Keulakone soutuveneeseen
27.09.2018 - 03:12
Ajattelin viritellä keulakoneen Suomi 520L soutuveneeseeni. Onko kellään ollut vastaavaa projektia? Lähinnä tuo kiinnityshomma mietitityttää, että kuinka sen tekisi. Tämä Motorguiden malli suunnitelmissa.
https://www.hongkong.fi/fi/kalastus-ja-veneily/veneily/veneilytarvikkeet...
Käyttönä yksinuistelua ja ehkä siitä heittelystäkin innostuu kun saa taivasankkurin käyttöön. 5km pitkä ja 1km leveä järvi, siirtymät max 3km. Uistelusessiot 3- 5h. Mitä akkua suosittelette? Mihinkähän nopeuksiin tuolla yhdistelmällä pääsee? Tarkoitus siis pelkän keulakoneen (+airot) varassa pärjäillä vesillä.
Meillä on myös Suomi 520 vene, ostettiin joskus kun oli halvin soutuvene. Tuo taitaa olla markkinoiden kiikkerin soutuvene? Kulkee kyllä yksinsoudussa hyvin.
Kun keuliksia laitetaan kanootteihinkin niin miksi ei sitten tuohon mutta voi olla kiikkeryyden takia aika vaarallinen.
Xi3 mallsta puuttuu taivasankkurista askellus joka on heittokalastajalla eniten käytössä jos sellainen on.
Jos on vanhempi yksikuorinen, niin siihen saa helposti pultattua vesivanerin keulaan, johon keulis on helppo kiinnittää. Pultit vaan sen veneen reunakantin alle/sisälle.
Sen kaksikuorisen keula on vähän haastavampi. Rosterikahva on ikävästi tiellä, kiinnittäminen vaatii jotkin L-kappaleet, jotka pitäisi porata molempien kuorien läpi ja johon tulisi se levy, johon keulis kiinnitetään. Ehkä kyselisin joltain metallipajalta sopivasti taivuteltua levyä, jonka voi kiinnittää ruuveilla ulkokuoreen. Sen pitää kuitenkin olla alka tukevasti pultattu tai ruuvattu kun ajat sen keuliksen kumminkin kiveen. Myös se iso keulaluukku olisi hyvä saada auki saakka.
Itse varmaan tiedät, ettei se 520L ole kiikkerä soutariksi. Meillä on niitä kaksi laiturikäytössä ja keulan kautta pääsee hyvin veneeseen. Pituus auttaa suunnan pitämisessä uistellessa. Uistelukäytössä autopilotti vakiosuunnan pitämiseksi ja vakionopeudensäätö ovat kivoja. En huomannut Honkkarin tekstissä vakionopeutta, mutta ehkä sekin on. Itse olen MK-miehiä. 45 lbs kone riittäisi tuohon veneeseen hyvin.
Nopeus on vähän arvaus kun keulikset on raskaammissa paateissa, mutta luultavasti max 5 km/h. Akuksi joku AGM. Niin iso kuin viitsit kantaa. Noin 100 Ah lienee sellainen. Tai kaksi pienempää, mutta niiden lataaminen on taas lisäjumppa.
´´Itse varmaan tiedät, ettei se 520L ole kiikkerä Soutariksi.``
Siis tä? Sanoppas yksi kiikkerämpi? Tarjottiin venettä veneliikkeeseen vaihdossa niin myyjäkin mainitsi heti kiikkeryydestä. Se on tunnettu vene siitä. Kaksikuoriset taas ovat ylitukevia ja hyviä veneitä pikkumoottoreilla ajettaviksi.
´´Itse varmaan tiedät, ettei se 520L ole kiikkerä Soutariksi.``
Siis tä? Sanoppas yksi kiikkerämpi? Tarjottiin venettä veneliikkeeseen vaihdossa niin myyjäkin mainitsi heti kiikkeryydestä. Se on tunnettu vene siitä. Kaksikuoriset taas ovat ylitukevia ja hyviä veneitä pikkumoottoreilla ajettaviksi.
