vitsiä. Pikkupojat eivät saisi heittää mökkilaiturilta haukea mutta itse kyllä saataisiin kalastaa tietoisesti uhanalaisia luonnontaimenia poikastuotantoalueilla. Suoraan sanottuna pöytistyttävää!
Jatkan myöhemmin vielä kertaalleen noista muista jälleen kerran esiin nostamistasi asioista, joista suurin osa on käsitelty jo aiemmin. Ihmeen nopeasti tunnut unohtavan asiat jotka ei istu uskomuksiisi.
" Miksi järveen kalastettaviksi istutetuilla kaloilla pitäisi olla vuosikiintiö, mutta koskiin istutetuilla ei?"
Mulle on teknisesti aivan paskan maku. Pyytäkööt niin paljon noita 60 cm pentuja ku lystäävät. Eikö se nyt silti olisi hienompi saada siiman päähän kunnon mörkö? Nykysellä villin lännen menolla on istarillakin aika kehnot saumat kasvaa kehukokoon. Tiedossa on, että tuolla reitillä on muinoin ollut paljonkin yli 5kg kalaa uimassa selillä. Nykyisellään?
Ja itseasiassa aivan yhtä teknisesti paskan maku mulle, vaikka saisi uistella 40 vavalla. Luonnonkalat pitää lainsäädännön mukaan laskea kuitenkin takaisin.
Jokainen vaatikoon kalastukseltaan minkälaista laatua lystää, mutta en itse kyllä minkään 50-60 cm järvivaelteisen istarin perässä kauhean pitkiä matkoja matkaisi.
Ja sinällään, jos tuonnepäin lähtis kalaan, ei mua henk. koht. se nousukas niin kiinosta, mutta yli 60 cm mullonen kyllä. Varsinaiseen nousukalan pyyntiin(tai laskukalan) kun on SUomessa olemassa pari mielenkiintoisempaa kohdetta. Jos nyt tässä pitäs olla itsekäs, ajattelisin, että oikeastaan aika sama lähteekö tuolta yhtään kalaa vaeltamaan. Mullosta reitillä on kohtuu hyvin. Muttajoo. Kyllä nyt ehkä kuitenkin koen aika surullisena, että parhaiten säilyneitä reittipätkiä SUomessa ja kalaston tila on mennyt noin alas.
itse konnekosken säännöistä en tiedä, enkä varsinaisesti piittaa. Uskoisin, että jos kohde kunnostetaan, onse jo investointina sen tasoinen, että eiköhän sinne aika paljon jouduta tiukennuksia tekemään. Ihmettelen kyllä jos ei.
Mulle on teknisesti aivan paskan maku. Pyytäkööt niin paljon noita 60 cm pentuja ku lystäävät. Eikö se nyt silti olisi hienompi saada siiman päähän kunnon mörkö? Nykysellä villin lännen menolla on istarillakin aika kehnot saumat kasvaa kehukokoon. Tiedossa on, että tuolla reitillä on muinoin ollut paljonkin yli 5kg kalaa uimassa selillä. Nykyisellään?
Ja itseasiassa aivan yhtä teknisesti paskan maku mulle, vaikka saisi uistella 40 vavalla. Luonnonkalat pitää lainsäädännön mukaan laskea kuitenkin takaisin.
Jokainen vaatikoon kalastukseltaan minkälaista laatua lystää, mutta en itse kyllä minkään 50-60 cm järvivaelteisen istarin perässä kauhean pitkiä matkoja matkaisi.
Jaahas, puppugeneraattori heittää läppändeerusta nopeammin kuin ehdin korjaamaan.
Konneveden kosket joita taisit kutsua "eliittikoskiksi" (mitä sitten tarkoittanee), on enimmäkseen loppuunmyytyjä ja sinne on kova tunku vaikka aika harva saa 60cm kaloja. 60cm taimen on todella komea saalis missä ajassa tai paikassa tahansa. Erityisen arvostettu monissa "piireissä" on 60cm "kirkas" järvivaelteinen taimen, oli se smolttikoossa istutettu tai luonnonkala. Joillekkin ei kyllä istutetut kalat ilmeisesti kelpaa?, mutta kehumillasi Ruotsin suurilla järvillä ne kelpaavat kalastusmatkailijoille erittäin hyvin, samoin lähes kaikkialla maailmassa missä massiivinen istutustoimita luo massiivisen hyvät puitteet kalastukselle ja kalastusmatkailulle.
