Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Teno 2028
Ajatuksen herättelyä
18.11.2021 - 19:39
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Voisiko joku kertoa mitkä kalastustavat ovat saamelaista kalastuskultuuria, jotka poikkeavat muun maailman kalastustavoista?
Eiköhän tuo ole sitä patopyyntiä, mihin pystyi kyllä aivan virallista väylääkin pitkin hakemaan luvat "opetuspyyntiä" varten tänäkin vuonna.
Mutta leuat tykkää louskuttaa, että kaiken saamelaisten ihmisten kalastuksen pitäisi sisältyä saamelaiseen kalastuskulttuuriin. Olkoonkin välineistys Made in China.
Miksi ei voi saamelaista kulttuuria dokumentoida kuten teki Sakari Pälsi koka dokumentoi alkuperäiskansoja jo 1919.Saamelaiten kaikesta kitisevä vähemmistö aiheuttaa vastenmielisyyden koko saamen kansaa vastaan. Varsinkin oddasat ainaisine negatiivisuuksineen on aihettanut että ainakaan meidän perhe ei lähde omimaan saamen kulttuuria ,esim ostamaan siidasta käsitöitä tai kaupasta poron lihaa.Ennen lomailimme suomen lapissa 2vko vuodessa .Nykyään ajamme haaparannan kautta suoraan Norjaan ettemme vahingossakaan käyttädy epäkunnioittavasti esim kuse seitakiven päälle.
https://yle.fi/a/74-20168620
Saamelaiskäräjälaki hyväksyttiin – saamelaiset riemastuivat mutta lähes kaikki lappilaiskansanedustajat olivat vastaan
*
https://yle.fi/a/74-20168319
Näistä syistä saamelaiskäräjälain muutos kesti näin pitkään – kerromme, mikä muuttuu
Uusi laki määrää, kuka päättää saamelaisten asioista. Nyt vaikuttamaan pääsee, jos on vähintään yksi saamenkielinen lähisukulainen. Laki ei enää määrittele, kuka on saamelainen.
Lakiesityksessä on hiertänyt uuden saamelaiskäräjälain määritelmä, jonka mukaan niin sanottujen lappalaiselinkeinojen harjoittajien jälkeläisiä ei enää hyväksyttäisi mukaan äänestämään ja ehdokkaaksi saamelaiskäräjille ilman suhteellisen tuoretta yhteyttä saamen kieleen.
Saamelaiskäräjät on pitkään vaatinut linjaa, jonka mukaan saamelaiskäräjävaaleihin pääsisi vaikuttamaan vain ne, jotka ovat äidinkieleltään saamenkielisiä tai joilla on vähintään yksi äidinkieleltään saamenkielinen isoisovanhempi.
Uudessa laissa ei määritellä, kuka on saamelainen. Uusi laki määrittelee sen, kuka hyväksytään saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon eli pääsee vaikuttamaan Saamelaiskäräjien vaaleissa sekä äänestäjänä että halutessaan ehdokkaana.
Saamelaiskäräjien vaaleja toimeenpantaessa vaalilautakunta tutkii, täyttääkö äänioikeutta hakeva henkilö lain edellytykset. Perustuslakivaliokunta katsoo, ettei hakijalta voida edellyttää aukotonta näyttöä, vaan edellytysten voidaan katsoa täyttyvän kohtuudella arvioituna riittävällä selvityksellä.
Eduskunta teki fiksusti, pitäytyi kokonaan ottamasta kantaa kuka on saamelainen.
Vaan nythän se napina vasta alkaa sitten Saamelaiskäräjien hallintoelimessä. Saavat keskenään taikinoida äänestysoikeudellisista alkuperäiskansan edustajista. Noh, jospa napinaan menisi jatkossa vähemmän veroeuroja.
Tenon lohelle ei lupaa hyvää päätöksenteon siirtyminen enemmän paikallistasolle.
Kuka haluaa voi olla. Onhan nuubialainenki suomalainen ainakin iltalehtien raiskaus uutisissa. Muistakaa kaikki nämä:
Kivoja pelihetkiä
Eksoottista ruokaa
Kulttuurin tuntemusta
Naapuruussuhteita
Kaikki tulijat tunnetaa.
