Teno 2018
12.10.2017 - 21:08
Vielä ei taida olla kenelläkään tietoa, jotta milloin mahtaa kesän 2018 luvanmyynti käynnistyä?
Toki jos tietoa, huhuja tuohon liittyen tai muutakin asiaa ensi kesästä on, niin laittakaa ihmeessä ketjuun.
Vanhan säännön aikana lähestyvän kesän sääntö taidettiin ainakin pääosin julkistaa huhtikuun aikana.
Nyt voisi ainakin kuvitella, jotta luvanmyynti nettikaupassa alkaisi aiemminkin mutta taitaahan tuo joka tapauksessa uudenvuoden jälkeiselle ajalle mennä.
Taitaapa se tuo kausikin olla vielä huonosti käynnissä. Lohennousu kyllä varmasti alkamaisillaan pikkuhiljaa.
ainakin käsitys että tenolla ei saa vaaput hakea on väärä. viime reissulla kaikki hyvät lohet tuli reiluun hakuun ja vain yksi tummunut titti otti pienihakuiseen vaappuun.
En tiedä tuleeko verrannollisesti pöyhäistyä muurahaispesää mutta mitä ajatuksia lukijoissa herättää Teno ja valikoiva kalastus? Tullaanko ikinä näkemään modernimpaa Tenoa, jossa vapaaehtoisesti vapautellaan hyväkuntoisia suurempia naaraskaloja vai mennäänkö Tenolla tapetaan jokainen eurotittiä suurempi lohi joka ei karkaa-tyylillä maailman tappiin?
Eiköhän valikoiva kalastus ole jo aika vahvoissa kantimissa Tenolla ainakin joissakin piireissä. Perhokalastajat varmaakin suurelta osin hyvinkin vastuullisia, kuten useimissa muissakin paikoissa. Itse olen lähinnä soutaja ja vaikka olenkin jo toisella vuosisadalla iältäni, niin pitäisin myös itseäni kohtuullisen vastuullisena/valikoivana kalastajana. Esimerkiksi viime kesänä seitsemällä luvalla tasan yksi tärppi, joka sattui sitten ihan pysymmänkin ja tulosena oli noin 12-15 kiloinen jonkin verran tummunut rouva, jonka päästin tekemään sitä missä hän on tärkeämpi kuin pakastimessan. Eli ei ollut hirveästi kotiin viemistä viime vuonna...
Itse olen jo vuosia vapauttanut tummat mätisäkit, isotkin. Samoin tummat kojamot, jotka eivät ole suurlohen mitoissa, eli +15 kg. Tosin kalastuksenkin olen lopettanut useana vuonna jo elokuun toisella viikolla ja loppukauden kalastuksessa olen vain kohdistanut kalastusta nousulohiin (joita elokuussakin tulee jokeen joskus todella paljon) ja niihin erittäin suuriin, +20 kg kojamoihin. Varsin moni paikallinen vapauttaa samoilla linjoilla kalojaan. Ymmärrän myös senkin, että suurin osa turisteista on jopa oikeutettuja tappamaan sen viikon ainoan kalan, olipa se mitä kokoluokkaa tahansa. Siltikään vapakalastus ei ole koskaan Tenolla ollut edes lähelläkään uhkaa lohensuvulle. Mitään vapautuspakkoa ei missään nimessä pidä Tenolle edes ajatellakaan. Lohi on monille tärkeää ruokapöydässä edelleen, emme saa sitä kaupasta, se on ongittava joesta. Tofua emme syö.
Mielipiteitä on monia. Toinen uskottelee itselleen ettei tapa tummia mätisäkkejä ja toinen vertailee kalan makua itämeren kalaan. Itse en kelpuuta lohta ruokapöytään oli se kirkas, tai tenolta pyydetty. Vapautusyritys tai laikalle. Ahven, taimen ja rautu täyttää vuoden kalakiintiön. Ymmärrän että joku puolustaa kapeaa elantoaan puhumalla ja toinen elää haavemaailmassa missä lohta pidetään ruokakalana. Hyi.
Samaa mieltä Harrin kanssa, että ei vapautuspakkoja tarvitse ajatella. Kiintiöt kuitenkin voisi laittaa ja ei se ehkä pahitteeksi olisi jos enempi valikoitaisiin tittejä ja jalkaluokan kaloja ruokapöytään ja osa lohiluokan (ainakin naaraista) takaisin siltä sitten osin kun näyttää, että ei pakastimeen tarvitse. Viittaan siis yleisesti ottaen Tenon kalastajiin enkä kehenkään yksittäisenä kalastajana.