Tandefelt sai Konneveden Kellankoskesta 2016 n. 9 kilon taimenen. Sellaisia kaloja on saatu aniharvasta maasta maailmassa ikinä. Järviltä näitä isomuksia tulee useammin. Istutettuja lähes kaikki, mutta siinä on se loistava puoli että tällöin uhanalaiselle suurkalalle ei voi mitenkään aiheutua pyyntitapahtumasta haittaa, ja lisäksi kalan voi niin halutessaan ottaa saaliiksi ja juhla-ateriaksi tai vaikka "trofeeksi" seinälle, jos sellainen kiinnostaa.
Tällä kertaa peukkua ja plussaa.
Tätä olen ihmetellyt pitkään. Halutaanko koskiin mullosia vai vaeltajia?
Jos vaeltajia, niin poikastuotanto pitää saada korkealle tasolle (= erittäin merkittäviä rajoituksia poikasalueilla kalastukseen ja kahlaamiseen). Lisäksi paikallisten kalojen kantaa oli harvennettava merkittävästi, jotta vaeltajien suhteellinen osuus kutukannasta saadaan nousemaan. Mitä luultavimmin vaatisi myös laitospoikasten massiivisia istutuksia (rautalammin reitin laitoskannassa vaellusperimää paljon enemmän kuin kokien paikallistuneissa kannoissa). Nyt koskilla toimitaan 99-100% päin vastoin.
Jos taas halutaan mullosia, niin sitten pitäisi pitää suu aika supussa liittyen järvillä tapahtuvaan kalastukseen.
Jos sekä että, niin sitten tuonne välimaastoon pitää haarukoitua.
Ruotsin järvistä oli jo keskusteltu aiemmin. Tässä alla yksi muistutus. Verkkokalastuksen määrässä Ruotsin suurilla järvillä on iso ero Suomen järviin, mutta muitakin ERITTÄIN merkittäviä eroja on. Tässä alla siis Vänern vs. Konnevesi, joita halusit jossain vaiheessa rinnastaa. Vänern on erittäin merkittävä Ruotsalainen kalastusmatkailukohde, jonka kalastus perustuu lähes täysin massiivisiin istutuksiin ja järvillä tapahtuvaan vetouisteluun. Tässä on toinen valtava ero Ruotsin ja eteläisen Suomen suurien järvien välillä. Istutustoiminnassa on massiivinen ero. Kolmas hyvin iso ero Vänernin ja Suomen järvien välillä on se, että Vänernillä koski/jokikalastus on lähes täysin kielletty, Suomen järvien taimenen lisääntymis alueilla ei kieltoja juuri ole vaikka uhanalaisuus luokituksessa ollaan Suomessa huonommalla tasolla kuin Vänernillä.
Vänernin pinta-ala 5600 km2, Konneveden 190 km2
Vänernin tilavuus 153 km3, Konneveden 2 km3
Vänernillä rantaviivaa 1800 km, Konnevedellä 640 km
Vänern pyöreä allas, Konnevesi kapea ja rikkonainen
Kokonsa ja luontensa puolesta Vänern vertautuisi paljon paremmin Inarinjärveen, jossa taas vesivoimatuotanto ei haittaa taimenta kuten Vänernissä ja jossa mm. tästä syystä taimenen luonnonkannat ovat paljon paremmat. Vaikka verkkokalastus Inarilla paljon voimakkaampaa.
Vänernin lohikalat:
Vänernissä on jäljellä kolme vaeltavaa taimenkantaa, Klarälvsöring, Gullspångsöring ja Tidanöring.
Tuhoutuneita järvellä vaeltaneita kantoja useita, mm.Åmålsån, Norsälven, Borgviksån, Byälven,
Upperudsälven, Vänerns utlopp (Göta älv), Lidan och Varnan.
Jokien taimenkannat on kuolleet sukupuuttoon lähinnä voimalaitosrakentamisen seurauksena.
