Genetiikkaa ei käsittääkseni lukiossa käydä vieläkään kovin tarkkaan, mutta jos lääkiksessä käyty taso riittäisi. (Ymmärrän, että tämä taso ei toki palstan kalatutkimuksen protason tyypeille ole vielä mitään, mutta jos kuitenkin lupaan kunnioittaa palstan "tutkijoiden" näkökulmaa ja olla hyppimättä heidän tontille).

https://www.scienceprofonline.com/genetics/ten-human-genetic-traits-simp...

Tuolta löytyy helppoja esimerkkejä miten eri piirteet perityvät. Nämä on varmaan sulle jollain tasolla tuttuja, vaikka lukiossa et asiaan päässyt tutustumaan.

https://www.medicinenet.com/script/main/art.asp?articlekey=11705

Tässä yleisella tasolla.

Ihmisen piirteiden periytyminen voi johtua vaikkapa yhdestä tai vain muutamasta pistemutaatiosta (kuten vaikkapa laktoosi-intoleranssi), tietyistä perityistä yhdistelmistä, tai sitten hyvin monimuotoisista systeemeistä, joissa jopa kymmenet mutaatiot vaikuttavat satojen geenien toimintaan. Veikkaisin (oma uskomus), että jälkimmäinen "geneettinen piirre", kröhöm, on lähempänä sitä mikä viime kädessä määrää kalojen vaelluskäyttäytymisen.

Annas nyt vaan vouhottaa. Pitäähän perusasioista ja termistöstä koittaa päästä jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen että keskustelu voi jatkua.

Minun nähdäkseni asian pointti oli alun perin se, että jotkut eivät hyväksyneet ajatusta, että taimenen vaelluskäyttäytyminen olisi periytyvää.

Tämä on kuitenkin lukuisilla kansainvälisillä tutkimuksilla osoitettu, että näin on. Näitä tutkimuksia on linkattu tähänkin ketjuun useita. Jos joku taimenkanta ei tuota vaelluspoikasia, se on "tammukoitunut". Tällaisia taimenkanotoja on maailmalla lukemattomia. Tammukoita siis on, ja paljon.

Keski-Suomen koskien taimenkantojen tammukoituminen ei liene ollut kiistanalaista. Tästä lienee yhteisymmärrys olemassa.

Tuo Norjalainen keissi mistä mainitsit, ei ole minulle tuttu. Voisi olla ihan mielenkiintoinen, ehkä. Ehkä kaivan jostain. Siinähän nyt ei ole mitään kummallista, että kalat valuu poikasina tai vanhempina alavirtaan etsimään parempaa elämää. Mielenkiintoista tuossa on, että missä sitten kutevat. Sen putouksen alapuolisella joella? Onko vaellusta josta järveen/mereen ollenkaan? Miten eroavat putouksen alapuolella syntyneitä smolttiutuvista poikasista jokipoikasvaiheessa / syönnösvaelluksella/ kutuvaelluksella. Noi nyt mielenkiintoisimmat kysymykset, mitä.tulee mieleen.

Mitäs taimenkantaa sinne Turun seudun puroihin muuten istutettin?

Uudellamaalla nykyään saa istuttaa näissä kotiutus ja kannanvahvistus-istutuksissa vain ingarskilalaista taimenta. Se on tunnetusti varsin hidas- ja pienikasvuinen taimenkanta.

Turkuun kai saa/pitää istuttaa aurajoen kantaa, joka on käytännössä isojoen kantaa. Eli Isojoen Isoa. Kasvaa vauhdilla ja todella kookaaksi.

Hirveästi seurata aihetta.

Näitä tutkimuksia on tehty vuosikymmeniä, pikkuperhoilla tai pauneteilla pyydetään taimenen (ja järvilohen) penikoita ja niitä merkkaillaan. Merkkipalautuksista seurataan eroja miten eri alueiden taimenet vaeltavatkaan Ja siis saadaan ylipäätään tietoa minne taimenet vaeltavat.

Myös eri laitoskalakannoille on saatu määritettyä niiden vaeltamishaluja. Tietyille latvavesistöille on mm. kalastukunnasta riippuen saatettu istuttaa "tammukoituneita" kaloja kalastajien iloksi lman, että "meidän kalat valuisivat muiden pyydettäväksi" -kuten eräs toimija asiasta aina paasasi.

Mut onhan ne kuitenkin kaikin puolin parempia istukkaita. Vähän niinkuin vertaisi lampi-istukkaina kirreä ja taimenta.

Nimenomaan Isojoen kanta on se, jota kannattaa kalastajia varten istuttaa.

