HT-uisteluveneprojekti
22.08.2019 - 12:34
Tervehdys! Juuri vasta kirjauduin tälle foorumille, vaikkakin täältä on tullu lueskeltua kaikenlaista jo hyvän tovin. Onko kiinnostusta seurata tämmöstä pienimuotoista HT-veneen elvytystä, jos siitä jonkinlaista projektikertomusta sais aikaseksi tehä? Vene on pieni 15 jalkainen 70-luvun retro kotimaisvalmiste, jonka tuossa loppukeväästä ostin täysin projektikuntoisena. Tarkoitus olis se kunnostaa kohtuulliseen käyttökuntoon ehostaen vähä rakenteita ja ulkonäköä, sekä varustaa uistelukäyttöä silmällä pitäen. Jonkin verran sitä tässä kesän on jo ehtinyt tekemään joskin muutamat muut projektit ja lomat vähä ovat hidastaneet tahtia. Toiveena olis jospa sitä sais enemmän vauhtiin tässä syksyn mittaan ja tavoite olis päästä edes kerran sen kanssa vesille vielä ennen talven tuloa, joskin tämä voi tehdä tiukkaa.
Voi kuiduttaa, mutta noinkin huolella tehtyyn paattiin en kuidutrais mustaa rautaa ruostunaan, kyllä sen kuidulla jäykistynään saa. Tai sit Etrasta lasikuituoutkea. Tai Alista hiilikuituputkea.
Ei kait ne siellä kuidun sisällä umpiossa ala ruostumaan?
Sinkkispray pintaan ennen kuidutusta
Aivan varmasti ruostuu ontelossa. Sinnehän muodostuu kastetta ihan jokapäiväisestä lämpötilanvaihtelusta.
En usko että määräänsä enempää ruostuu jos on ilmatiivisti kuidutettu ja vaikka epoksimaalilla vetäissy pinnan päälle, kerta ei uutta happea saa.. tuskin ainakaan ekan 30v aikana pölyksi muuttuu... ehkä..? :)
Varmasti ruostuu. Sehän on hitaasti hengittävän materiaalin sisällä eikä missään umpiossa.
Jos ympäriinsä laittaisit termospulloksi, rajoittaisi hapenpuute ruostumista.
Voithan sä toki maalata sen niin tiukkaan, ettei ruoste puske pintaan. Ei se materiaalivahvuutta tuhoa, esteettinen ja sottainen ongelma.
Ok, no joka tapauksessa äärimmäisen hidas mahdollinen prosessi joka tuskin aiheuttanee koskaan ongelmaa. Käytännössähän ruostumiselle altista alaa on vain putken sisällä koska ulkopinta on hartsitettu, joten ehkä muutama vuosikymmen menee ennen ku puskee läpi ja poskeeko sittenkään läpi jos on muutama kerros kuitua pinnassa. Onpa sitten lasikuitunen jäykisteputki jossa kasa ruostetta pohjalla :D
Ja on hyvä muistaa, että vene viettää suurimman osan ajastaa säilössä trailerin päällä sisätilassa, varsinkin talviaikaan.
Veikkaan, että rautalaminaattisi alkaa itkeä näkyvää ruostetta viimeistään 5 v sisällä ja siinä vaiheessa ruosteiseen laminaattiin tutustuminen on hassunhauskaa hommaa.
Kunnon ruosteenesto pohjamaali päälle ja kuidut päälle niin hyvä on.
Jos haluaa että kestää isältä pojalle niin rosterista tai alumiinista. Ei tarvii olla buster alumiinia.
Niin pieni säästö, että en ruostuvaa matskua umpiolaminois ruostumaan.
Säästö on pieni jos vaan on välineet ja taitoa hitsata rosteria tai alumiinia
olisi tehdä jäykiste puusta, kuidut päälle. Näin teimme kun teimme veneitä.
Hyvä vaihtoehto. Puu sietää kosteutta, jota venelaminaatissa on aina. Mustaa rautaa ei laminoida lasikuituun paitsi jäynätarkoituksessa.
Taidan sitten pitäytyä alkuperäisessä suunnitelmassa, että en kuiduta noita vaan vetäisen 2k uretaanit päälle niin ei katoa parissa vuodessa. :) Mukavasti kyllä toi ryhdikkyyttä ku noi reunat on ny suorat, oli vähä väsähtäny lookki aiemmin.
No niinhän se tuo, mutta kukaan lujitemuoviveneilijä ei arvosta ruostevalumia veneessään, josta syystä mustarautaa ei käytetä jäykkärinä.
Tuo on ihan ok, nou problemo!!
Edelleen vedä sinkkispray pintaan ja lisäyksenä putken sisään mitä menee
Mimmonen moottori tulee? Jos vanha vene niin perän noste nykyisille nelarikoneille voi olla alakanttiin. Tässä nyt on lähinnä oma lehmä ojassa, kevään projektina on tehdä peräpeilikellukkeet (flaot pods) ja sopisit ehkä koekaniiniksi ja mentoriksi :-).
Float podeilla:
-liukukynnys alenee, eli kelissä voi ajaa plaanissa hiljaa.
