Jigillä ahventa ja kuhaa mereltä
25.07.2011 - 13:18
Terse! Joko ootte saanu jigikaloja mereltä?
Olin la - su Inkoossa ja 15 otettavaa ahventa (300 - 400 gr) ahventa tuli mutta töitä ( = veneellä ajelua ja PALJON tyhjiä heittoja) sai tehdä aika paljon verrattuna syksyyn...
Kuhaa oli seassa myös, ei tosin yhtään yli 45 cm, joten kaikki laitoin takas kasvamaan.
Ei taida ahvenet olla ihan vielä isoina parvina hotkimassa salakoita, eiköhän parin viikon päästä ala jo paremmin tulee ahventa ja kuhaakin.
Onkos muilla ollu minkälaisia jigireissuja merelle viimeaikoina?
Onnenpekka
Veden lämmöt oli ti - ke 16 - 18 eteläisellä, joten aika hajallaan oli vielä ahvenet.
20 otettavaa 3 mieheen, ei mikään mahti syönti.
Tappikuhia saatiin kyllä syvemmästä mutta ei niitä viitsi kiusata.
Kustavissa hyvä meininki jigihommissa.
Viikonloppuna salista hyvä määrä ahventa.
200 - 400 grammaista.
Eilen löytyi ahven- ja haukipaikka. Samasta paikasta 20 haukea, tosin pieniä 500-600 g, ja nelisenkymmentä yli 200 gramman ahventa, suurimmat 390 ja 380 g. Hauet takaisin kasvamaan, ahvenet fileiksi ja pannulle, osa pakkaseen.
Syvällä tuntuu aapo makaavan päitsillä.
Aika syvälle se ahven menee näillä veden lämmöillä.
Missä pikkukalat siellä ahven.
Noo kyl ne matalassakin on.
3 kiloo kyytiin tänään 1 - 5 metristä...
Jigillä tulee kyllä vieläkin ahventa mutta yli 8 metriä saa olla vettä.
Heittopilkillä tullut paremmin.
Viime vklna eka jigireissu eteläisellä merialueella ja ahventa tuli jo ihan hyvin.
Olivat vaan niin hoikkasia kutemisen jäljiltä, ettei niistä ruokakaloiksi ollut.
Kuhaa kokeillaan vasta kuukauden päästä kun ovat kutunsa hoitaneet.
[quote=Anonymous]Viime vklna eka jigireissu eteläisellä merialueella ja ahventa tuli jo ihan hyvin.
Olivat vaan niin hoikkasia kutemisen jäljiltä, ettei niistä ruokakaloiksi ollut.
Kuhaa kokeillaan vasta kuukauden päästä kun ovat kutunsa hoitaneet.[/quote
Ei kai ne ahvenet vielä oo kutenu. Juhannuksen aikoihin vasta😉
Oot tainnu saada niitä koiraita kun naaraat ei syö kunnolla vasta kun kudun jälkeen.
Sisävesillä on suurin osa Ahvenista jo kutenut ainakin kaikki mitkä on uistimeen ottanut kuhien ohessa.
Sisävesistä suurin osa on vielä jääpeitteessä, joten epäilen ahvenen kutua.
Ahvenen kutu kestää pikkasen kauemmin kun muilla kaloilla.
johtuen varmaan niiden suuresta määrästä.
...teeren soitimelle, ahvenen kudulle ja akan ottoon:)
Eilen lähettiin kahden kalakaverin kanssa koittelee tuttua Pirkanmaalla sijaitsevaa järveä. Vehkeet autoon, eväät ym. virvokkeet matkaan, traileri perään ja menoks. Taivas oli kauttaaltaan pilvinen ja järvi lähes tyyni, vedenlämpötila jäi merkkaamatta kun ei ollut oma purkki ja kaiusta uupui lämpömittari. Päättelimme tutulla kuhanteurastajan vesistöllä sekä kokemuksella sen että oletettavasti kuhat löytyy kutualueiden läheisyydestä. Aavistus osoittautui oikeaksi jo ensimmäisten heittojen aikana kävi kuhantumppi veneessä. Muutama tunti kolmeen mieheen heiteltiin välillä paikkaa vaihtaen, ahvenia ei löydetty mistään kahta sattuma kalaa lukuunottamatta. Liekkö lähtenyt muikkuken tahi kuorreiden perässä keskemmälle selkää?.. kaikin puolin hyvä reissu ja mahtava tyyni keli. 64 alamittasta kuhaa ja 12 mitallista pääsi haukkaamaan raitista ilmaa ja kurkistamaan miltä pinnan yläpuolella näyttää. Raivokkaita uroksia olivat, selvästi kutupaikkoja valitsemassa. Liekkö tapelleet keskenäänkin kun useammalla kalalla näkyi "kahnauksen" jälkiä kyljissä ym. Ensi vuonna taas uudestaan😂 ei viitti häiritä enempiä niin saavat kutea rauhassa.