Ylemmän viestin "perhokalastajat varmaakin suurelta osin hyvinkin vastuullisia", niin kyllä perhokalastajat myös tappaa Tenolla lähes kaikki lohet mitä nousee pois lukien tietysti poikaset. En nyt väitä etteikö kukaan koskaan olisi Tenolla vapauttanut perhokalaa, varmaan sitä joissain pienemmissä porukoissa välillä tapahtuu ja itse yhden kalan vapauttamisen tainnut nähdä "uran" aikana, sekä joistakin raporteista lukenut mutta kulttuurissa se ei missään nimessä ole Tenon perhokalastuksessakaan. Lakselvalla ja monilla muilla joilla siinä on isot erot.
Hyvä ja asiallinen viesti ! Verkoilla kalastaminen on nykysäännöillä elokuussa kielletty, se tekee tästä ajankohdasta tavallaan mielenkiintoisimman ajankohdan Tenolla.
Mikä Jäpikäs on omat havaintosi kalastuksesta niiltä päiviltä, kun kiinteät pyydykset on vedessä ja niiltä kun ei ne ei ole ? Omat havainnot varsinkin matalan veden aikaan on aika selvät.
Itse olen jo vuosia vapauttanut tummat mätisäkit, isotkin. Samoin tummat kojamot, jotka eivät ole suurlohen mitoissa, eli +15 kg. Tosin kalastuksenkin olen lopettanut useana vuonna jo elokuun toisella viikolla ja loppukauden kalastuksessa olen vain kohdistanut kalastusta nousulohiin (joita elokuussakin tulee jokeen joskus todella paljon) ja niihin erittäin suuriin, +20 kg kojamoihin. Varsin moni paikallinen vapauttaa samoilla linjoilla kalojaan. Ymmärrän myös senkin, että suurin osa turisteista on jopa oikeutettuja tappamaan sen viikon ainoan kalan, olipa se mitä kokoluokkaa tahansa. Siltikään vapakalastus ei ole koskaan Tenolla ollut edes lähelläkään uhkaa lohensuvulle. Mitään vapautuspakkoa ei missään nimessä pidä Tenolle edes ajatellakaan. Lohi on monille tärkeää ruokapöydässä edelleen, emme saa sitä kaupasta, se on ongittava joesta. Tofua emme syö.
Hyvä ja asiallinen viesti ! Verkoilla kalastaminen on nykysäännöillä elokuussa kielletty, se tekee tästä ajankohdasta tavallaan mielenkiintoisimman ajankohdan Tenolla.
Mikä Jäpikäs on omat havaintosi kalastuksesta niiltä päiviltä, kun kiinteät pyydykset on vedessä ja niiltä kun ei ne ei ole ? Omat havainnot varsinkin matalan veden aikaan on aika selvät.
Sen ajan mitä olen Utsjoella asunut, eli 14 vuotta, olen selvästi pistänyt merkille nousuaikana kalojen liikkeiden vaihtuvan kun verkot laitetaan maanantai-iltana ja otetaan torstaina pois. Kirkkaan veden aikana kalojen uintiväylät muuttuvat kun verkot on vedessä. 'Samoin kalat mm. pysähtyvät ennen verkkopaikkoja eri tavalla. Miten sen nyt selkokielellä kirjoittaisi, vaikutusta verkoilla on kalojen liikkumiseen sekä myös ottihalukkuuteen. Sen huomaa parhaiten kulkutusaikana. Lohihan ei ota kun se on uimassa ylävirtaan eli nousemassa. Se ottaa sitten kun se pysähtyy. Ilman hiustenhalkomista siis.
Rantarykmentissä myös sellaisia havaintoja ainakin vanhan säännön aikana, että kalaa selvästi paremmin liikkeellä verkkojen ylösottamisen jälkeen.
Jäpikäs, miten elokuussa kohdistetaan kalastus nousulohiin ja yli 20 kiloisiin kojamoihin?
Jäpikäs, miten elokuussa kohdistetaan kalastus nousulohiin ja yli 20 kiloisiin kojamoihin?
