No niin, päivän paras vitsi. Jos joskus menet kalaan, niin katsoppa miten isot ja pienet kalat käyttäytyy kun näkevät sinut.

Jos huomaat, että ne säikähtää ja lähtee karkuun, niin ei kannata ottaa silti yhteyttä kansainvälisiin instansseihin. Ihan kaikki maailman ihmiset jotka ovat kerran eläessään kalassa käyneet, tuntevat tämän ilmiön. Tai siis melkein kaikki.

Tervetuloa länteen andrei, tai tervemenoa kalaan andrei. Miten vain.

Sinä sen sanoit, en minä, eikä kukaan muu. Voidaan siis nauraa äänekkäästi yhdessä.

Mutta vakavasti. Koskilla on paljon petoja. Uimaan oppineelle taimenenpoikaselle petoja ovat ahvenet, harjukset, hauet, mateet, kivisimput, ja myös vanhemmat taimenet ja jopa särjet. Isommille loppukesän nollikkaille vaarallisin peto on monessa paikassa isompi taimen.

Nollikkaat ei varmaan yhdenkään isomman kalan kitaan pakene, mutta jos se joutuu poistumaan pieneltä reviiriltään, sen hengissä selviämisen todennäköisyys laskee.

Mukavaa viikonloppua, jatkellaan ensi viikolla jos vielä jaksetaan.

Hyvät prujut. Kaksi oli tuttuja, Ahma ei.

Päijänteeseen liityvä oli jo näkökulmaltaan virkistävä ja varsin kattava tietopläjäys. Hyvillä pohjatiedoilla tuosta saa erinomaisen kokonaiskuvan, heikoillakin pohjatiedoilla hyvän.

Pitää lukea taas nuo tututkin uudelleen läpi.

Smolttitutkimuksia on tehty Muuramenjoella ja Läsänkoskella. Tulokset olivat erittäin hälyttäviä, smolttja lähtee noista paikoista niin vähän, että palaavia emoja ei voi olla paljon. Luonnollinen kuolevuus pelkästään on suurta, ja ilman minkäänlaksta kalastuskuolevuutta järvivaelluksen tehneitä emoja tulisi noista tutkimuksissa todetusta smolttimääristä 2-10.

Olisi aika rauhottaa nuo poikastuotantoalieet kokonaan kalastukselta. Tämä nykyinen tilanne on täysin kestämätön. Poikasalueet rauhaan ja kanta pääsee kasvamaan.

Näin on, pullonkaula on heikko vaelluspoikastuotanto, ja syy on kalastus kutualueilla missä poikasten pitäisi yrittää myös kasvaa ja pysyä elossa velkusikään asti.

Rauhoitettu erittäin uhanalainen kala. Ja kalastajia riittää. Näin meillä.

Nyt pikkuhiljaa 2000 luvulle. Luonnontaimen on rauhoitettu, se PITÄÄ vapauttaa.

En muuten usko, että monessakaan paikassa maailmassa ruhoitettua uhanalaista kalaa saa kalastaa. Eli aika kaukana ollaan sivistyksestä vielä.

Vertasin noita Siikakosken ja Simunankosken poikasmääriä juuri. Ennen kuin kalastus aloitettiin 2012, noiden koskien poikasmäärät olivat samaa tasoa. Nyt Simunalla alkaa olla 10-kertaisia poikaslukuja verrattuna Siikakoskeen. Kyllä se kalastaminen ja varmaan myös kahlaaminen näyttää olevan todella kohtalokasta poikasille.

itseasiassa aika monessa kolkkaa kalakannat ovat voimallisesti taantuneet oli kyse sitten muskiesta, tai steelheadista. Sen takia tuo c&r onkin yleistynyt.

No aika kaukana ovat toisistaan. Siikakoskella tuo taantuma on alkanut kyllä jo ennen kalastusta. 2011 ja jo sitä ennen ollut huonoja vuosia. Taitavat olla sähkötyskohteinakin hieman erilaisia. Vaihteluväli on jossain 10-30 ja Simunalla heilutaan 30-50 kappaleissa.

Pidän tuota heittoa niin pitkään puhtaana ilmapallona, kunnes tuosta löytyy ihan konkreettisia näyttöjä. ihan vastaavan tapainen skenaario kun vaikka kemijärvi, taimenistukas ja hauki. Voidaan luoa aika rajuja virhetulkintoja.

Näitä rauhoitettuja kohteita reitillä, tai eripuolilla reittiä on muitakin ja heitot kuitenkin aika rajuja. imo muuta johtopäätöstä nyt ei oikein voida tehdä, kun että taimenen tilanne on epästabiili ja ongelmat koko kierrossa pitäisi ratkaista. Kohtuu lyhellä tähtäimellä varmaan seuraavilla toimilla pääsisi jot pitkälle:

-kalastuspaineen huomioiminen jokiaulueilla, tiukat säännöt
-verkkokalastuksen rajoittaminen siten, että jokaiseen kohteeseen taimenella vapaa nousu
-vetouisteluun koukkusääntö: väkäsettömyys, määrä(helpompi vapauttaa alamittaiset ja luonnonkalat)
-lämpötilojen huomioimine vapaa-ajan kalastuksessa.
-kunnostuksissa määrän sijaa pitäisi satsata laatuun. pienvesistöjen merkityksen huomioiminen paremmin

15-20 v ni noilla oltaisiin jo kohtuu pitkällä.

Kyllä pitää olla todella paksut laput silmillä jos ei nää koskikalastuksen ja kahlaamisen vaikuttavan taimenen poikasmääriin todella radikaalisti. Tässä ketjussa keskustellulla Konneveden Siikakoskella taimenen kudettu mätimäärä on noin kymmenkertaistunut 2006-2011 tasosta, samaan aikaan poikasten määrä on tippunut yhteen kolmasosaan 2006-2011 tasosta. Kalastus koskilla alkoi siis 2012.

Poikasmäärien olisi pitänyt kasvaa huomattavasti kun aiempaa selvästi enemmän ja selvästi isompia kaloja on kutemassa. Näin on käynytkin esim. saman reitin Simunankoskella, jossa ei juurikaan kalasteta eikä kahlata, siellä poikasmäärät ovat kasvaneet erittäin voimakkaasti.

Miten radikaaleja heittoja pitäisi olla? Vähän tuntuu siltä että mikään ei riitä avaamaan silmiä.

Siikakosken poikastuotanto on tippunt yhteen kolmasosaan aiemmasta ja samaan aikaan Simunankosken poikastuotanto on kolminkertaistunut. Minun mielestä muutokset on erittäin radikaaleja ja trendi vuotuisesta vaihtelusta huolimatta erittäin selvä. Jatkuva, kasvava ja erittäin suuri ero on noiden koskien poikastuotannossa.

Vaihteluvälin pitäs imo olla huomattavasti suurempi, ku 10-30 välimaasto noin. Noissa tulee kuitenkin jo useamman kalan verran mittavirheitä, koska osa kohteista on olosuhteiltaan haastavampia

Ääni kahluukiellon pidennykselle vaikka sorasta nousussa lienee vuotuista vaihtuvuutta.

Vuoden 2019 statseja vielä missään saatavilla?