Pienempien jokien ja purojen taimenkannat enimmän tai vähemmän paikallisia.
Vänernin luonnontaimenen kantojen tila on ruotsalaisessa luokituksessa huono (ainoastaan ankerias yhtä huonossa luokituksessa Vänernillä). Vaeltavan taimenen lisääntymisalueilla poikastiheydet hyvin alhaisia (alempia kuin Konneveden koskilla), paitsi Gullspångsforssenilla hyviä (samaa tasoa Simunankosken kanssa). Padottuun Klarälveniin nousevat taimenet lähinnä istukkaita, 2012 oli hyvä taimenen nousuvuosi mutta luonnokaloja vain 86 kpl (8%). 2013 vielä parempi ja luonnonkaloja noin 130 kpl (n. 12%). (Konneveden koskilla luonnonkaloja 50-80%). 1996-2011 välillä Klaraälvillä luonnonkaloja 10-50 kpl (3-10%). Klarälven on suuri joki, pituus 460 km ja keskivirtaama 165 m3. Joessa useita voimaloita, ja luonnonkaloja siirretään voimaloiden ohi vapaille kutualueille. Poikastiheydet kutualueilla alhaisia (0,8-7,9 / aari). Tulokset ovat parantuneet koealojen kunnostustoimien myötä. 2010-luvulla poikasmäärät ja luonnossa syntyneiden emokalojen jokeen kutemaan nousevat määrät ja osuus nousutaimenista ovat lähteneet nousuun (n. 25 kpl -> n. 100 kpl / n. 5% -> n. 12%)
Klaraälven on toiminut myös Gullspångsälvenin lohen geenipankkina, mutta kannat ovat Klaraälvenillä jo voimakkaasti sekoittuneet, Klarälveniin nousevan Gullspång-lohen geeniperimästä oli jäljellä 2010 luvun alussa 60% .
Vänernin lohikalojen (lohi + taimen) kalastus perustuu täysin istutuksiin. Vaeltavan taimenen ja lohen kutujoissa Gullspångsälvenissä ja Klarälvenissä kaikenlainen kalastus on kielletty (Klarälvenillä vähäistä rajoitettua vapakalastusta). Smoltteja istutetaan vuosittain 325.000 - 425.000. Luonnonkalat (rasvaevälliset) olleet rauhoitettuja vuodesta 1993. Pientä elpymistä padottujen jokien kutualueilla on tapahtunut 2010-luvun alussa.
Kaikki järviin istutettavat kalat viljellään Klarälvin alimman voimalan alta pyydetyistä emokaloista. Emokalapyynnissä on ollut ongelmia saada riittävästi emoja, varsinkin Gullspångs-lohen ja Klarälv-taimenen osalta. Merkintätutkimusten mukaan poikasten eloonjäänti Vänernillä laskenut samaa tapaan kuin Suomessa, 1960-luvun n. 10%:sta 2000-luvun n. 2%:iin.
Vänernin alueen kalastusmatkailu perustuu lähes täysin lohen ja taimenen massiivisiin istutuksiin ja järvellä tapahtuvaan uisteluun. Gullspångsälven vielä voimakkaammin valjastettu sähköntuotantoon kuin Klarälven. Kuten suurin osa järveen laskevista joista.
Tiedot etupäässä tuolta: https://www.lansstyrelsen.se/download/18.2e0f9f621636c8440272ec0f/152872...
https://sv.wikipedia.org/wiki/Klarälven
https://www.fortum.com/about-us/our-company/our-energy-production/our-po...
Jäpäköyrä, pusy kuulolla, huomenna tai ylihuomenna sinua luultavasti kiinnostavaa ja aika tärkeää asiaa.
Tässäpä mielenkiintoisia havaintoja somettavan keskivertokalastajan vaikutuksesta lisääntymiskokoisiin kaloihin. Sovellettavissa varmaan myös taimeneen joessa, järvessä ja merellä:
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0165783619303133
"We found that handling time and air exposure of large bull trout subjected to photography and measurement was long (112 s) and associated post-release mortality was high (10 dead / 30 fish; 33 % after 24 h observation). Immediate release mortality was also high (3 dead / 20 fish; 15 %). These levels of mortality, combined with high angler effort, can potentially lead to population-scale declines at C&R fisheries."