Viehevalinta on varsin merkittävä. Kalastetaan nousukalanväreillä ja -uinneilla. Kalastuspaikka on myös tärkeä. Elokuussa lohet ovat jo asettuneet paikoilleen. Niin myös isot kojamot. Niillä on joka vuosi tietyt paikat, mistä ne löytää. Samoin nousukala, se pysähtelee määrätyissä paikoissa ja kohdistetaan kalastus sinne.
Ei tuo mainitsemasi yhtälö ole edes vaikea. Se tosin riippuu paljolti kesästä, miten esim. nousukaloja vielä on tulossa (mutta joka vuosi niitä vaan tulee kirkkaina elokuussa jokeen) ja myös syklin mukainen kalojen kokoluokka. Kuten esim. viime kesä oli huima suurlohikesä ja tulevasta odotetaan astetta isompien nousua. Eli nyt voisi olla mahdollisuudet siihen +30 kg kalaan.
Asiaan liittymättömänä ihan mielenkiinnosta kyselen, että oletko Jäpikäs vuosien aikana käynyt Boratbockassa soutamassa kun ilmeisesti ylempänä pääosin operoit? Onhan se soutamisen seuraaminen hienoa heittovuoroa odotellessa tai muuten taukoa pidellessä rannalla.
Asiaan liittymättömänä ihan mielenkiinnosta kyselen, että oletko Jäpikäs vuosien aikana käynyt Boratbockassa soutamassa kun ilmeisesti ylempänä pääosin operoit? Onhan se soutamisen seuraaminen hienoa heittovuoroa odotellessa tai muuten taukoa pidellessä rannalla.
kertoja on koskenalustaa paikallisen kaverini kanssa soutanut. Piltamoa jne. Aina on kalaa saatu niillä kerroilla ja varmasti syy/ansio on juuri se paikan tunteva soutaja. Niin kuin se menee koko joen matkalla. Ei ole oikein minun paikka sillä tykkään rauhallisista suvannoista juuri omassa ns. täsmäkalastuksessa. Eli kun suvannoilla olen oppinut ne ottipaikat, niin pystyy niitä pommittamaan. Toki köngässoutajat osaavat saman vieläkin paremmin kun ne ottipaikat ovat hyvin täsmällisiä. Aika monella soutajalla on ne lempipaikkansa juuri soututyylinsä mukaan. Mulle se valikoitui noin, pienet nivat ja vilkkaat suvannot. Esim. laiskoja suvantoja en tykkää jauhaa (esim. Miljoonasuvanto, Niittyranta, Alapeura jne.)
Mielenkiintoinen raportti Piltamossa tapahtuneesta kokeilusta heittää perhoa veneestä.
http://silverdream.me/2012/11/15/lohenkalastus-toisesta-kulmasta/
Mielenkiintoinen raportti Piltamossa tapahtuneesta kokeilusta heittää perhoa veneestä.
http://silverdream.me/2012/11/15/lohenkalastus-toisesta-kulmasta/
Noinhan ne aikoinaan lohilordit tulivat Tenolle kalastamaan. Soutaja souti ja lordi heitti perhoa veneestä. Tuota kannattaa käyttää myös suvannoilla. Jos kiinnostuu ensi kesänä perhonheitosta veneestä, voin lähteä oppaaksi. Tunnen soutualueeni erittäin hyvin ja tiedän mihin kohtaan kannattaa perho heittää.
Itselläni ei taida heittotaito ja siimakäsittely olla vielä sillä tasolla mitä tuo tyyli mielellään vaatisi. Samoin väsyttelykokemusta isommista kaloista tarvitsisi alkuun rannalta näin tittimiehenä. :) Mutta lukekaahan perhomiehet ihmeessä tuo silverdream:in raportti jos ette ole aiemmin lukeneet ja menkää Harrin kyytiin kokeilemaan tuohon tyyliin jos vain aikataulut osuu kohdilleen! Vaikkei tapahtumia tulisikaan, olisi tuossa varmasti mieleenpainuva lupa kun heittoalustana olisikin vene. Ja varmasti oikein hyvät mahdollisuudet tapahtumiin.
Omasta porukasta yksi on yhdistetty heitto - ja soutumies, niin täytyy pitää mielessä, että ottaa sinuun yhteyttä jos tarvitsee opasta, eikä ole tutut köngäs-miehet vapaana ja olisi tulossa Vetsikon alueelle soutamaan.