Se on vähän eri homma järvellä jigata kun merellä.
Järviltä saadaan yleensä isompia kuhia jigillä kuin mereltä.
Järviltä saadaan yleensä isompia kuhia jigillä kuin mereltä.
Keskisuomen järvillä on muutenkin enemmän ja isompaa kalaa kuin merellä. Meri on vaan yksinkertasesti pyydetty "tyhjiin", vaikka kyllä sielläkin muutamia paikkoja on vieläkin missä kalaa on paremmin. Aikoinaanhan sieltä pirkanmaaltakin lähdettiin merelle, velkualle ahvenen perässä ja nyt se on aikalailla tyhjää, vaikka omat järvet ihan vieressä pursuaa isoa ahventa ja kuhaa. En ymmärrä että ajetaan satoja kilsoja ahvenen tai kuhan perässä, vaikka omalta takapihalta löytyy paremmat paikat, kun vain vähän jaksaa paneutua hommaan. Onse ihminen sitten vain helppouden haluinen,.ja omalla toiminnalla pilaa hyvät kalapaikat, kun kaikki pakkautuu samoille paikoille.
Keskiviikkona löytyi täältä saaristosta hyvin ahventa erään pienen ja suht matalan lahden keskeltä.
Olivat tankkaamassa siinä jotain pikkukalaa. isoimmat oli vain 250 gr mutta kappaleita tuli yli 30.
Ihan pieneen jigiin ottivat.
Mukavaa hommaa taas!
Minulle lähinnä järvillä jigaavalle nämä kauniit kelit on olleet hyviä. Luultavasti vain tunnen juuri ne paikat joihin kalat näillä säillä hakeutuvat. Tänään useita assuja 500g:aan asti melko lyhyellä kokeilulla. Hyvin maistuivat vaihteeksi. Varmasti ahventa olisi tullut pienillä välivesiviehelläkin samasta parvesta kun kaikki kalat eivät olleet pohjalla. Mutta tykkään koukkia jigisysteemeillä. Tuossa hommassa myös usein huomaa että vieheellä ja värillä on väliä enemmän kuin ehkä joissain muissa kalastuksen muodoissa.
Tulee ahventa aika hyvin jigillä ja täkyllä mereltä.
Kun löytyy salakkaparvia niin niiden läheisyydestä alkaa ahventa tulemaan.
Viime vklna Inkoosta tuli ahventa ihan hyvin, 10 isointa painoi 3,7 kg.
Jigin värillä ei tuntunut olevan kauheesti väliä tällä kertaa.
Ahvenet oli 3 - 6 metrissä.
Merellä ahventa tullu nyt jigillä ja pilkillä syvästä, noin 8 - 12 metristä.
Koko on sellaista 150 - 250 gr.
Isommat taitavat olla matalammassa?
Koko on sellaista 150 - 250 gr.
Isommat taitavat olla matalammassa?
Matalammassa ovat kenties.. omilla kalavesillä kokeiltu reilun kuukauden ajan lähes kaikki mahdolliset paikat paitsi ihan rantamatalat 1-2m. Tuloksena yksi ahven.. alkaa usko loppumaan. Onko isot ahvenet joskus ihan rannassa kiinni syksyllä?
Koko on sellaista 150 - 250 gr.
Isommat taitavat olla matalammassa?
Matalammassa ovat kenties.. omilla kalavesillä kokeiltu reilun kuukauden ajan lähes kaikki mahdolliset paikat paitsi ihan rantamatalat 1-2m. Tuloksena yksi ahven.. alkaa usko loppumaan. Onko isot ahvenet joskus ihan rannassa kiinni syksyllä?
Syvän päällä välivedessä.
Eipä ole sielläkään, kokeiltu on nekin vesikerrokset kunnolla. Ainoo tosiaan mikä eioo vielä kokeiltu on rantamatalat. Ja isoja ahvenia tosiaan pitäis olla, keväällä niitä varmaan taas tulee normaalisti, nyt syksyllä ihan kadoksissa.