Meillä on unelma
Hyvät jussit kaikesta huolimatta.
https://yle.fi/a/74-20169056
Luken tutkija Panu Orell kuvailee lohen nousua Tenojokeen vaisuksi alkukauden osalta, mutta lopullista tietoa saadaan odottaa.
Tenolla lähipäivät näyttävät, alkaako kyttyrälohi nousta jokeen tänä kesänä. Panu Orell kertoo, että norjalaisten on tarkoitus laittaa joki kiinni padolla Tenon alajuoksulla. Voimakas ja myöhäinen kevättulva on kuitenkin viivästyttänyt padon pystyttämistä.
– Se saattaa tarkoittaa, että seuraavan noin viikon aikana kyttyrälohia pääsee nousemaan jokeen, Orell sanoo.
https://www.utsjoki.fi/news-article/matkailun-tulevaisuus-utsjoella/
Kunnanjohtaja Päivi Kontio: Matkailun tulevaisuus Utsjoella?
https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/kyttyralohen-kalastuksessa-tulee-huo...
Tiedote kyttyräpyynnistä 2025
Kyttyrälohen kalastuksessa tulee huomioida Atlantin lohi
Tenon kalastuksesta odotetaan alkaneella kalastuskaudella viimevuotista vilkkaampaa. Erittäin heikossa tilassa olevan Atlantin lohen kalastus on kiellettyä, mutta kyttyrälohta odotetaan nousevan Tenoon runsaasti. Sen vapakalastus on tietyin säännöin mahdollista, minkä ohella paikalliset yhteisöt voivat järjestää luvanvaraisia kyttyrälohen poistokalastushankkeita. Norja pyrkii estämään kyttyrälohen nousun lohipadon avulla, eikä nousumäärää voida ennakoida tässä vaiheessa. Norjan pato tai kyttyrälohen muu kalastus eivät saa aiheuttaa haittoja Atlantin lohelle.
On mahdollista, ettei pyynti onnistu toivotulla tavalla. Ongelmatilanteita varten on nyt sovittu tarkemmat menettelyt siitä, miten tilannetta korjataan ja miten lohen ja muiden alkuperäisten kalalajien kulku pyyntilaitteen ohi varmistetaan.
https://www.lapinkansa.fi/kalastusviranomaiset-kannustavat-pyytamaan-kyt...
(Juttu on maksumuurin takana)
Kalastusviranomaiset kannustavat pyytämään kyttyrälohta, mutta varoittavat kajoamasta Atlantin loheen – vieraslajin nousumääriä ei voi vielä ennustaa
Atlantin lohen ottamisen sanktio on 3 480 euroa.
Kyttyrälohen kalastukseen on tänä vuonna kaksi mahdollisuutta. Sitä voi kalastaa muun sallitun kalastuksen yhteydessä kunhan hankkii tarpeelliset kalastusluvat ja noudattaa Tenojoen vesistön kalastusta koskevia säännöksiä.
Paikalliset yhteisöt voivat lisäksi järjestää myös luvanvaraisia poistokalastushankkeita. Pyyntihanke tulee toteuttaa silloin, kun kyttyrälohen kutualueille hakeutuminen on käynnissä. Kyttyrälohta on aiempina vuosina alkanut nousta Tenoon juhannuksen jälkeen ja niitä on tavattu syyskuun alkuun saakka.
https://yle.fi/a/74-20169076
Norja rakentaa padon Tenojoen poikki estääkseen kyttyrälohien nousun jokeen
Patoon uineista kaloista erotellaan kyttyrälohet pois ja alkuperäislajit vapautetaan padon yläpuolelle.
Kesällä 2023 rakennettu pato epäonnistui estämään vieraslajin nousua ja sen sijaan se häiritsi atlantinlohen nousua Tenoon. Toissakesäinen pato esti vain alle 8 000 kyttyrälohen nousun, samalla kun yli 160 000 kyttyrälohta pääsi padon läpi Tenoon, NRK kirjoittaa.