Vänernin pinta-ala 5600 km2, Konneveden 190 km2
Vänernin tilavuus 153 km3, Konneveden 2 km3
Vänernillä rantaviivaa 1800 km, Konnevedellä 640 km
Vänern pyöreä allas, Konnevesi kapea ja rikkonainen
Kokonsa ja luontensa puolesta Vänern vertautuisi paljon paremmin Inarinjärveen, jossa taas vesivoimatuotanto ei haittaa taimenta kuten Vänernissä ja jossa mm. tästä syystä taimenen luonnonkannat ovat paljon paremmat. Vaikka verkkokalastus Inarilla paljon voimakkaampaa.
Vänernin lohikalat:
Vänernissä on jäljellä kolme vaeltavaa taimenkantaa, Klarälvsöring, Gullspångsöring ja Tidanöring.
Tuhoutuneita järvellä vaeltaneita kantoja useita, mm.Åmålsån, Norsälven, Borgviksån, Byälven,
Upperudsälven, Vänerns utlopp (Göta älv), Lidan och Varnan.
Jokien taimenkannat on kuolleet sukupuuttoon lähinnä voimalaitosrakentamisen seurauksena.
Pienempien jokien ja purojen taimenkannat enimmän tai vähemmän paikallisia.
Vänernin luonnontaimenen kantojen tila on ruotsalaisessa luokituksessa huono (ainoastaan ankerias yhtä huonossa luokituksessa Vänernillä). Vaeltavan taimenen lisääntymisalueilla poikastiheydet hyvin alhaisia (alempia kuin Konneveden koskilla), paitsi Gullspångsforssenilla hyviä (samaa tasoa Simunankosken kanssa). Padottuun Klarälveniin nousevat taimenet lähinnä istukkaita, 2012 oli hyvä taimenen nousuvuosi mutta luonnokaloja vain 86 kpl (8%). 2013 vielä parempi ja luonnonkaloja noin 130 kpl (n. 12%). (Konneveden koskilla luonnonkaloja 50-80%). 1996-2011 välillä Klaraälvillä luonnonkaloja 10-50 kpl (3-10%). Klarälven on suuri joki, pituus 460 km ja keskivirtaama 165 m3. Joessa useita voimaloita, ja luonnonkaloja siirretään voimaloiden ohi vapaille kutualueille. Poikastiheydet kutualueilla alhaisia (0,8-7,9 / aari). Tulokset ovat parantuneet koealojen kunnostustoimien myötä. 2010-luvulla poikasmäärät ja luonnossa syntyneiden emokalojen jokeen kutemaan nousevat määrät ja osuus nousutaimenista ovat lähteneet nousuun (n. 25 kpl -> n. 100 kpl / n. 5% -> n. 12%)
Klaraälven on toiminut myös Gullspångsälvenin lohen geenipankkina, mutta kannat ovat Klaraälvenillä jo voimakkaasti sekoittuneet, Klarälveniin nousevan Gullspång-lohen geeniperimästä oli jäljellä 2010 luvun alussa 60% .
Vänernin lohikalojen (lohi + taimen) kalastus perustuu täysin istutuksiin. Vaeltavan taimenen ja lohen kutujoissa Gullspångsälvenissä ja Klarälvenissä kaikenlainen kalastus on kielletty (Klarälvenillä vähäistä rajoitettua vapakalastusta). Smoltteja istutetaan vuosittain 325.000 - 425.000. Luonnonkalat (rasvaevälliset) olleet rauhoitettuja vuodesta 1993. Pientä elpymistä padottujen jokien kutualueilla on tapahtunut 2010-luvun alussa.
Kaikki järviin istutettavat kalat viljellään Klarälvin alimman voimalan alta pyydetyistä emokaloista. Emokalapyynnissä on ollut ongelmia saada riittävästi emoja, varsinkin Gullspångs-lohen ja Klarälv-taimenen osalta. Merkintätutkimusten mukaan poikasten eloonjäänti Vänernillä laskenut samaa tapaan kuin Suomessa, 1960-luvun n. 10%:sta 2000-luvun n. 2%:iin.
