Lohien taantuminen ko. alueella menee aika yksiin kyttyrän leviämisen kanssa. Sattumaako, en tiedä. Mutta tätä soisi tutkittavan.

Kyttyrä kutee ennen atlantinlohta, ja poikaset lähtevät merelle heti ensimmäisenä keväänä. Kilpailua joessa ei siis ole. Toki joku piilevä sairaus saattaa levittyä kyttyrän toimesta? Lohikannat ovat hiipuneet myös Itämerellä, missä kyttyrää ei esiinny. Idempänä atlantinlohi ja kyttyrä ovat eläneet pitkään sovussa useissa hyvissä lohijoissa. Kyttyrälohi ei näyttäisi olevan syyllinen atlantinlohen vähenemiseen, vaikka ajoitus osuukin.

Olisko siinä järkee jotta työllistämisen kokeiluna maksettaisiin 9e päiväpalkka joutilaille pitkäaikaistyöttömille jojenvarsilaisille, nämä sitten päiväksi ampumaan rantojen pieltä nousevia kyttyröitä haulikolla ennen kun kerkiävät isommalti sikiämään.
Tuntuu että verorahhaa holvataan paljon turhempaankin työllistämiseen.

Jotainhan ne siellä merelläkin olevat kyttyrät syö. Mutta ilmeisesti palstan viisaat tietää että smoltit ei niille kelpaa :)

Kyttyrät ovat (parittomina vuosina) ärhäköitä puolustamaan kutupaikkojansa. Väistämättä tämä vaikuttaa joessa omille kutupaikoilleen nouseviin atlantinlohiin, vaikka lajit eivät samassa vedensyvyydessä kutisikaan. Voisiko kyttyrä aiheuttaa stressireaktiota kudulle nouseviin atlantinlohiin?

Atlantin lohen todellinen alho on kuitenkin todennäköisesti useiden surkeiden seurausten sarjaa.
- Ilmastonmuutos, merivesien lämpeneminen. Mitä syönnösalueilla tapahtuu?
- Rannikkokalastus Norjan aluevesillä. Sekakalastus syönnösalueilla. Sekakalastus joessa.
- Kyttyrän vaikutukset
- Lohiloiset, kassilohikarkurien levittämät taudit
- Kassilohikarkurien sekoittama geeniperimä
- Smolttien päätyminen ravinnoksi
- Patohimmelit, politikointi ja käsien levittely
- Tehottomat suojelutoimet.
- Ja muut, muut

En usko hetkeäkään että lohen pelastamiseksi löydettäisiin jokin yksi toimiva poppaskonsti, vaan kyse on pitkäjänteisestä lajin elpymistä edesauttavasta projektista. Jos tahtoa löytyy... Voihan sitä myydä harrilupia ja pyytää talkoilla kyttyrääkin.

Kyttyrähän on joessa hyvin aggressiivinen. Voisiko olla että tekee tuhoa joessa oleviin lohenpoikiin.

https://www.tenonkalatalousalue.fi/info/

Teno-info-tilaisuus torstaina 30.5 klo 14-19
Hotelli Deatnu, Ellintie 25, Utsjoki

Ohjelmassa puheenvuoroja ja esityksiä, keskustelua ja ideointia

Kuka osaa kertoa syyn miksi ei tehdä tuki-istutuksia Finmarkin lohijokiin, myös Tenoon? Suomen ja Norjan kanssa yhteinen viljelylaitos?I

https://yle.fi/a/74-20090728

Poliisille on tehty 73 rikosilmoitusta viime vuoden saamelaiskäräjävaaleista

Poliisi tiedotti myös epäilevänsä saamelaiskäräjien vaalilautakunnan jäseniä rikoksesta. Vaalilautakunnan jäsenten epäillään jättäneen henkilöitä pois saamelaiskäräjävaalien vaaliluettelosta vastoin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä.