Mitehä heittely suvannossa onnistuu, jos siellä laskee muita veneitä? Perhonheitto ja uitto vaatii aikaa ja tuskin muut on valmiinta antamaan tilaa.
ei ole mitään ongelmia heittää perhoa ja soutaa porukan mukana. venettä jarrutellaan virrassa ihan niin kuin muussakin kalastuksessa. osa heittää myös uistinta soudun yhteydessä. toinen soutaa vaappuja ja toinen nakkoo lusikkaa virtaan sopivasti ylävirtaan ja ottaa ylös ennen vedossa olevia vaappuja. usein se kala ottaa nimenomaan tuohon heitettyyn lusikkaan. en tiedä salliiko nyky säännöt, mutta varmaankin jos vedossa on 2 vapaa ja yhdellä heittelee.
Mitehä heittely suvannossa onnistuu, jos siellä laskee muita veneitä? Perhonheitto ja uitto vaatii aikaa ja tuskin muut on valmiinta antamaan tilaa.
Kun nämä, ah niin ihanat säännöt tulivat viime kesänä, niin sain joka yö soudella noin 10 km matkalla lähes yksin. Että eiköhän siellä tänäkin kesänä tilaa ole. Joskus kollegani Tuiskusen kanssa kokeiltiin tuota että Jari heitteli ja minä soutelin. Todella toimiva juttu. Veneeseen laitetaan vain istuin lankku laitojen päälle, niin ei tarvii edes seisoa. Ja omalla soutualueella on todella hyviä paikkoja, joihin ei soutamalla aina edes saa vieheitä ja heittämällä nekin pystyy tarkkomaan. Ja samalla voi paria perhoa tai vaappua pitää perässä kalastamassa. Ei ole vapamiehenkään aika niin pitkästyttävää kun on touhua koko ajan.
Kun nämä, ah niin ihanat säännöt tulivat viime kesänä, niin sain joka yö soudella noin 10 km matkalla lähes yksin. Että eiköhän siellä tänäkin kesänä tilaa ole. Joskus kollegani Tuiskusen kanssa kokeiltiin tuota että Jari heitteli ja minä soutelin. Todella toimiva juttu. Veneeseen laitetaan vain istuin lankku laitojen päälle, niin ei tarvii edes seisoa. Ja omalla soutualueella on todella hyviä paikkoja, joihin ei soutamalla aina edes saa vieheitä ja heittämällä nekin pystyy tarkkomaan. Ja samalla voi paria perhoa tai vaappua pitää perässä kalastamassa. Ei ole vapamiehenkään aika niin pitkästyttävää kun on touhua koko ajan.
Eihän se perhonheitto onnistu jos veneessä on pystyssä molemmin puolin pari kepakkoa ja siimat roikkuu perässä.
Pilkunnus.Norjasta ostetusta rantaluvalla ei saa heittää suomen puolella ja toisinpäin.Edelliselle,onnistuu riittää 6-9 metrin siimoilla uittaa perhoja tai vaappuja ja heittää yliolanheittoja. Säännot?????
Mahdollisille halukkaille kokeilijoille selvennykseksi tästä luettavaksi, niin mites tuo perhonheitto veneestä menisi lupateknisesti nykysäännöin? Eli soutuluvallahan saa soutaa sekä Suomen että Norjan puolella yhdestä maasta ostetulla luvalla mutta onko niin, että soutulupa olisi tuossa myös veneestä perhoa heittävän lupamuotona? Ja saako heittäjä halutessaan rantautua (jos soutulupa olisi tässä oikea lupa) kummankin maan rannalle väsytyksen ajaksi vai tulisiko kala saada otettua veneeseen?
Mitehä heittely suvannossa onnistuu, jos siellä laskee muita veneitä? Perhonheitto ja uitto vaatii aikaa ja tuskin muut on valmiinta antamaan tilaa.
Kun nämä, ah niin ihanat säännöt tulivat viime kesänä, niin sain joka yö soudella noin 10 km matkalla lähes yksin. Että eiköhän siellä tänäkin kesänä tilaa ole. Joskus kollegani Tuiskusen kanssa kokeiltiin tuota että Jari heitteli ja minä soutelin. Todella toimiva juttu. Veneeseen laitetaan vain istuin lankku laitojen päälle, niin ei tarvii edes seisoa. Ja omalla soutualueella on todella hyviä paikkoja, joihin ei soutamalla aina edes saa vieheitä ja heittämällä nekin pystyy tarkkomaan. Ja samalla voi paria perhoa tai vaappua pitää perässä kalastamassa. Ei ole vapamiehenkään aika niin pitkästyttävää kun on touhua koko ajan.