Yritettiin yksi kesä pitää Suomi 470 venettä laiturilla, mutta sinne oli todella vaikea kavuta keulasta. Lähti valkamapaikalle. Nuo meidän yksikuorinen ja kaksikuorinen 520L ovat ulkokuorelta samoja veneitä. Ihan yhtä vakaita. En tiedä onko olemassa joku vielä vanhempi 520, mutta noi 520L mallit on vakaita.
Ei se Suomi 520L vaan siitä muutu kiikkeräksi vaikka minä sanonkin vakaaksi. Tuossa Kippari-lehden mielikuvia kyseisestä veneestä, joissa kiikkeryys ei myöskään korostu. Jämäkkänä pitivät.
https://kipparilehti.fi/testit/soutuvenetestissa-6-kotimaista-kansansuos...
Ja se yksikuorinenkin 520L on testattu. https://venelehti.fi/wp-content/uploads/2017/04/2716399-1.pdf
Enkä minä nyt omistani puhu, vaan kalaseuramme paateista. Niitä on kumminkin tullut soudettua ja ajettua moottorillakin riittävästi, että mielikuvalla on katetta.
https://sites.google.com/site/tjukry/soutuvene-tuusulanjaervellae
Mutta antakaahan kysyjälle vinkkejä keulakoneen asennukseen. Niitähän tässä on pyydetty. Minä jo oman osani kerroin.
Joillekin vaan kaikki Terhi 440:tä vähemmän vakaat on vaarallisen kiikkeriä. Meitä on niin moneen junaan, ja jotkut jää Riihimäen asemallekin.
Aika moni kiikkeräksikin haukuttu vanerilautavene on vakaa kuin titanic noiden Terhien rinnalla.
Se on vähän miltä kantilta asioita osaa katsoa, ja yrittääkö vain kehua omaansa :D
Heh, sanoisin kanssa, että suomi 520L on kyllä sieltä soutuveneiden vakaimmasta päästä. Meillä on toinenkin vuoden -97 520 malli ja sekin vakaampi kuin 90% testaamistani soutareista. En tiedä mitä tuo puhe kiikkeryydestä on, kun painan 105 kg niin varmaan olisin sen jo havainnut. Varmaan vaatii isomman järven tuulia ja aaltoja se kiikkeryyden havaitseminen.
Itsellä siis juuri tuo uudempi 520L, jossa säilytystila keskellä ja edessä. Itseltä on tuo etummainen vetokahva pöllitty, enkä ole uutta raaskinut ostaa kun se maksaa 30e +15e toimituskulut ja saan kyllä paatin vedettyä kuiville ilmankin. Eli se ei ole tiellä. Kahvan valmiita reikiä ajattelin hyödyntää keulakoneen alustan rakentelussa. Tarkoitus olisi itse suunnitella se alusta ja sukulaismies näppäränä pellinvääntäjänä tekisi sen jostain kestävästä materiaalista. Ei tarvi niin kovin nätti olla. Jotain liimapuristinsysteemiä kaavailin mielessäni. Niin että ne puristimet tulisi sinne veneen reunan alle. Reunan alle tietty joku teräsputki tai vastaava jakamaan sen puristusvoiman tasan. Liimapuristimiin ehkä joku reikä vielä johon voi sokan laittaa ettei lähde löystymään... Mutta tosiaan ensi kaudelle tätä ollaan vasta rakentamassa, eli tässä ehtii rauhassa miettimään. Ja mielellään tosiaan näkisin valmiita ratkasuja, luulis niitä jolllain olevan. En muuten ole vielä mitannut edes kuinka hyvin tuo 134cm riki riittää siihen keulaan.
Omalle kohdalle vaarallisen kiikkeriä veneitä ei ole tullut vastaan kuin kaksi. Toinen umpipyöreäpohjainen joku virolainen ja sitten Terhi 245, joka on vaarallisen kiikkerä aikuisen pituiselle ja painoiselle (100 kg) miehelle. Muut veneet on olleet ihan riittävän vakaita, mukaanlukien kajakit, esimerkiksi seisten tapahtuvaan virtsaamiseen. Suomi 520:sta en tiedä olenko ikinä soutanut, mutta näkee sen jo silmällä ettei se ole kiikkerä, vaikka katsoisi peräsilmällä.