Seurata ahkeraan meriveden korkeuksia, näin välttyy turhilta reissuilta. Jos ollet pitkään laskulla, niin aivan turha sinne on lähteä, ahvenia ei löydy, virtaukset vie mennessään.
Eli, teksti teeveen sivu 404 ja mieluusti joka päivä.
Merellä seuraisin silakkaa, koska niin ne ahvenparvetkin tekevät. Mantereen kupeessa olevat salmet ja selkämatalat. Aloitetaan syvästä ja liikutaan matalaan. Virtaavissa salmipaikoissakin se voi olla yhtä hyvin keskellä kuin ihan rannassa. Kyllä siinä hakea saa, mutta kun löytyy, sitten luulisi olevan mukavaa.
Järvellä varmaan aloittaisin syvimmästä kohdasta, jos ei järvi nyt ihan Inari ole.Tai sitten 15 metristä ja siitä kohti rantaa.
Jigi tai järvellä pieni tasuri.
Onnistuisiko tuolla tekniikalla? Olen kerran hakenut viisi päivää ahventa ennen kuin alkoivat peijaiset. Meinasihan siinä usko loppua.
Etsivä löytää näinhän se on.
Oli muuten meduusoja ihan älyttömästi viime viikonloppuna.
Vaikuttaako ne ahvenen syöntiin matalammassa?
Syvältä kyllä saatiin ahventa ihan mukavasti, mut sama kuin jollain tuolla ylempänä ettei saatu isompia.
Miksi muuten ahven ja hauki on välillä pitkiä aikoja syömättä ja liikkumatta huonojen kelien tms. takia, ja laihtuu todella laihaksi? Luulis niillekin tulevan nälkä yhtälailla kuin muillekin eläimille ja kärsivän siitä.. Välillä etenkin hauki on jopa viikkoja paikallaan juuri syömättä (matoja kertyy kroppaan), laihtuu paljon ja on yksi syy miksi haukia ja ahvenia ei joskus meinaa millään saada. Nälkä kun ei keliä odota, luulis ettei kalojen oo huonojen kelien takia varaa paastota pitkiä aikoja..
Miksi muuten ahven ja hauki on välillä pitkiä aikoja syömättä ja liikkumatta huonojen kelien tms. takia, ja laihtuu todella laihaksi? Luulis niillekin tulevan nälkä yhtälailla kuin muillekin eläimille ja kärsivän siitä.. Välillä etenkin hauki on jopa viikkoja paikallaan juuri syömättä (matoja kertyy kroppaan), laihtuu paljon ja on yksi syy miksi haukia ja ahvenia ei joskus meinaa millään saada. Nälkä kun ei keliä odota, luulis ettei kalojen oo huonojen kelien takia varaa paastota pitkiä aikoja..
Mitä tarkoittaa huono keli? Aurinkoista ja kuumaa päivääkö? Kai ne silloinkin aamulla ja illalla jotain syövät. Joskus kudun aikoihin voi joidenkin tietojen mukaan olla huonompaa syöntiä, mutta ärsykkeeseen saattavat iskeä silti.
Kärpäsentoukkaa voisi ahvenelle tarjota huonolla syönnillä. Yleensä se kelpaa. Etsiminen jää edelleen vaivaksi.
Kalapedian mukaan "syksystä tuulen vaikutus ahvenen syöntiin riippuu siitä, onko ilma lämpimämpää vai kylmempää kuin vesi. Jos kylmä tuuli kuljettaa jäähtynyttä pintavettä vastarannalle, tuulenpuoleisella rannalla nousee pohjasta lämpimämpää alusvettä pintaan. Ahvenet kerääntyvät paikkaan, jossa lämmin pohjavesi nousee pintaan."
Hauki ei ole sellainen parvikala, etteikö joku niistä yleensä haluaisi jo syödäkin. Joskus helteellä ne katoavat jonnekin, mutta olen osunut myös kesäisenä aamuna paikkaan ja tilanteeseen, jolloin ehkä neljännestunnin ajan sai isoja haukia (4-8 kiloa) hyppyyttää miltei joka heitolla. Se oli ihan hullua.Ja kun se lakkasi, siinä lahdessa ei ollut yhtään mitään liikettä sen jälkeen.
En minä ole niitä koskaan täysin ymmärtänyt vaikka välillä luullut ymmärtäväni.
Sivut
Lisää uusi kommentti