Vänernin alueen kalastusmatkailu perustuu lähes täysin lohen ja taimenen massiivisiin istutuksiin ja järvellä tapahtuvaan uisteluun. Gullspångsälven vielä voimakkaammin valjastettu sähköntuotantoon kuin Klarälven. Kuten suurin osa järveen laskevista joista.
Tiedot etupäässä tuolta: https://www.lansstyrelsen.se/download/18.2e0f9f621636c8440272ec0f/152872...
https://sv.wikipedia.org/wiki/Klarälven
https://www.fortum.com/about-us/our-company/our-energy-production/our-po...
Yksi melko merkittävä ero on, että Rautalammin reitti on myös säilynyt lähes täysin alkuperäisessä kunnossa puroineen ja jokineen. Ihmivaikutus huomattavasti vähäisempi. Reitti on huomattavasti sokkeloisempi ja siihen kun vielä yhdistää moninkertaisen verkkoponnistuksen. Ruotsissa on monia kohtuu kovan kalastuspaineen alla olevia koskikohteita, joissa kannat ovat hyvällä mallilla esim. vaikka vindel, joka on padon ja kalatien takana.
Se isoin ero on kalastuskulttuuri ja myös ympäristökulttuuri, joka ei perustu maksimaaliseen hyödyntämiseen ja luonnon raiskaamiseen, kuten suomessa. Tämä kun muuttuu, niin asiat alkavat menemään parempaan suuntaan.
Tällä kertaa peukkua ja plussaa.
Tätä olen ihmetellyt pitkään. Halutaanko koskiin mullosia vai vaeltajia?
Jos vaeltajia, niin poikastuotanto pitää saada korkealle tasolle (= erittäin merkittäviä rajoituksia poikasalueilla kalastukseen ja kahlaamiseen). Lisäksi paikallisten kalojen kantaa oli harvennettava merkittävästi, jotta vaeltajien suhteellinen osuus kutukannasta saadaan nousemaan. Mitä luultavimmin vaatisi myös laitospoikasten massiivisia istutuksia (rautalammin reitin laitoskannassa vaellusperimää paljon enemmän kuin kokien paikallistuneissa kannoissa). Nyt koskilla toimitaan 99-100% päin vastoin.
Jos taas halutaan mullosia, niin sitten pitäisi pitää suu aika supussa liittyen järvillä tapahtuvaan kalastukseen.
Jos sekä että, niin sitten tuonne välimaastoon pitää haarukoitua.
Mielestäni ei pitäisi olla supussa. Suomalaista kalastuskulttuuria pitäisi tökkiä mahdollisimman paljon. Me kun kovasti parjaamme naapureita, virossa on enemmän alkuperäiset meritaimenkannat, mitä meillä. Suomessa taimenkantojen tila suheessa vesistöjen määrään on euroopan surkeimmalla tasolla.
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0165783619303133
"We found that handling time and air exposure of large bull trout subjected to photography and measurement was long (112 s) and associated post-release mortality was high (10 dead / 30 fish; 33 % after 24 h observation). Immediate release mortality was also high (3 dead / 20 fish; 15 %). These levels of mortality, combined with high angler effort, can potentially lead to population-scale declines at C&R fisheries."
Ei tuossa ole mitään uutta. Tuon takia joissain kohteissa on kielletty kalan nostaminen pois vedestä kokonaan johtaen kalasturikkomukseen.
On siinä uutta se, että koejärjestely muistutti enemmän käytännön kalastustilanteita kuin useimmissa cr-tutkimuksissa. Ei ole varmaan kenellekkään yllätys, että suurin osa viimeaikaisista cr-tutkimuksista on cr-kalastuksen puolestapuhujien suorittamia ja tavoitteena on saada alhaisia kuolleisuuslukemia. Suurin ero 60-80-luvun suuriin kuolleisuusprosentteihin selittyy sillä että silloin osa tutkimuksesta suoritettiin tavoitellen korkeampia kuolleisuuslukuja. Paremmat cr-käytännöt selittää paljon vähemmän.