Kikkeryys johtunee keveydestä, joka monella katoaa kalastajan kyydissä ollessa.
Lautaveneet ovat itsessään niin painavia, jotta ovat vakaita.
Jos se rosterikahva ei ole säilytettävänä, niin suunnittelisin sopivan asennuslevyn pysyvää kiinnittämistä keulan peitoksi siten, että tulee jonkin verran yli sekä sivuilta, että edestä. Siihen levyyn sitten kiinnittäisin pikakiinnitysjalustan. Niitä saa sekä MG että MK moottoreihin. Silloin saat otettua keuliksen helposti irti ja mukaan kun jätät veneen rannalle. Itse kierrätän omaa keulakonetta kolmen veneen nokalla. Kaikkiin on laitettu veneeseen kiinnitettävä osa pikajalkaa. Koneessa taas on kiinni se pikajalan toinen puoli. Ei noi muiden veneiden ratkaisut niin kauniita ole, mutta toimivat. Jotenkin tuohon tapaan kuin kuvassa on tehty.
Se on se Suomi 470 se kiikkerä, ei toi isompi
Hienoa, tuon vanerin pystyn siihen itsekkin väsäämään! Tarvis varmaan kuin yksi lisäreikä porata aivan keulaan. Olikos tuolle jotain kummempaa syytä, että keulakoneet aina asennetaan hieman vinoo keulasta, eikä aivan kohtisuoraan eteenpäin?
Potkurivirran takia pitää pistää keskilinjasta sivuun. Moottorin mukana tulee hyvät ohjeet.
Riippuu vähän käytöstä. Jos haluaa ryömiä matalassa ja välttää pohjakosketuksia, niin laita sivulle. Silloin eteenpäin työntävä virta ei törmää veneen keulaan. Jos käytät pääosin syvällä, niin keuliksen voi pudottaa niin syvälle, että virtaus menee veneen alta. Myös veneeseen kulkeminen on usein helpompaa jos keulis on toisella sivulla, mutta mitä enemmän sivussa, sitä enemmän vene kulkee vinossa. Kokeile vaikka hinata jommasta kummasta kiinnitysknaapista ja katso missa asennossa vene tulee perässä. Uisteluveneessä pistäisin sen keuliksen keskelle ja syvälle.
Uistellesse tarttee perämootttorin olla alhaalla, muuten keula hakee. Riippuu tietysti veneen mallistakin mutta meillä pulsaveneessä pakko olla perämoottorin alhaalla. Vene kulkee nopeammin mitä pinnempana moottori on, eli kuluttaa vähemmän sähköä. Aallokossa moottori ei voi kovin ylhäällä olla.
Moottori pitää asentaa keskilinjan oikealle puolelle, silloin toimii parhaiten. Moni asentaa vasemmalle puolelle mitä ihmettelen, toimii varmaan niinkin mutta ei niin hyvin kun potkurivirta vääntää väärään suuntaan.
Uistelua siis pääasiassa ja ehkä jotain kuhan jigistelyä siihen päälle, eli ei kovin matalaan tarvi mennä. Toisaalta sitä akkuakin tarvii säästää, koska tarkoitus on vetää siirtymätkin tuolla samalla vehkeellä. Eli jos se potkurin syvyys vaikuttaa olennaisesti virranvientiin, niin sitten on asennettava pinnempaan. Täytyy tänään käydä mittaamassa paljonko siitä keulasta on vesilinjaan suurinpiirtein. Vaneri varmaan on 3-4 cm siihen vielä sitten lisäki.
Onko noita xi3:ia kukaan tilannut ulkomailta? Ja onko tuo kovin tuore malli, vai saattaisko jotain uutta olla tulossa ensi kaudeksi?
Puhtaasti hydrodynamiikan kannalta ehdottomasti paras paikka keulikselle tuollaisessa savolaisveneessä on keskellä. Ei se potkurivirran mahdollinen osuminen tommoiseen terävään veneen keulaan kyllä menoa haittaa yhtään.