Vaalilautakunnan jäsenten lisäksi myös saamelaiskäräjien hallituksen jäsenet ovat rikoksesta epäiltyjä. Poliisin tiedotteen mukaan hallituksen jäseniä on syytä epäillä rikoksesta, koska he hylkäsivät vaalilautakunnan päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset.

https://yle.fi/a/74-20091970

Suurin osa saamelaispaliskuntien poroisännistä ei osallistu tämän vuotiseen poroparlamenttiin

Asian taustalla ovat viime vuoden poroparlamentin tapahtumat. Tuolloin 11 saamelaispaliskuntaa vetäytyi Paliskuntain yhdistyksen vuosikokouksesta, koska heidän mielestään yhdistys ei ole työssään huomioinut yhdenvertaisesti saamelaisen poronhoidon asemaa.

laadukas poikanen on kallis 2-5e kappale. riippuen onko suomessa vai norjassa. voimalohen höttö poikaset ei ole laadukkaita ja selviytyminen niin huonoa ettei kannata ollenkaan. 600000 poikasesta vain 500 selviää lohiportaaseen ja aina ei sitäkään. eli miljoonalla istutetaan alle 100000e tuotto. luonto hoitais homman ilmaiseksi kun vaan oltais hetki tappamatta lohia.

"On totta, että muissa Pohjoismaissa pohjoisosien merkitys on jo aiemmin huomattu ja siellä ollaan alueiden kehittämistyössä pidemmällä erityisesti investointipotentiaalin hyödyntämisessä.

Esimerkiksi Ruotsissa investointipotentiaalia jo toimeenpannaan merkittävämmin kuin meillä. Me Suomessa olemme monissa hankkeissa vielä niin sanotusti lähtötelineissä eli suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa."
*
Pohjois-Suomesta puuttuu tulevaisuudenuskoa. Kotimaan politiikassa on tuotettu paikallisille pettymyksiä milloin koulutuslupauksista valehtelemalla, infrastruktuurista nipistämällä (mm. tiestöä alempaan kuntoluokitukseen), yhteismetsien pystyyn nousseilla puukaupoilla metsäsertifikaattien tulkinnallisuuksista johtuen ja nyt kuluvan vuosikymmenen kaiken kallistuneella kuluilla Lapin lisät huomioiden.
Ainoat asiat, mitkä Lapissa tuntuvat onnistuvan, ovat yksittäisten henkilöiden poronhoito, matkailu ja Lapin runsaasta valtion omistuksesta mahdollinen metsien suojelu. Kaivosten ympäristöluvissa ei huomioida ainutlaatuista luontoa vaan haetaan ohijuoksutuksille automaattisesti myönnettäviä lupia ELY-keskukselta.
Ihmiset täällä riitelevät keskenään ja suhmuroivat heikompia sortaen, vaikka Unionin pohjoisimman alueen ääni pitäisi olla etelään päin yhtenäinen sekä kotimaassa että isoille kirkoillekin. Hallitus ei etelämpänä asioita puolestamme päätä eivätkä pohjoisen ihmiset sitä sallisikaan. Saamelaisten alkuperäiskansan asiat ovat tärkeitä, mutta ko. ryhmän tavoite tuntuu olevan Lapin siirtäminen porotalouden etupiiriin kaikkien muiden elinkeinojen mahdollisuuksia kaventamalla.

Investoisitteko te elinvoimaisemman Pohjois-Suomen kehittämiseksi? Vai siirtäisittekö kruunut niille pohjoisille alueille, missä homma jo toimii ja itänaapuri ei aiheuta ylimääräisiä riskikertoimia?

Hohhoijaa....

https://www.lapinkansa.fi/pohjois-lappi-sai-viimein-uuden-maakuntakaavan...

(Juttu on maksumuurin takana)

Poh­jois-Lap­pi sai viimein uuden maa­kun­ta­kaa­van – jat­kos­sa Lapin liiton re­surs­sit eivät riitä yhtä ras­kai­siin kaa­va­pro­ses­sei­hin

Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 käsittää Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet. Kaavaa on valmisteltu pitkään, sillä se tuli vireille vuonna 2017.

Kaivos- tai tuulivoima-alueita ei ole sijoitettu saamelaisten kotiseutualueelle lainkaan, koska niillä voisi olla maankäytön suhteen laajimmat vaikutukset perinteisiin elinkeinoihin. Kaavamääräyksissä on lisäksi pyritty varmistamaan saamelaisten osallistumisoikeus mahdollisten hankkeiden yksityiskohtaisempaan suunnitteluun.

Poronhoito on huomioitu kaavassa koko kaava-aluetta koskevalla määräyksellä poronhoidon toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaamisesta. Lisäksi kaavaa varten on kehitetty uusia merkintöjä, joiden tarkoituksena on turvata perinteisiin elinkeinoihin liittyviä kohteita.