Tiedättehän: vale, emävale, tutkimus, tilasto. Siinä on useinmiten hitunen perää.
Tutkimus oli myös aika tuore, sekin oli uutta.
Kuolleisuuslukemat tuossa oli aika hurjia ja ehdottomasti sitä mieltä että esim. noilla konneveden koskilla kuolleisuus on hyvin paljon pienempää. Sitten jos lämpötilaraja nousee tuonne 22 asteeseen, niin sen lähellä aletaan liikkumaan tämän tukimuksen lukemien lähellä ainakin isompien kalojen osalta. Minun mielestä sekään ei kyllä olisi mikään iso ongelma, vaan poikasten vähyys.
"Se isoin ero on kalastuskulttuuri ja myös ympäristökulttuuri, joka ei perustu maksimaaliseen hyödyntämiseen ja luonnon raiskaamiseen, kuten suomessa. Tämä kun muuttuu, niin asiat alkavat menemään parempaan suuntaan."
Ruotsissa on moninverroin enemmän patoja joissa kuin Suomessa. Siellä on siitä huolimatta myös huomattavasti enemmän myös vapaita jokia. Maantiede, topografia ja myös sadanta ovat täysin erilaiset kuin Suomessa. Maantieteelle ja paikalliselle ilmastolle emme mahda mitään.
Ruotsissa on myös hyvin vakavia ongelmia ympäristöasioissa ja kalakannoissa, minusta ei ole mitään järkeä verrata kaikkea aina Ruotsin parhaisiin löydettävissä oleviin verrokeihin. Jos haluaa antaa todellisuudesta poikkeavaa kuvaa, niin sitten kyllä. Ruotsista löytyy myös valtavia määriä jokivesiä ja puroja joissa taimenkannat ovat erittäin huonossa kunnossa. Ei siellä kaikkialla kaikki ole paremmin, päinvastaisiakin verrokeita löytyy jos niin halutaan. Sen toki myönnän, että jäljessä ollaan Ruotsia, meillä on myös kalastajia suurin piirtein sama määrä kuin ruotsissa mutta pinta-ala vaan puolet ja virtavesiä ehkä viidesosa. Vapaita virtavesiä vielä pienempi osa.
No vaikka verrokiksi ottaisi viron, siellä taimen on paremmalla mallilla. Uskon kyllä tosin vakaasti, että uusi kalastuslaki ja muutenkin muutokset asenteissa mahdollistavat sen, että fenix nousee tuhkasta.
Ruotsi on siinä mielessä hyvä verrokki, että meillä on paljon samankaltaisia vesiä ja jopa yhteisiä vesiä.
Tarkoitin sitä, että hyvin usein verrataan Suomen jotain kohdetta Ruotsin parhaaseen kohteeseen. Kun etsiskelin noita aiemmin mainitsemiasi Kitkan nollikaslukuja, niin sieltä sattui silmään jonkun 70-luvun tutkimuksen tekstistä vertailuarvoja Ruotsin pohjoisosien tutkimuksista. Ruotsin verrokilla oli sen mukaan aivan onnettomia nollikaslukuja.
Jokainen joki ruotsissa ei ole Vindel. Siellä on todella surkeassa jamassa olevia jokia myös. Ja ilman mitään ilmiselvää syytä kuten liallinen kalastus, vedenlaatuongelmat, kutupaikkojen puute tms. Vain yksi voi olla paras. Suurin osa on joka tapauksessa huomattavasti huonompia, vaikka mitä tekisi. Kaikki taimenkannatkaan ei ole ominaisuuksiltaan yhtä elinvoimaisia edes luonnostaan.
Virossakin on kalastuspaine hyvin vähäistä verrattuna Suomeen. Tai ainakin ollut. Kalastuskultturin osalta taas tiedän, että joillain meritaimenjoilla on paikallisten kalaseurojen jäsenet olleet ainakin vielä muutama vuosi sitten jatkuvassa vahdissa syksyisin, jokisuissa ja joissakin on ollut verkkoja välittömästi jos ei vahdit ole paikalla. Tällaista ei Suomessa sentää lähellekkään samassa mittakaavassa tapahdu.
valitettavasti tapahtuu. parhaillaan tullut vastaan useamman merkkaamattoman verkon jata. Eikä tästä taida olla montaakaan vuotta ku simojoelta ongittiin laittomat verkot pois. meillä saa myös verkottaa joillakin jokialueilla ihan luvan kanssa,
Jokainen kohde on oma biotooppinsa, mutta kyllä mielestäni näitä voi ja pitääkin verrata. Noin yleisesti asioissa pyritään parhaaseen mahdolliseen, en ymmä, miksi kalavesissä pitää heittää potentiaali hukkaan?
