Ei koko mereltä nousevaa lohipopulaatiota.

Ratkaisevaa tässä on ymmärtää se, että laji mitä käsitämme "Tenojoen lohena" koostuu lukuisista eri sivujoen pienemmistä kalakannoista. Nämä kalakannat sitten toisistaan joko poiketen tai toisiinsa sekoittuen nousevat jokeen ja kutualueille joko samaan tai eri aikaan sykleinä.

Asiaa ei ole tutkittu, emme siis tiedä mihin ajanjaksoon milloinkin sijoittuva pyyntikausi vaikuttaa. Entä, jos käy huono tuuri ja 20vrk kalastuskauden aikana pyydystetään yli 90% jonkin sivujoen lohikannasta - jos noususykli on hyvin tiivis ajanjakso?

Viime kesänä oli viikon laiton kalastusajanjakso kesäkuun alussa. Nyt joelle on ehdotettu pyyntijaksoa heinäkuun alkupuolelle. Mitä, jos tuhoamme sivujokien populaatioita yksi kerrallaan ja Tenojoen lohen genetiikka alkaa kaventua entisestään? Jo nyt suuret lohet ovat vähentyneet radikaalisti.

Toistan saman jo aiemminkin tänne lausumani kysymyksen; onko tämä asia, jolla kannattaa ottaa riskiä? Kalastaa nyt kun lohikanta voi huonosti?
Vaikka mitäpä te välitätte. Haluatte vain todisteita ja vahvistusta sille, että kyllä se lohi kestää pyyntiä.
Ei se kestä.

tenon lohi kantaa on kalastettu raakasti liikaa viimeiset satavuotta ja nyt ollaan siinä tilanteessa ettei enää voi. sukupuuttoon on jo kuollut kymmenkunta sivujokea ja on muistettava että jo yhdellä patoverkolla voidaan tappaa koko pikkujoen lohipopulaatio yhdessä tunnissa. huonommillaan vaikka akujokeen voi nousta vain kymmenkunta lohta ja nämä nousevat pahimmassa tapauksessa yhtenä kymmenen lohen parvena joka ryntää yhteen patoverkkoon. kaikuluotain on jokseenkin lahjomaton. tietysti osa lohista on oikeasti isoja taimenia, mutta suunnan näkee. tenoon nousee pahimmillaan vajaa tuhat lohen kokoista lohta. tiedättekö kuinka tehokkaasti kaksi pientä uroslohta lisääntyy keskenään? fakta on ettei teno kestä kalastusta ja alkaa näyttää siltä että tuota otsikon päivämäärää täytyy siirtää taas kauemmaksi, mikäli ensi kesänä isot lohet jää alle kymmenen tuhannen yksilön olen varma että kalastus alkaa vasta 2030+ vuosikymmenellä ehkä 2035 tai jotain. tyhjästä ei mitenkään voi syntyä lohia sellaista määrää että kalastus olisi mitenkään kestävää.

Menetetty koko lohi. Ei elvy enää koskaan. Ei pääse merestä enää kaloja jokeen. Jos pääsee niin paikalliset salakalastaa pois.

Ei niin kauan kuin kyttyrä on syömäkelpoista lähinnä juuri merestä nousseena ja norjalaiset tietää sen.

Virkistyskalastusmielessä Tenojoen Suomen puoleisilla osilla voitaisiin pyydystellä pikkuisia norskien padon ohi uineita kyttyröitä. Mihin hintaan se houkuttaa turisteja tulemaan kauempaa ja/tai tai mitä oheistoimintaa kunnon hinnalla siihen kylkeen lyödään? Biksumimmejä keikistelemään lohipadoilla?

https://mmm.fi/-/luonnos-tenojoen-tulevan-kalastuskauden-kalastusmaarayk...

Luonnos Tenojoen tulevan kalastuskauden kalastusmääräyksistä lausunnolla

"Lisäksi meritaimenen kalastusta ehdotetaan sallittavaksi elokuun 20. päivään saakka siihen erikseen rajatuilla kalastuspaikoilla, joissa ei loppukesällä viihdy muita lajeja."
Tuossahan on järkeä.

Norjan lohijoilla taimenta kalastetaan syyskuun 15 päivään asti. Meritaimen nousee jokiin elokuun puolestavälistä aina jäätymiseen asti.

Perinteinen meritaimen verkko ei kalasta lohia ollenkaan.

No tämä ei ole uutta.

https://yle.fi/a/74-20022752

"Saamelaiskäräjien vaalilautakunta karsi KHO-saamelaiset vaaliluettelosta"

"Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on karsinut äänioikeusluettelosta 86 henkilöä, joille korkein hallinto-oikeus KHO on antanut aiemmissa vaaleissa äänioikeuden vastoin saamelaiskäräjien kantaa."

Se, että Saamelaiskäräjälain uudistus kaatui, on iso moka Suomen hallitukselta ja osoitus poliittisesta kyvyttömyydestä.

Mutta tämä, että Saamelaiskäräjät alkaa toimia vastoin KHO:n päätöksiä on laitonta.

Pata kattilaa soimaa. Onko tässä poliittisessa sopassa enää yhtäkään ryvettymätöntä osapuolta? Ja kukahan tämän kaiken käräjöinnin maksaa?

https://www.samediggi.fi/2023/03/23/saamelaisten-parlamentaarinen-neuvos...

Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto pyytää, että valtiot varmistaisivat ymmärryksen saamelaisille taatuista alkuperäiskansaoikeuksista kaikilla päätöksenteon tasoilla: paikallisesti, kansallisesti ja Euroopan unionissa. Lisäksi neuvosto esittää huolensa Venäjän saamelaisten vaikeasta tilanteesta Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa ja pyytää, ettei heidän ahdinkoaan unohdettaisi.

Lisää vettä myllyyn. Ihan aiheellistakin huolta, mutta taatusti myös vallan keskittymistä maankäyttöpolitiikassa ja kalavesien hallinnoimisessa.

Kyllä ne yrittää.