Enemmän poronhoidosta on haittaa luonnolle kuin tuulimyllystä. Lappiin mahtuu kaivokset ja tuulimyllyt ja tehokas metsänhoito. Haittoja pitää jakaa tasaisesti ympäri Suomen. Tuskin tenon Kalat tykkää kyttyrää.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/04/loppuun-kaluttu-lappi-kasikirjo...

Eivät halunneet etelän herrojen almuja eikä ropoja. Omillaankin tulevat toimeen.

Voisiko tuon 400ke käyttää kyttyrälohen markkinointiin? Tämä kyttyrälohi olisi maukas rahasampo tenolle. Helsingistä suora lentoyhteys tenolle kalaparatiisiin

Tuoreena käsittelyyn vasta mereltä noussutta kyttyrää ja katkeamaton kylmäketju. Kalojen ravinnoksi hyödyntäminen kestää ekologisen kestävyyden tarkastelun koska kyseessä on vieraslaji ja Tenoon tunkeutuja. Kyllä minun mielestä kyttyräjahtiin voisi laittaa taloudellisia paukkuja.

Kyse on myös siitä, missä määrin Norjan puolella panostetaan juuri Tenojokeen nousevien kyttyröiden pyynnissä. Siellähän on ollut ongelmia monissa Norjan puolen lohijoissa. Ja ollaanko Suomen puolella yhtä mieltä siitä, että tehokkain kyttyröiden pyynti olisi joen poikki viritelty kaikki kalat erotteleva Huawein kiinalainen boksi. Jos ja kun monituhatpäinen kyttyräinvaasio leviää koko Tenojoen leveydeltä ja pituudelta, ei poistopyynti ole enää tehokasta. Iskeekö tässä ahneus Suomen puolella?

uskon vahvasti että kyttyrät tuli jäädäkseen, mutta jahka meripyytäjät oppii noita kalastamaan, niin ongelma saattaa ratketa itsestään, nyt vain keksimään säännöstö joka keskittää kalastuksen juuri noihin kyttyrä lohiin. ilmeisen selvästi nyt pyydöt on sellaisia että kyttyrät ei niihin jää mutta atlannin lohet jää. olisiko silmäkoon pienennys ratkaisu. kylläkään kyttyrän massiivinen pyynti et tenossa ole mahdollista atlannin lohen siitä kärsimättä, mutta jo merellä nuo voidaan kalastaa pois.

Nyt kun teno on pilattu niin voi sinne laskea kaivosvesiä vapaasti. Jotkut ovat todella tyytyväisiä tähän. Niinkuin vattenfall Saimaan järvilohen tilanteeseen. Ei ole paineita padon purkuun kun geeni perimä on niin huono ettei ole kaloja jotka kutisi vaikka olisi pato poissa.

Kyttyrän kalastuksessa kasvavalla meripyynnillä olisi iso rooli siinäkin mielessä, että kyttyrä ei ole (ainakaan yhtä) jokiuskollinen kuin atlantilainen. Eli periaatteessa vaikka Tenosta saisi jokaisen kyttyrän pois, niin nousijoita pitäisi silti riittää seuraavallakin kierroksella. Vaikea kuvitellakkaan kuinka paljon tuota kalaa on kokonaisuudessaan ja kyse taitaakin olla enää olla lähinnä määrien hallinnasta kun esimerkiksi 2017 -> 2019 Tenon kanta kymmenkertaistui.

Neuvostoliiton aikanaan istuttama kuningasrapu lienee ihan arvokasta ateriaa ravintolan listoilla. Pyytää saa vaikka viimeiseen yksilöön, koska Norjan rannikolla se on tuhoisa istutuksilla valloilleen päässyt vieraslaji.

En näe miksi samankaltaista ravinotna jalostamista ei voisi tehdä kyttyrälohellekin, jos vain saadaan pyydettyä mereltä hyvälihaisena rai heti joen ensi kilometreilla.

https://www.lapinkansa.fi/toimittajalta-saamelaiskarajalaki-pitaisi-saad...

(Juttu on maksumuurin takana)

"Toi­mit­ta­jal­ta: Saa­me­lais­kä­rä­jä­la­ki pitäisi saada edus­kun­nan kä­sit­te­lyyn mah­dol­li­sim­man pian – aika alkaa loppua, mutta sitä on vielä jäl­jel­lä"

"Saamelaiskäräjälain uudistus on vaarassa jäädä taas kerran laatikon pohjalle lojumaan."

Tutkimuksen mukaan vain 1940-1960 välisenä aikana syntyneitä saamelaisia voidaan kutsua lohihenkilöiksi. Tutkimus on tehty Utsjoen kylätalo Kiisan terassilla syksyllä 2006.

https://www.karjalainen.fi/kotimaa/tenolle-esitetaan-lohenkalastuskielto...

Kyl tenol ny tykätään kyttyrää ko lohi loppumas😉🚣‍♀️....
Muualta se on lohensa ny haettava.