No kun ei lähellekkään samassa mittakaavassa tapahdu meillä kuin Virossa.
Siellä kalaseurojen jäsenet vahtivat jokia vaikka jokikalastus on kiini. Täällä mangutaan että kalastuskautta pitä jatkaa ettei tule salakalastajia. Onhan noissa kulttuureissa eroja ainakin ääripäissä.
En ihan ymmärtänyt että mitä nyt siten pitää verrata. Jos meritaimenkantoja, niin Suomessa tilane huono ja töitä paiskitaan että paranisi. Jos taas piti verrata Suomen keskimääräisiä taimen lukuja Ruotsin parhaisiin, niin pitääkö Ruotsalaisten sittenverrata sikäläisiä keskimääräisiä lukuja Suomen parhaisiin. Aika harvaan jokeen Ruotsissa nousee Juutuan nousukasmääriä. Suurimmassa osassa Ruotsin koskilla nollikasmäärät on huonompia kuin esim. Simunankoskella. Verailuja voi tehdä ihan miten päin vaan.
No vaikka verrokiksi ottaisi viron, siellä taimen on paremmalla mallilla. Uskon kyllä tosin vakaasti, että uusi kalastuslaki ja muutenkin muutokset asenteissa mahdollistavat sen, että fenix nousee tuhkasta.
Ruotsi on siinä mielessä hyvä verrokki, että meillä on paljon samankaltaisia vesiä ja jopa yhteisiä vesiä.
Mihinkä perustuu olettamus, että Virossa taimen olisi paremmalla mallilla. Kalastuspaikat eroavat Suomesta miltei täysin ja jokien profiilit.
Luonnontaimenkantoja on liki sadassa eri pienissä joissa ja niiden sivuhaarjojen puroissa, mutta taimentiheydet eivät ole kuitenkaan kovin suuria, löytyy kuitenkin ns. kätkettyjä aarteita, äkkiä nekin lähtisivät, jos Viroon rupeasi lappamaan porukkaa enemmänkin. Jouduttaisin tekemään tuki-istutuksia ja kalastuksen säätelyä. Ehkä tosiaan Viron luonnontaimenen "onni" on, että parhaat paikat ovat risukkoisia ja rytekköisiä, kristallinkirkkaista puroissa on tavattoman arkoja taimeninia. Järvitaimentahan Virossa ei ole, on vain jokiin nousevaa meritaimenta ja niitä jotka jäävät pieniin jokiin ja puroihin muodostaen paikallisia kantoja.
On virolaisilla omat kalastustapannsa:
https://kalastus.com/keskustelu/arkistot-kaikkea-kalastuksesta-arkisto-2...
Tuollahan on tehty vasta isompi jokivesien vapauttamisprojekti, pääosa rahoituksesta tulee Eu:lta ja loput Viron valtiolta.
https://eralehti.fi/2018/12/12/valtava-padonpurku-urakka-viron-parnujoessa/
https://www.perhokalastajat.net/katketty-aarre-perhokalastusta-virossa
https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?t=5526
Virossahan vesivoimalla ei ole juurikaan energian tuottamiseen merkitystä, kun vesivoiman sähköntuotanto vuositasolla on vain 27 gigawattia.
"Mihinkä perustuu olettamus, että Virossa taimen olisi paremmalla mallilla. Kalastuspaikat eroavat Suomesta miltei täysin ja jokien profiilit."