Eihän se perhonheitto onnistu jos veneessä on pystyssä molemmin puolin pari kepakkoa ja siimat roikkuu perässä.
Ei ole mulla pystyssä yhtään vapaa veneessä. Kun perhoa esim. heitetään veneestä, laitetaan pyyntiin kaksi perävapaa ja nehän sojottavat taaksepäin ja eivät todellakaan pystyssä. Minulla lähes vaakatasossa, ehkä kulma veteen nähden on 30 astetta, tuskin sitäkään. Sen näkee https://www.youtube.com/watch?v=jUAJrQFOfwc&index=8&list=PLKybcG03cHl_1f... Sivuvapoja ei perhonheiton aikana tietenkään laiteta edes pyyntiin. Kolmen vavan sääntö HUOM!
Mahdollisille halukkaille kokeilijoille selvennykseksi tästä luettavaksi, niin mites tuo perhonheitto veneestä menisi lupateknisesti nykysäännöin? Eli soutuluvallahan saa soutaa sekä Suomen että Norjan puolella yhdestä maasta ostetulla luvalla mutta onko niin, että soutulupa olisi tuossa myös veneestä perhoa heittävän lupamuotona? Ja saako heittäjä halutessaan rantautua (jos soutulupa olisi tässä oikea lupa) kummankin maan rannalle väsytyksen ajaksi vai tulisiko kala saada otettua veneeseen?
Eipä taida tuohon tyhjentävää vastausta löytyä mistään. Voin kysyä kyllä päättäjiltä mutta oma näkemykseni on että kun noudattaa kolmen vavan sääntöä, voi yhdellä vavalla heittää viehettä tai perhoa. Mutta kysytään, pieni hetki.
Eipä taida tuohon tyhjentävää vastausta löytyä mistään. Voin kysyä kyllä päättäjiltä mutta oma näkemykseni on että kun noudattaa kolmen vavan sääntöä, voi yhdellä vavalla heittää viehettä tai perhoa. Mutta kysytään, pieni hetki.
Ok. Minulle ei tarvitse vastausta tässä kohtaa kysyä (olen tuo "tittimies") mutta arvelen, että jos/kun kokeilijoita tulee, niin herkästi tulee nämä lupakuviot siinä samalla mieleen. Ohjeessa mainitaan, että "Venekalastusluvalla ei
saa kalastaa rannalta" mutta mikä sitten mahtaisi olla tulkinta rantautuksessa ja väsyttelyssä tuossa, niin olisi ehkä hyvä ennen kalastusta selventää (etenkin Norjan valvojia miettien). Voin majoituksessa mainita tästä kalastustyylin mahdollisuudesta jos sopiva sauma tulee keskusteluissa kun tiedän, että alakönkään suunnalta välillä käy kyllä väkeä vetsikon suunnallakin. Yksi henkilö tulee heti mieleen, joka voisi ehkä olla innokas veneestä päin perhoa heittämään mutta en tiedä vielä ollaanko tänä kesänä samaan aikaan joella. Riippunee ainakin lupatilanteesta.
Mahdollisille halukkaille kokeilijoille selvennykseksi tästä luettavaksi, niin mites tuo perhonheitto veneestä menisi lupateknisesti nykysäännöin? Eli soutuluvallahan saa soutaa sekä Suomen että Norjan puolella yhdestä maasta ostetulla luvalla mutta onko niin, että soutulupa olisi tuossa myös veneestä perhoa heittävän lupamuotona? Ja saako heittäjä halutessaan rantautua (jos soutulupa olisi tässä oikea lupa) kummankin maan rannalle väsytyksen ajaksi vai tulisiko kala saada otettua veneeseen?
Eipä taida tuohon tyhjentävää vastausta löytyä mistään. Voin kysyä kyllä päättäjiltä mutta oma näkemykseni on että kun noudattaa kolmen vavan sääntöä, voi yhdellä vavalla heittää viehettä tai perhoa. Mutta kysytään, pieni hetki.