Soutarihan kulkee veden halki melko herkästi. Jos haluaa vähän säästää, mutta kuitenkin hankkia koneen jokseenkin kaikilla herkuilla, niin itse valitsisin tuohon veneeseen Minn Kota PowerDrive BT 45lbs Spotlock moottorin. Sitä myydään nyt vähän joka liikkeessä noin 1250€ hintaan. Isompi 55 lbs kone puoltaa paikkaansa lähinnä jos sinulla on joku isompi vene, jossa meinaat käyttää samaa moottoria.
Tuossa 45 lbs Minn-Kotassa ei vaan taida olla sitä kuljettujen reittien tallennusta. Siitäkin kaipaisin kokemuksia, että kuinka hyvin MK tai MG osaavat tallennettuja reittejä kulkea. Se ominaisuus kuitenkin paljon yksin uistelevana on itsellä se tärkein hankintaan vaikuttava kriteeri.
Ja tosiaan itsellä Lowrancen kaikuluotaimet ja MG:ssa olis se anturi valmiina, eli ei tarvis kaikuantrurikeppien kanssa erikseen säheltää. Siksi MG etusijalla jos on muissa ominaisuuksissa MK:n kanssa yhdenvertainen.
Mulla on xi5, en ole tallentanut yhtään reittiä vaikka luulin että tuota ominaisuutta tulee käytettyä. Autopilotilla niilla mennään ja tarpeen mukaan vaihdetaan kurssia.
noniin, pitäis kohta puoliin pistää Xi3:sta ja muita härpäkkeitä tilaukseen. Mistähän se kannattaa tilata? ja kaikki nippelit, johdot sun muu tarvittava myös. Mitäs kilkkeitä siihen tarvin jos oletetaan, että akun paikka on keulapenkillä muutaman kymmenen sentin päästä keulakoneesta? Niin ja se akku kanssa pitäs jostain hommata..
Akku, hauenleuat, sulake, jalusta, jalustan alusta? Ja moottori.
Osta motonetistä. Jalustan alunen Aditasta.
Sulake ei ole välttämätön. Sähköperämoottoreissa tuskin kukaan käyttää sulaketta.
Osta motonetistä. Jalustan alunen Aditasta.
Sulake ei ole välttämätön. Sähköperämoottoreissa tuskin kukaan käyttää sulaketta.
No kerran kun on ottanut akusta täydet oikosulkuvirrat kaapeleihin, niin tekee mieli laittaa se sulake sinne väliin. Kaikenlaisia suosituksia sitä täälläkin jaetaan ja vielä yleistäen, huh huh.
Akku kannattaa käydä valkkaamassa kierrätyslavalta, niissä aina ihan toimiviakin kun vaan osaa mitata. Ottaa samalla pari ylimääräistä varoiksi. Mitää järkee ostella aina uutta, maalima paskaantuu vähemmälläkin kuluttamisella.
Osta motonetistä. Jalustan alunen Aditasta.
Sulake ei ole välttämätön. Sähköperämoottoreissa tuskin kukaan käyttää sulaketta.
No kerran kun on ottanut akusta täydet oikosulkuvirrat kaapeleihin, niin tekee mieli laittaa se sulake sinne väliin. Kaikenlaisia suosituksia sitä täälläkin jaetaan ja vielä yleistäen, huh huh.
Miten ne piuhat oikosulkuun saa?
Pistää trukkiliittimet niin ei tuu oikosulkuja eikä kytke väärinpäin vahingossakaan
Jep, kannattaa hyödyntää vanhat autojen käynistysakut ja varsinkin jos ne kytkee rinnan, niin silloin virta riittää hyvin. Tietysti kun aletaan kytkemään enempi akkuja, niin pitää tietää, että mitä tekee, ettei aiheuta vaan oikosulkua.
Käytettyjä akkuja ei saa mistään, niillä on ihan oma kierrätys.lyijyakuilla kun on romunakin rahallista arvoa.
Sivut
Lisää uusi kommentti