-vene lähtee kuin hauki kaislikosta eikä keuli ärsyttävästi liukukynnyksellä
-vähentää keikkumista sivutuulessa uistellessa ja heittokalastaessa
-omassa avoveneessä isoin syy rakentaa tommoset on itsetyhjentyvyyden parantaminen, nyt on perän lattialla pari kolme milliä vettä eli kesällä myös levää.
Perään saa nostette trimmilevyillä tai yksinkertasemmin kiilapala koneen väliin niin saa lisää negatiivista kulmaa. Ei siihen tarvii alkaa mitää rakentelemaan sen kumnemmin
Noi ratkaisut toimii erinomaisesti 20 - 40 knots vauhdeissa. Muuten ei niinkään.
En ny suorilta käsiltä ala kellukeponttooneja rakentamaan, mutta jos vaikuttaa että niille olis tarve niin on sitten ensi talveksi puuhasteltavaa. Jännää se on aina nähä miten vene asettuu vesilinjaan ja miten se kulkee kun isoja modeja ja muutoksia on tehty. Nythän mm. paljon painoa siirtyy eteenpäin.
Varmaan solmuja, kt, nopeusyksikkönä.
Huomattavasti vähemmän tuo tulee olemaan takapainoinen kuin se edellinen veneesi. Ei se tuleva moottorisi niin montaa kymmentä kiloa enemmän tule painamaan kuin veneeseen aikoinaan speksattu moottori. Ja veneen painopisteessä on tapahtunut myös muutosta. Enemmän kuin moottori, takapainoisuuteen vaikuttaa varustelu. Missä tankki, ankkurit, köydet, akku. Ja onko pari isoa takilaa ja kuinka takana. Ja pitääkö kahden miehen päästä seisoon samaan aikaan takakulmissa.
Esim Finfoamista tosiaan pystyy, levyjä epoksilla yhteen liimaamalla, epoksilla yli maalaamaalla ja sitten yli kuiduttamalla loihtimaan kellukeponttooneita jos tarve on.
Eikun lateksilla yli maalaamalla, ei epoksilla. Epoksilla jos maalaa yli, niin sitten pitää kuiduttaakin epoksilla. Tai olla välittämättä siitä, ettei polyesteri tartu epoksiin.
Irtotankkin paikka näillä näkymin tulee olemaan tuolla moottorikaivon alla, ihan takana. Oikeastaan ainoa järkevä paikka mistä on myös helppo ottaa tankki pois. Kaksi akkua tulee sijoittumaan vasemman puoleiseen laatikkoon melko eteen. Samaan yhteyteen tulee myös pieni kalasumppu(koko vielä mietinnässä). Laatikot lyhenevät jonkin verran koska jaloille pitää olla tilaa kun penkeillä istuu ja istuinpaikathan siirtyvät aika reilusti eteenpäin, sen verran että takana mahtuu kaks henkilöä seisomaan jos tarve. Melko pienihän tää vene loppujen lopuksi kans on, et mitään hirmu avaraa ja tilavaa siitä ei tuu tietenkään, mut yritetään optimoida se parin hengen uisteluveneeksi. Kompromisseja joutuu tekemään, esim. just laatikkojen lyhennys on yks. Ei ehkä mahdu enää vavat piiloon sinne.
Huomattavasti vähemmän tuo tulee olemaan takapainoinen kuin se edellinen veneesi. Ei se tuleva moottorisi niin montaa kymmentä kiloa enemmän tule painamaan kuin veneeseen aikoinaan speksattu moottori.
60hv moottorille on speksattu. Sofa Hardtoppia löytyy myös vastaava malli jossa kiinteä tuulilasi niin niissä lukee kilvessä 75hv, tiedä sitten onko joku varhaisempi malli tms..? Esim. 60hv Yamaha 2T painaa 108kg, Mercury 60hv 2T n. 100kg, Evinrude 60hv 2T 112kg, joten siihen nähden tuo BF60 110kg on aika tontilla painon suhteen.
Toi venehän on kait jotain vuosimallia 77? Tai siis ainakin suunniteltu 70 luvulla. Silloin isossakaan koneessa ei välttämättä ollut esim. hydraulitrimmiä ja olivat kevyempiä.
Kone on tuohon aivan passeli.
Niin on. Varusteitten paino ja sijainti ratkaisee miten tulee kellumaan.
Katteen ulkopuolen alueet kuidutettu.. Hieman hankala oli saada tuo reuna oikeaan muotoon ku on hauskoja jännityksiä tossa kuidussa ku leikkas alareunasta pokkauksen pois niin meni aika kaarelle reuna. Joutu väliaikasesti vetämään kylkiä sisään parilla ruuvilla kummaltakin puolelta. Poistan ne toki lopuksi. Sisäpuolelta pitäis vielä kuiduttaa, niin sit sais aloittaa kittaamiset.
Paremmin kuituhommissa kyl uus kuitu tarrais vanhaan kun ensin hiois tartunta-alueen kuituun asti. Mutta pysyyhän se kate noin jelkkarin päällekin laminoituna.
Sivut
Lisää uusi kommentti