Viron rannikolla on enemmän jäljellä alkuperäisiä taimenkantoja. Sama pätee Venäjän rannikkoon. Meritaimen ei vaadi kummoistakaan puroa kutemiseen. Suomessa enemmistö on sekoittunutta ja kotiutettua. Kuten jo itsekkin tuossa totesit. Taimen on taimen, vaikka voissa paistaisi. Jokia, joissa lohi lisääntyy luontaisesti on 6. Meillä on käytännössä Kymi,
https://youtu.be/jfZ30OkQ8Tk?t=859
", äkkiä nekin lähtisivät, jos Viroon rupeasi lappamaan porukkaa enemmänkin."
Riippunee siitä mistä maasta porukka tulee. Toivon, että eestissä otetaan koppi Tanskasta.
https://youtu.be/jfZ30OkQ8Tk?t=859
" Aika harvaan jokeen Ruotsissa nousee Juutuan nousukasmääriä."
joo 7k. Aika harvoin kyllä on laskettu nousukaloiksi niin pieniä kaloja, mitä ko raportissa. Aika paljon pienemmäksi jää lukema, jos lähdettäs siitä tyypillisestä 60 cm liikkeelle. Ivalojoki on mielestäni aika paljon parempi indikaattori Inarin luonnontaimenen tilasta.
Eikä ole. Mistä sä noita uskomuksia oikein kehittelet?
Tämäkin on taidettu joa ainakin kertaalleen käydä läpi jo aiemmin. Qukko haluaa että inarin kalastusta sädellään enemmän. Kalastuksen säätely taitaa olla hänelle pyhä asia. Ilmeisesti olisi paljon parempi että kaloja olisi inarissa vähemmän että voisi säädellä enemmän.
Ruotsissa on kaikki toisin. Ja kaikkialla muualla. Muualla saa olla kaloja reilusti ja vaikka ei olisikaan niin uskotaan niin silti.
Miksi qukko muuten viihdyt vielä Suomessa jos täällä on kaikki mielestäsi päin mäntyä. Aikuinen ihminen on vapaa muuttamaan muualle, ellei sitten ole vankilassa.
Ruotsissa on kaikki toisin. Ja kaikkialla muualla. Muualla saa olla kaloja reilusti ja vaikka ei olisikaan niin uskotaan niin silti.
Miksi qukko muuten viihdyt vielä Suomessa jos täällä on kaikki mielestäsi päin mäntyä. Aikuinen ihminen on vapaa muuttamaan muualle, ellei sitten ole vankilassa.
Suomessa on melko antelias sosiaaliturva.
Ruotsissa on kaikki toisin. Ja kaikkialla muualla. Muualla saa olla kaloja reilusti ja vaikka ei olisikaan niin uskotaan niin silti.
Miksi qukko muuten viihdyt vielä Suomessa jos täällä on kaikki mielestäsi päin mäntyä. Aikuinen ihminen on vapaa muuttamaan muualle, ellei sitten ole vankilassa.
Nyt olet asian ytimessä. En tiedä onko sääntely pyhä asia, mutta täysin sääntelemätön ja holtiton kalastuskultuuri on sekä omaan, että tulevien polvien pakkiin kusemista.
Jos Inarin luonnontaimen halutaan säilyttää ja pitää se mahdollisimman elinvoimaisena oli kyseinen pruju joiltain osin hieman vastuuton ja kaikkine aukkoineen ei oikein kestä tieteellistä tarkastelua.
Tarkemmin "tieteellisesti tarkasteltuna" tuo itse asiassa on juuri päinvastoin.
Mutta jos ihan teoreettisesti ajatellaan, ongelmana sääännöstelemättömyydessä, kuten yllä ajattelutapa osoittaa, on se että säännöstely vähentää kateutta. Eli vaikka se olisi kalakannoille parasta, toiselle kateellinen qukko saattaa tyhjentää kalavesiä ihan vaan periaatteesta, koska muutkin pyytävät perhana vie. Menee ihmisen käyttäytymismallin puolella edellinen, mutta on siis poliittisesti menestyneempää keksiä kieltoja ja rajoitteita. Pidetään kateelliset tyytyväisenä : -)
Ps. Lievästi huvittunut kun qukko yrittää arvioida tieteellistä tarkastelua. Ei siinä mitään jos muutkin kuin kukon tuntevat tajuavat että kyse on hupailusta.
Sivut
Lisää uusi kommentti