NRK:n tietojen mukaan Norja on palkannut 21 henkilöä Tenolle estämään kyttyrälohen nousua. Norjan ympäristöviranomaisten mukaan pato maksaa noin 20 miljoonaa Norjan kruunua. Takuita padon toimivuudesta ei kuitenkaan ole, kerrotaan NRK:n uutisessa.
Onkohan Norjan puolella opittu mitään kesästä 2023? Vai käykö niin, että pato rakennetaan ja virkamiehet lähtee lomille, minkä jälkeen Tenon Suomen puoleisista ongelmista saa yrittää informoida Norjan viranomaisia loma-ajan vastaajaan.
https://yle.fi/a/74-20170650
Lohikesä kestää Utsjoessa kolme päivää – Kai Paananen ajoi Äänekoskelta asti: ”Tiedä vaikka olisi viimeinen kerta”
Utsjoessa saa kalastaa lohta kolmen vuorokauden ajan. Pyynti alkoi tiistaina kello 19 ja päättyy perjantaina kello 19.
Valtioneuvoston asetuksen mukaan kolmen vuorokauden aikana saa pyytää lohta sekä Utsjoessa että Kevojoessa. Saaliiksi saa ottaa kalastajaa kohden yhden alle 65-senttisen lohen eli titin.
Kalastuksenvalvoja Niilo Kalevi Länsman kertoo keskiviikkona, että jonkin verran lohia on jo saatu.
Ihmiset ovat olleet Länsmanin mukaan huolellisia lupien kanssa, eikä luvattomiin kalastajiin ole törmätty.
https://yle.fi/a/74-20171428
Tenon padon läheltä löytyi toisen maailmansodan aikaisia räjähteitä Suomen rajan tuntumassa
https://www.lapinkansa.fi/tenojokeen-nousee-vahemman-kyttyralohta-kuin-k...
(Juttu on maksumuurin takana)
Tenojokeen nousee vähemmän kyttyrälohta kuin kaksi vuotta sitten – uudella tutkimuksella selvitetään Norjan padon vaikutuksia Atlantin loheen
Vastoinkäymisiä kokenut poikkipato Seidan kylässä Tanassa oli maanantaina väliaikaisesti pois käytöstä sodanaikaisen kranaattilöydön takia.
Kyttyrälohta näyttäisi nousevan Tenojokeen tänä kesänä selvästi vähemmän kuin kaksi vuotta sitten.
– Tenolla on mennyt karkeasti arvioituna 1 000–1 500 kyttyrälohta päivässä ylös meidän Polmakin seurantapaikasta. Se on aika paljon vähemmän kuin kaksi vuotta sitten, Luonnonvarakeskuksen (Luke) lohitutkija Panu Orell kertoo.
Kaksi vuotta sitten yhteensä noin 180 000 kyttyrälohta nousi Tenojokeen koko kesän aikana. Vieraslaji kyttyrälohi nousee jokiin kutemaan kahden vuoden välein.
Orell korostaa, että tämän kesän luvut ovat vasta alustavia. Norjan puolella Polmakissa sijaitseva kaikuluotain ei erottele kalalajeja, ainoastaan kalojen pituuden. Videokamera-aineiston perusteella jaottelu kalalajeittain valmistuu vasta lohikauden jälkeen.
Norjan puolella Seidassa saatiin viime perjantaina valmiiksi 400 metriä pitkä poikkipato, jonka on tarkoitus rajoittaa kyttyrälohen nousua Tenojokeen. Padon pystytys viivästyi pitkään kestäneen kevättulvan vuoksi.
https://yle.fi/a/74-20171801
https://yle.fi/a/74-20171610
Utsjoki hakee ”EU:n pohjoisinta matkailuyrittäjää” Tenon rantaan – romahtaneen kalaturismin tilalle on löydettävä uutta
Atlantin lohen romahdus jo viidettä vuotta jatkuvine lohenkalastuskieltoineen Tenolla on merkinnyt isoa takaiskua Utsjoen matkailulle ja taloudelle. Lohen tilalle on nyt keksittävä uusia valtteja turismin kasvattamiseksi.
Sivut
Lisää uusi kommentti