No älä viitsi syyttää epärehellisyydestä jos vähän kyselee sinun omalla tyylilä. Sinun tyyli oli alkuun niin provosoiva, että metsä vastaa kyllä niin kuin huudetaan.

En tunne tapausta niin vaikea sanoa mitään. Omat kokemukset ihan muualta on ihan päinvastaisia. Eli aika olemattomat poikastuotantoalueet ja syksyisin aika paljonkin isoja taimenia kutemassa. Järviltä kukaan ei taimenia saa juuri koskaan. Tavallista mökkikalastusta eli verkkoja ja uistelua kesäiltoina.

Oliko tuolla mainitsemassasi paikassa tutkittu kunnolla että oliko emokaloja? Jos on pidempi joki ja jos on vaikka suvantoja tai lampia, niin voi olla etsimällä kovin vaikea emoja löytää. Pienissä joissa tulevat kutupuuhiin usein pimeällä. Oliko kutupesiä etsitty miten tarkkaan. Jne jne jne.

Peace vaan ja jatketaan paremmalla hengellä, jookos?

Sama tuli mieleen minulle. Siellä voi olla jo jokisuussakin haukilauma joka syö melkein kaikki taimenenpoikaset. Koko tenon ylähaarasta karasjoesta ei norjalaisten tutkijoiden mukaan pääse heikkona poikasvuotena ainuttakaan poikasta vaeltamaan pois. Tai siis ovat tutkineet, että hauet syö sen ja sen verran ja tietyllä kutujoukolla syntyy saman verran poikasia kun hauet vuodessa syö. Tapporaha tuli hauelle norjassa, oli uutisia tuolla tenoketjussa. Ja esimerkiksi mustionjokeen on istutettu tuhansia merkittyjä lohia ja taimenia.joista vaan 3 merkkipalautusta, 2 hauen mahasta ja 1 kuhan mahasta ja ihan jokisuusta oli ilmoitettu nuo hauet ja kuha. Mittikääpä mikä sattuma on saada hauki tai kuha ennenkuin ulostaa sen merkin tai että edes osaa niin tarkkaan katsoa. Itse en olisi ikinä löytänyt yhtään merkkiä yhdenkään hauen tai kuhan mahasta. Perkeet lentää pusikkoon tai roksikseen mahansisältöä tutkimatta.

Mennäänpäs ajassa taaksepäin.80-90 luvulla taimenta sai Suomenlahdelta tietyiltä
alueilta paremmin kuin haukea.
Nyt ei saa samoilta alueilta kunnolla kumpaakaan.
Miksi?

Toki hauki, kuha ja ahven syövät reilun määrän lohikalojen poikasia. Etenkin, jos ne istareita, jotka eivät osaa pelätä.

Mutta lukemattomista petokaloista huolimatta esim. Tornionjoelta tai Vantaanjoelta lähtee iso määrä vaelluspoikasia mereen. Ne luonnontuotantoa.

Mustionjoen pilvissä olleen poikashävikin pääsyynä olivat neljän vesivoimalan turbiinit, jotka pillkoivat lohet. Jotka eivät istareina myöskään karttaneet luonnonkalojen lailla petoja voimaloiden altaissa.

Tenon sivujoen Karasjoen hauen tapporahasta voidaan olla montaa mieltä. Mutta Tenolla ml. Karasjoella ollut valtaisa lohituotto yhdessä hauen esiintymisen kanssa jo tuhansia vuosia. Nyt kun Tenon lohikannan happi alkaa loppua, niin yhtäkkiä hauki olisikin syyllinen?

Eikö tänne joku linkannut tutkimuksen noista hausta ja lohikaloista. Että smoltteja popsivat pikkuhauet ja mateet. Ja niitä poistaa isot hauet. Että taas kerran ihminen sotkee pakkaa, tapporahaa hauista. Eipä ne puolen kilon tumpit tai mateen luirut juuri ota uistimeen. Mut isot hauet ottaa ja ne tapetaan pois. Eli räjäytetään smolttia syövien määrä.

Aika merkityksetön rooli hauen kalastuksella on vaelluskalakantoihin isoissa järvissämme.

Toi teoria on enemmänkin limatuubin suojelijoiden keksimää tarinaa.

Tästäkö sitten joku tekee päätelmän, että jokainen palauttamaton merkki on päätynyt hauen kitaan? Se nyt ei todellakaan ihan niinkään ole.

Istukasmerkintä ja sen tulokset eivät edes liity tähän asiaan, koska kyse oli luonnonvalinnan läpi käyneistä vaelluspoikasista, jotka osaavat tutkitusti vältellä petoja istukkaita paremmin.

On tehty myös luonnonkaloillla.

Perholla pyydetään pieniä taimenia ja merkataan. Silti yli 90% merkeistä jää palauttamatta.