Ok. Minulle ei tarvitse vastausta tässä kohtaa kysyä (olen tuo "tittimies") mutta arvelen, että jos/kun kokeilijoita tulee, niin herkästi tulee nämä lupakuviot siinä samalla mieleen. Ohjeessa mainitaan, että "Venekalastusluvalla ei
saa kalastaa rannalta" mutta mikä sitten mahtaisi olla tulkinta rantautuksessa ja väsyttelyssä tuossa, niin olisi ehkä hyvä ennen kalastusta selventää (etenkin Norjan valvojia miettien). Voin majoituksessa mainita tästä kalastustyylin mahdollisuudesta jos sopiva sauma tulee keskusteluissa kun tiedän, että alakönkään suunnalta välillä käy kyllä väkeä vetsikon suunnallakin. Yksi henkilö tulee heti mieleen, joka voisi ehkä olla innokas veneestä päin perhoa heittämään mutta en tiedä vielä ollaanko tänä kesänä samaan aikaan joella. Riippunee ainakin lupatilanteesta.
Onko käsitettävä niin, että jos veneluvalla kalastaa ja tahtoo kalan väsyttää lopuksi rannalta, se ei olekaan sallittua. Sitähän olen tehnyt 25 vuotta joka kesä joitain kertoja. Olenko suurrikollinen sittenkin?! Ja näen joka vuosi kymmeniä venekalastajia, jotka syystä tai toisesta joutuvat väsyttämään kalan lopulta rannalle ja koukkaamaan siellä. Miten esim. jos sattuu talvikko? Sitä on vaikea irrottaa veneessä ja tappaa ei saa. Ja rannalle ei saa mennä, niinkö? Jopas meni hankalaksi, sillä joskus jopa juhannuksen jälkeen noita talvikoita tapaa tarttua kiinni. Ja kun aikoinaan kalastin talvikoita RKTL:n pyynnöstä tutkimuskäyttöön, kaikki väsyteltiin rannalla ja laitettiin sumppuun. Näinkö tässä vielä joutuu leivättömän pöydän ääreen vanhoilla päivillä. No tosin vankipalkka taitaa olla varsin hyvä ja siellähän yleensä tullaan uskoon ja pois parempina ihmisinä.
Itse siis mietin lähinnä vain siltä kantilta, että jos valvoja näkee perhomiehen väsyttelemässä juuri perhovavalla (aiemmin siis rantautuneena) veneellä ja hänellä onkin venelupa, niin saattako alkaa siinä tapauksessa tivaamaan, että miksi kalastaa veneluvalla rannalta. Toki asia voi selvitä keskustelemalla tai jos valvoja näkee rantautumisen ja jos tuo rannalta väsyttely on sallittua vavalla kuin vavalla, niin asiahan silloin ok. Kyllä itsellänikin se käsitys oli, että soutajat kyllä rantautuvat ja soutuvavoilla väsyttely on sallittua mutta voisiko perhomiehen tilanteessa tulla ikäviä epäselvyyksiä. Ja tosin se, että olisiko vene vai rantalupa oikea lupa veneestä heittävälle mutta eiköhän tuossa venelupa liene melko varmasti oikea? Tuon ainakin varmaan luvanmyyjäkin osaisi kyllä selventää. Hyvä, että tuli tämä jo ennakkoon puheeksi jos kokeilijoita on. Melkoisia on nämä sääntökoukerot välillä. :) Toki tässä kun tuo veneestä perhoa heittäminen on sellainen muoto, mikä ei vakiokalastusmuotona Tenolla pyöri, niin voi aiheuttaa erilaisia tulkintoja puolin ja toisin. Mahtaakohan olla päättäjätkään vielä kunnolla miettineet tuollaisen kalastuksen mahdollisuutta?
niin, tuskin on tämmöinen kalastusmuoto edes tuttua päättäjille. Takavuosina, kun matkailuhotelli oli vielä voimissaan, olikahan se Arranin nimellä tms., oli siellä se kaljupää, joka rakennutti drifdveneitä ja niillä kalastutti turisteja. Eli heittokalastusta veneestä käsin. https://www.hydeoutdoors.com/ Tuolla sellaisia on.
Laitan tästä vielä kyselyä info (at) tenonkalaluvat.fi, että mikä on heidän tulkinta lupakuviosta tällaiselle kalastusmuodolle ja rantautumisiin. Laitan mahdollisen vastauksen tänne myöhemmin. Kyllähän tässä veneestä heittämisestä paljon potentiaalia on Tenolle, vaikka tuskin tulee sellaiseksi kulttuuriksi yleistymään myöhemminkään kuin Altalla on mutta eiköhän tälle pieni kasvava tila Tenollakin olisi perinteisen soudun ja heittokalastuksen rinnalle.
Sivut
Lisää uusi kommentti